Laulajainen, Leena

 
Nimi
Laulajainen, Leena
Kirjailijan muu nimi
Laitala, Leena
Mälkönen, Leena
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Tekijä
Kirjailijan omat sanat
PEILIKUVIA

Jokaisessa fiktiivisessä henkilöhahmossani on osa minua itseäni. Kolmea keskeisintä minääni edustavat Loikkeliini-sarjani savilintuja muovaileva ilmapallokauppias Viivi Virtanen (hupsu taiteilija) ja hänen kaksi sivupersoonansa: utelias, reipas ja aikaansaava kenguru Loikkeliini sekä mietteliäs, uneksiva, vetäytyvä ja filosofinen vompatti Volmari. Mitä enemmän olen saanut ikää, sitä enemmän Loikkeliini on vetäytynyt taka-alalle. Enemmän tilaa ovat saaneet savilinnut, ilmapallot ja käytävien kaiveleminen maan alle.

Varhaisin taide-elämys, jonka muistan, oli Reisjärven kirkonkylän kansakoulun joulujuhla vuonna 1944, ollessani 5-vuotias. Katselin lumoutuneena harsokankaaseen sonnustautuneita enkeleitä, joilla oli kimaltavat kreppipaperisiivet. Tajusin että naapurin Eeva ja Liisahan ne siinä, mutta kiehtovat rooliasut ja viehättävä enkelisatu tekivät heistä jotain aivan muuta, jotakin paljon enemmän kuin he olivat arkipäivisin, juostessaan koulureppu selässään ja villasukat makkaralla ohitseni talvisella kylätiellä.

Opin lukemaan varhain, opettamatta, ja lumouduin satuihin. Luin Grimmin satuja, suomalaisia kansansatuja, Topeliusta, Andersenia, Oiva Paloheimoa ja Marjatta Kurenniemeä, myöhemmin myös Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossua ja J. M. Barrien Peter Pania. Kymmenen korvilla lempilukemistani olivat intiaanisadut, Tarzan-kirjat ja Pieni Runotyttö. Sadut ovat kaikkien kirjallisuutta. Luen mielelläni satuja vieläkin. Tarkoitan oikeita satuja, en mitä tahansa vesitettyjä muunnelmia, oppikirjan liitteitä tai päättömiä lörpötyksiä, joita jotkut asiaan syvemmin perehtymättömät tosikot ja uudistusintoiset pintaliitäjät ovat alkaneet kutsua saduiksi.

Pääsiäisenä vuonna 1949 radiossa esitettiin Wolfgang Borchertin "Ovien ulkopuolella" kuunnelmaversiona. Istuin yksinäni nurkassa ja kuuntelin, miten karhea miesääni kerran toisensa jälkeen kutsui nimeltä teoksen päähenkilöä: "Kersantti Beck, kersantti Beck..." Toisen maailmansodan juoksuhaudat avautuivat pienen tytön edessä, ja tajusin äkkiä, millaista todellisuutta minun isäni oli elänyt rintamalla kaikki varhaislapsuuteni vuodet.

12-vuotiaana löysin Suomen Runottaren. Siitä mieleeni jäi ennen muuta Mustapään Kansansatu: "Se unisena saapui / ja kissan selkää silitti, ja koukkuteuka-akalle se hiukan hymyili..." Mustapäästä tuli mielirunoilijani, ja myöhemmin tein hänen lyyrisestä huumoristaan kirjallisuuden gradutyöni professori-lyyrikko Lauri Viljaselle. Ihastuin Eeva-Liisa Mannerin "Kävelymusiikkiin" ja Kirsi Kunnaksen "Tiitiäisen satupuuhun". Varhaisessa aikuisiässä minua alkoi viehättää myös Aaro Hellaakosken panteismi. Luen runoja yhä: kansanrunoa, taiderunoa, klassista ja postmodemia runoutta. Minua kiehtoo runokielen jatkuva muuttuminen ja loputon moni-ilmeisyys.

Äidilläni oli upea sopraano, isälläni pehmeä tenori. He lauloivat kuorossa koko ikänsä, äitini myös soolo-osia. Päässäni soi usein vieläkin äidin laulama kirkas melodia "Nyt lintujen laulussa helää / koko elämän ihanuus. / On sille, ken varjossa elää, / joka suvi ihme uus." Samoin muistan joitakin isäni mandoliinilla soittamia klassisia operettisävelmiä. Sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut hanuritaiteilija ja säveltäjä Veikko Laihanen kuului isäni ystäviin. Muistan miten nojasin hänen polveensa, hänen soittaessaan minulle Mikki-hiirtä merihädässä ja Rantakoivu-valssia. Oma äänialani on mezzosopraano. Lauloin koulun kuorossa 16-vuotiaaksi. Osaan useimpiin kuorolauluihin kaksi, jopa kolme ääntä: sopraanon, alton ja tenorin, joita kaikkia jouduin laulamaan, kuorossamme kun ei koskaan ollut yhtään poikaa! Lempimusiikkiani on barokkimusiikki, soolosoittimista pidän eniten huilusta ja muista puupuhaltimista sekä pianosta.

