Michael Cunningham: Villijoutsenet ja muita kertomuksia

Teosesittely
26.7.2017
Toimitukselta: Teos | Kirjailija | Teema

SATUJA NYKYIHMISELLE

Olen elänyt pitkään illuusiossa, jossa koen lukevani paljon. Illuusio on luhistunut vähitellen parin viime vuoden aikana ja lopulta romahtanut kokonaan. Tajusin lukevani todellisuudessa hitaasti, enkä vain jaksa lukea pitkiä romaaneita loppuun.

Silloin sain lahjaksi novellikokoelman ja olin aivan myyty. Ihastuin lyhyisiin tarinoihin ja niiden mahdollistamaan aiheen sekä kerronnan leikittelyyn. Vihdoin voin kaikessa rauhassa lukea tarinan kerrallaan alusta loppuun.

Kun minulta viime jouluna kysyttiin, minkä kirjan haluan joululahjaksi oli vastaus valmiina: haluan novellin. Paketista kuoriutui Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muita kertomuksia.

Cunningham (s. 1952) on yhdysvaltalainen kirjailija. Hän aloitti uransa novellistina, mutta on tehnyt myös elokuvakäsikirjoituksia ja opettaa kirjoittamista Yalen yliopistossa. Varsinaisen läpimurtonsa hän teki Pulitzer-palkitulla romaanillaan Tunnit vuonna 1998.

Villijoutsenet ja muita kertomuksia kertoo vanhat tutut sadut toisella tavalla. Novellistin kynän alle pääsevät niin Hannu ja Kerttu kuin Kaunotar ja Hirviökin. Cunningham kertoo siitä, mitä tapahtuu "ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti" - lauseen jälkeen. Hän kirjoittaa näennäisesti onnellisille tarinoille oivaltavia, tuskaisia ja jopa kauniita uusia loppuja.

Kertomukset ovat inhimillisiä, tähän maailmaan ja tähän päivään sovitettuja karun kauniita tarinoita tavallisten ihmisten oikeista tilanteista. Yksijalkainen tinasotamies muuntuu yliopisto opiskelijaksi, jolla on proteesi auto-onnettomuuden takia ja hyljeksitty prinssi käpertyy oman joutsenensiiven alle iltaisin, kun kukaan muukaan ei siihen enää tule.

Kirjan kohtalot muuttuvat kenen tahansa samaistuttavaksi kertomusten alkuperäisten opetusten ja kiiltokuvamaisten lopetusten jälkeen. Jokaisesta kohtalosta huokuvat ihmisen olemuksen väistämättömät piirteet: kaipuu, ahneus ja lohduttomuus. Tarinoista kuitenkin näkee kohtaloiden erilaisuuden. Vaikka elämä olisi yksinäistä ja kurjaa, on siinä jotain toivoakin.

Cunningham hyödyntää sarkastisia sanankäänteitä ja hänen kuivat, ironiset ja jopa kyyniset huomionsa arkipäivän tilanteista purevat loistavasti. Cunninghamilla on kyky kuvata jokaisen hahmon ajatuksia ja kokemuksia. Näin lukija pystyy samaistumaan tarinoiden henkilöihin syvällisemmin ja ymmärtämään oman kapeakatseisen maailmankuvansa.

Yoko Shimizu on tehnyt kokoelmaan yksinkertaiset, mutta osuvat kuvitukset. Ne saattavat kiinnittää lukijan huomion varsinaisen päähenkilön sijasta myös tarinan kärsivään osapuoleen.

 

Harjoittelija Aino-Stina Nieminen / Raision kaupunginkirjasto

Toimitukselta