Laura Ruohosen runoilijahaastattelu - Kahdeksan kimuranttia kysymystä

 

syntymävuosi: 1960

asuinpaikka:Helsinki

perhe: puoliso ja kolme lasta

 

Ensimmäisen julkaistun runoni kirjoitin Retu-lastenlehteen kuusivuotiaana. Olin hyvin ylpeä siitä, että se painettiin lehteen ja osaan sen vieläkin ulkoa.

Sen jälkeen meni parikymmentä vuotta, ennen kuin runojani esitettiin seuraavan kerran. Ensin kirjoitin laulujen sanoja näytelmiini, tavallaan laulettavia runoja. Saatuani omia lapsia huomasin, kuinka hauskaa ja jännittävää sanoilla ja äänteillä leikkiminen heidän mielestään oli, ja rupesin vähitellen kirjoittamaan ylös värssyjä ja päähänpälkähdyksiä, joita keksin heitä huvittaakseni.

 

Lasten tapa käyttää kieltä on yllätyksiä täynnä. He suhtautuvat sanoihin toisaalta hyvin vakavasti ja intohimoisesti ja toisaalta riemukkaan anarkistisesti. Lasten kanssa sanoilla leikkiminen ja lastenrunojen kirjoittaminen on villiä ja jännittävää puuhaa. Kirjoitan enimmäkseen aikuisten näytelmiä, joissa on aivan eri säännöt ja käsitellään usein raskaita aiheita. Lastenrunoja kirjoittaessani saan olla tekemisissä mielikuvituksen, hulvattomuuden ja inspiroivien lasten kanssa.

 

Vaikka missä. Esimerkiksi Allakka Pullakan nimiruno syntyi kaukaisimmassa Lapissa, kylmässä autiotuvassa jonne olin hiihtänyt kahden pikkutytön kanssa lumimyrskyä pakoon. Jotta saisin palelevat tytöt nopeasti lämpimiksi ja tunnelman kohoamaan keksin pölhön värssyn, johon tytöt innostuivat keksimään tanssin. Monot jalassa hypimme itsemme lämpimiksi sillä aikaa, kun tuli kamiinassa hiljalleen alkoi lämmittää tupaa,

 

Polveileva, saaristosta kellareihin, Turengin torilta syviin vesiin, mureenan pesiin.

 

Voimakas, melodinen, joskus salaviisas, ja ennen kaikkea sen pitää olla suussa muhkelta maistuvaa, väkevää kieltä.

 

Kieli, rytmitaju, uskallus antaa sanojen viedä ja kyky nähdä voimakkaita kuvia.

 

Haluaisin olla Nakeraja, salaperäinen otus, jonka jäljille on vaikea päästä.

 

Paljon! Vakavia kirjoja, pölhöjä kirjoja, ikivanhoja kirjoja, sarjakuvia, vanhoja risoja lehtiä mummon vintiltä.

 

Allakka Pullakka, Otava 2004

Yökyöpelit, Otava 2008

Smaskens Damaskens, Söderström 2010 (ruotsiksi Stella Parlandin käännös)

Tulossa yhteisnide Allakka Pullakka ja Yökyöpelit 2011, Otava,

sekä niihin perustuva lasten musiikkinäytelmä Yökyöpelit 2011