Kuvataide on aina viehättänyt minua. Olen piirtänyt itsekin, erityisesti lyijykynä- ja hiilipiirroksia. Rakastan kansantaidetta, Tintoretton maalauksia, Dufyn ja Vlaminckin impressionistisia töitä. Ihastuin jo lapsena Maria Wiikin ja Venny Soldan-Brofeldtin herkkiin maalauksiin. Olen tehnyt yhteistyötä kahden naivistisen taiteilijan, Alice Kairan ja Anna-Liisa Hakkaraisen kanssa. Satujani ja runojani ovat kuvittaneet muun muassa Marjatta Hanhijoki, Kaarina Kaila, Kristiina Louhi, Outi Markkanen, Jukka Lemmetty, Ulla Vaajakallio ja Heli Hieta. Upeita taiteilijoita kaikki!

Minulle rakkaimpia paikkoja ovat kotikaupunkini Helsinki ja sen lähiympäristö sekä syntymäpitäjäni Kinnula, erityisesti kesäpaikkamme Peuralahti, joka sijaitsee erämaisessa maisemassa Kivijärven rannalla. Lähellä on Salamajärven kansallispuisto. Kinnulan metsissä vaeltavat yhä suomenpeurat ja hirvet, karhut, sudet ja koirasudet. Jänikset ovat ottaneet pihapiirimme omakseen. Koppelopoikue kiertää rantasaunaamme, joutsenet joikuvat saarten takana, ja kaakkuri huutaa ikäväänsä öisin. Salamajärvellä on metsästäjien ikiaikainen uhripuu. Rannallamme on röykkiöittäin jääkauden sinne kasaamia kiviä, paljaita tai kauniisti sammaloituneita. Jokainen niistä on oma persoonallisuutensa, samoin kuin hirsitaloamme ympäröivät vankat männyt, joita kutsun "vartijapuiksi".

Viihdyn myös Volgan-mutkan marilaisten luona ja Etelä-Chilen mapuche-intiaanien maisemassa, joista molemmista olen kirjoittanut. Mieleen jäänein luontoelämys on ollut lento Gobin autiomaan ylitse vuonna 1992, auringon noustessa. Muistelen jatkuvasti myös junamatkaa Baskortostanin pääkaupungista Ufasta Uralin taakse Siperian puolelle, Tseljabinskin-Venäjälle, ja sieltä takaisin Euroopan puolelle, Uzalyn kaivoskaupunkiin. Radan vartta reunustavat tuhannet kevätesikot ja kukkivat metsäomenapuut. Marilaiset ystäväni opettivat minulle kansanlaulujaan: "Izi karem gazet..."

Viihdyn itse luomissani fantasiamaisemissa. Loikkeliini-kirjojen Australiassa, Taikarummun Lapissa ja Piin ja Ametistin vaihtuvissa mielikuvitusmaissa. Susan Cooper, Ursula Le Guin ja Michael Ende ovat luoneet fantasiamaailmoja, joihin toisinaan ikävöin.

Historiallisista henkilöistä ihailen eniten Albert Schweitzeria, loistavaa urkuria ja ajattelijaa, epäitsekästä lääkäriä. Viime aikoina olen lukenut paljon Anne Friedin esseitä ja ajatelmia. En kuitenkaan haluaisi olla kukaan muu kuin olen enkä elää missään muussa ajassa kuin tässä ja nyt.

Mitkä asiat ja ilmiöt minua ärsyttävät? En ärsyynny helposti. Mutta olen jatkuvasti surullinen siksi, että maailmassa vallitsee piittaamaton pinnallinen materialismi ja välinpitämättömyys muista kuin omasta (näennäisestä) menestyksestä. Kysyn usein, huvitammeko me itsemme ja toisemme hengiltä. Olen surullinen niiden lasten vuoksi, jotka näkevät ympärillään vain kypsymättömyyttä ja empatian puutetta. Mutta se joka lakkaa toivomasta, voi yhtä hyvin lakata hengittämästä.

Minulle merkityksellisimmät asiat sisältyvät tasakylkiseen kolmioon, jonka kulmina ovat lapset, luonto ja alkuperäisyys. Niiden sisällä on koko elämä.

28.3.2001
Elämäkertatietoa
ent. Laitala, Leena
o.s. Mälkönen, Leena

Koulutus:
Pyhäjärvellä 4 luokkaa kansakoulua. Ylioppilaaksi Kiuruveden yhteiskoulusta 1959. Filosofian maisteri 1967, pääaineena kotimainen kirjallisuus. Äidinkielen opettaja.

