Keskustelu

Sivupiirin käyttäjän arvio

30.1.2015

Kirja kertoo Iiro-Nestori Hurtasta, jonka lempinimi Iines tulee hänen nimensä ensimmäisitä tavuista. Iines viettää ihan tavallista kesää, kunnes huomaa muijan jos toisenki vetävän itseään puoleensa. Essin kanssa hän lupautuu (vahingossa?) kesäteatteriin, Nikita on muuten vain syötävän suloinen, eikä Iines usko Nikitan lämpiävän hänelle. Sitten saapuu Irina, Nikitan pikkusisko, joka näyttää NIIN paljon isosiskoltaan... Rakkaus leimahtaa vai leimahtaako? Mihin päin heidän "suhteensa" lähtee etenemään? Onko Irina Iinekselle se oikea? Entäs kun on aika lähteä? Ja mitäs Essi ajatteleekaan tästä kaikesta? Myös Iineksen oma suku tuottaa ongelmia. Iineksen "setä", joka tunnetaan Johannana saapuu paikalle ja saa Iineksen perheen pinnat kiristymään. Pisteeksi iin päälle kylään saapuu Kultakukka, jolla on heti ainakin sata rautaa tulessa ja on koko ajan ideoimassa vaikka mitä. Hänen mukanaan saapuu myös hänen miehensä, sekä heidän syötävän suloinen lapsensa Odelma, joka on Iineksen serkku. Tästä alkaa hyvin mielenkiintoinen tapahtumavyyhti. Ja kysymyshän kuuluu: Mihin kaikki lopulta johtaa?

Olen lukenut tämän kirjan kaksi kertaa ja kun aloitin tämän kirjan toisen kerran, ajattelin, että tämä on se kirja, joka oli aika ärsyttävä... Mutta yllätyin hyvin positiivisesti ja olen iloinen, että luin tämän kirjan uudestaan. Koska kirja ei ollut millään lailla huono eikä ärsyttävä vaan päinvastoin! Kirjan kerronta oli upeaa! Kirja pitää niin otteessaan ja juoni oli todella hyvä. Olen aina tykännyt Tuija Lehtisestä ja olen edelleen sitä mieltä, että hän kirjoittaa älyttömän hyvin. Ehkä olisin toivonut, että päähenkilö olisi ollut "pahis", koska tykkään lukea sellaisia kirjoja, joissa on "pahispoika", mutta nyt kun ajattelee, ei tähän kirjaan mikään "pahis" päähenkilö olisi sopinutkaan! Mutta ylivoimaisen parasta oli kyllä kirjan loppu! (Stellaria / Sivupiiri)