Johanna Sinisalo katsoo maailmaa peilin toiselta puolelta.

Johanna Sinisalo (s. 1958 Sodankylässä) on tamperelainen kirjailija, jonka ansioluetteloon kuuluu muun muassa novelleja, kirja-arvosteluja, artikkeleita, sarjakuvia, tv-käsikirjoituksia, kolme täysipitkää romaania sekä novellikokoelma. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa kirjallisuustiedettä ja teatterintutkimusta. Hän on myös patikoinut Sveitsin Alppien yli.

Sinisalo työskenteli mainosalalla 15 vuotta ennen kuin siirtyi täysipäiväiseksi käsikirjoittajaksi ja vapaaksi kirjailijaksi. Kirjoittaminen ei tosin ollut uusi asia. Sinisalo oli muun muassa äänestetty 80-luvun parhaaksi suomalaiseksi scifi-novellistiksi, ja tähän päivään mennessä hän on voittanut seitsemän Atorox- tieteiskirjallisuuspalkintoa.

Johanna Sinisalo voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2000 esikoisromaanillaan Ennenpäivänlaskua ei voi. Sen jälkeen häneltä on ilmestynyt romaani Sankarit (2003), novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita (2005) sekä viimeisin romaani Lasisilmä (2006). Hän on myös toimittanut antologian Verkon silmässä (2005) ja englanninkielisen fantasia-antologian The Deadlus Book of Finnish Fantasy (2005).

Sinisaloa on tituleerattu SF-piirien legendaksi. Suurempaa julkisuutta hän sai Finlandia-palkinnon aikaan, kun fantasiasta ammentava Ennen päivän laskua ei voi ylsi palkinnolle. Julkisuudessa puhuttiin silloin fantasiakirjallisuuden läpimurrosta. Kuitenkin Sinisalo omien sanojensa mukaan vierastaa alalajeihin lokerointia ja puhuu mieluummin maagisesta realismista omissa teksteissään.
 
Perinteisesti fantasia ja scifi rajataan omiksi kirjallisuudenlajeikseen, joiden lukijakuntakin on rajattu. Sinisalo pohtii kolumnissaan Suomen Luonnossa (4/2004), kuinka kirjallisuuden alalajit työnnetään niin sanotun oikean kirjallisuuden ulkopuolelle ja vieraannutetaan suuresta yleisöstä. 

Sinisalon tekstit enemmänkin vääntävät arkitodellisuuden hiukan vinoon. Kaikki vaikuttaa normaalilta, kunnes ei oikeastaan enää ole sitä. Sinisalo näyttää lukijalle maailman peilin toiselta puolelta. Toiseus ja vieraannus, uudet näkökulmat ja arkipäivän haastaminen nousevat teemoiksi, jotka kulkevat tekstin halki. Lukija joutuu katsomaan tilanteita aivan uudesta näkökulmasta.

Sinisalo on ollut käsikirjoittamassa tv-sarjoja kuten Elämän suolaa ja Salatut elämät. Tällä hetkellä hän käsikirjoittaa Star Wreck- elokuvan tekijöiden seuraavaa filmiä Rautataivas. 

Romaanissa Lasisilmä liikutaan television käsikirjoitusmaailmassa. Päähenkilö Taru päätyy kirjoittamaan televisioon iltapäiväsaippuaa ja vähitellen käsikirjoituksen maailma alkaa tihkua arkipäivän todellisuuteen. Kirjassa liikutaan kerronnallisuuden eri tasoilla. Katsooko lasisilmä tosiaan meitä kaikkia olohuoneen nurkasta?

Sankarit ammentaa Kalevalan kuvastosta. Rex on rokkisankari, joka laulaa vastustajansa esiintymislavan läpi. Ile Aerosmith takoo tietokoneen näppäimistöä ja luo ohjelmaa, joka selättää kaikki muut koodit. Riemastuttava tarina nivoo nykyajan ja Kalevalan mytologian yhteen.

Sinisalo käyttää myös suomalaista tarustoa romaanissaan Ennen päivänlaskua ei voi. Mikael löytää pihaltaan roskisten välistä peikon, jonka hän nimeää Pessiksi. Mikaelin ja peikon suhde tiivistyy odottamattomasti ja mullistaa lopulta Mikaelin elämän. Kirjassa peilataan ihmisen ja luonnon suhdetta, keskinäisiä valtasuhteita ja seksuaalisuutta.

"Kun pintaa vähän raaputtaa, niin ihmisen alta paljastuu eläin", Sinisalo toteaa Helsingin Sanomien (15.8.2000) haastattelussa. 

Luonnon ja ihmisen välistä suhdetta sivuavat Sinisalon muutkin tekstit. Lyhytproosakokoelman Kädettömät kuninkaat novellissa ”Palvelukseen halutaan kokenut neitsyt” käännetään sukupuoliroolit päälaelleen ja pohditaan naismyyttiä ja sen suhdetta luontoon.

Pohjoisesta perinteestä löytyvää karhunmorsian-myyttiä tarkastellaan novellissa ”Metsän tuttu”. Vahvat luontokuvat vallitsevat kokoelmaa varten kirjoitetussa novellissa ”Grande Randonnée”, jossa vaelletaan jylhissä vuoristomaisemissa. Kokoelman novellit ovat muutoin ilmestyneet aiemmin lehdissä tai antologioissa.

Tango Merellä -pienoisromaanissa Kärpästen herra kohtaa tangohelvetin ja novellissa Baby Doll ikä ja vaatteet vähenevät ja yhteiskunnan seksuaalistuminen vahvistuu. Lukija seuraa novellien tapahtumia innokkaasti, mutta paikoin hampaitaan kiristellen. Tarinat ovat todellakin häiritseviä. Ne pakottavat lukijan katsomaan maailmaa odottamattomista näkökulmista sekä herättävät ajatuksia.

Sinisalo on itse todennut haastattelussa: ”Haluan käsitellä toiseuden ongelmaa, ajattelumme kahleita, kaikkea sitä mitä emme tunne ja vieroksumme vaistomaisesti.” (HS 5.12.2000) Sen hän tekee varsin taitavasti.

Teksti on julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin helmikuussa 2010. Sinisalolta on julkaistu myös romaani Linnunaivot vuonna 2008.

- Milli Mäntynen -

Viimeksi päivitetty 27.6.2011.

Lisätty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 29.9.2011.