Ammatti:
Äidinkielen opettaja 1964-1973, kouluhallituksen ylitarkastaja 1973-1980. Vapaa kirjailija vuodesta 1980.

Toimet:
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n johtokunnan jäsen 1985-88
Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1989 - 97, varapuheenjohtaja 1992-97
Suomen Kirjailijaliiton Topelius-ryhman jäsen 1988 - 94
Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1992-94
M.A. Castrenin seuran I puheenjohtaja 1990 - 93
Suomen kirjasäätiön tuotantotukilautakunnan jäsen 1993-97.
Suomen Viro- Instituutin Säätiön hallituksen jäsen 1993 - 96
Tuglas-seuran johtokunnan varajäsen 1993-96
Forum Artisin johtokunnan jäsen 1995-97
Arkadia-seuran johtokunnan varajäsen 1994-95
Taideseura Kimaran johtokunnan jäsen 1997-99
Helsinki 2000 -valtuuskunnan jäsen 1997 - 2000
Helsingin Kirjailijat ry. - Helsingfors Forfattare rf:n
hallituksen jäsen vuodesta 2000

Kirjailijan asuinpaikat:
Asunut Reisjärvellä 1940-1945, Pyhäjärvellä 1945-1951 ja Kiuruvedellä 1951-1959. Nykyinen asuinpaikka Helsinki.

Palkinnot:
Suomen Nuorisokirjailijoiden kannustuspalkinto satukokoelmasta Taikarumpu kertoo 1981
Valtionpalkinto lastenromaanista Olipa - kerran - maan kukat 1983
H.C. Andersen -kunniamaininta lastenromaanista Olipa - kerran - maan kukat, IBBY 1984
Suomen Nuorisokirjailijoiden kunniamaininta satukokoelmasta Vesilinnun sydän 1984
Weilin + Goosin kirjallisuuspalkinto satukokoelmasta Vesilinnun sydän 1984
Espoon kaupungin taidepalkinto 1985,
Arvid Lydecken -palkinto saturomaanista Loikkeliinin matka lumen maahan 1987
Topelius-palkintoehdokkuus runokoelmasta Lumileopardi tanssii 1987
Weilin + Goosin kirjallisuuspalkinto teoksista Lumileopardi tanssii ja Loikkeliinin lokikirja 1988
Padovan yliopiston kunniamaininta runokokoelmasta Lumileopardi tanssii 1989
Espoo-mitali 1990
Arvid Lydecken -palkinto runokokoelmasta Yksisarvinen ja sadepuu 1992
Finlandia Junior sadusta Kultamarja ja metsän salaisuudet 1998
Suomalainen kuvakirjapalkinto sadusta Kultamarja ja metsän salaisuudet 1998
Pro Finlandia -mitali 2001
Suomen Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinto 2005
Astrid Lindgren -muistopalkintoehdokkuus 2009
Marin kulttuuriministeriön kunniakirja ansioista marilaisen kirjallisuuden kääntäjänä 2010
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kirjoittanut myös teokset:
Alice Kairan maailma (Otava, 1987),
Mistä tuntee joulun?: koko perheen joulukirja (Otava, 1992),
Drom, romanien tie (Opetushallitus, 2000),
Marilaiset: laulun ja uhritulien kansa (Otava, 1995),
Virtaset viettävät juhlaa (Opetushallitus, 1995)
sekä oopperalibreton Roope-poika joka ei uskaltanut pelätä (2007).
Useiden teosten toimitustöitä ja satujen suomennoksia.

Lisäksi:
Joulukalenteri (tv-sarja), Yleisradio 1990.
Matka mielikuvitukseen: Leena Laulajainen, teoksessa Matka mielikuvitukseen - lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista (Tammi 2004).
Sodan pitkät varjot, teoksessa Sota-ajan lapset - kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa (Tammi 2006).
Lähteitä ja viittauksia
Kirjat:
Sota-ajan lapset: kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa/Tammi 2006
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita/BTJ 2006
Sanan taika: esseitä ja artikkeleita/Books on Demand cop. 2009
Lukulampun valo: Liisi Huhtalan juhlakirja/Oulun yliopisto, taideaineiden ja antropologian laitos 2004
Matka mielikuvitukseen: lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista/Tammi
Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita /BTJ 2003
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 /BTJ 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 /BTJ 2001
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 /BTJ 1999
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/Kirjastopalvelu 1995
Suomalainen satu. 1, Kehittäjiä ja kehityslinjoja. Toim. Kaarina Kolu/BTJ, 2010.
Suomalaisia lasten- ja nuortekirjailijoita 4/S.Kirjastoseura 1987

Lehtiartikkelit:
Kokkolan porvarit loivat Plassin: Plassiopas sai vanhaan markkinapaikkaan eloa / [teksti ja kuva:] Kaisa Hietala. Kalajokilaakso: sitoutumaton Kalajokilaakson talousalueen äänenkannattaja 30.7.2010, s. 4
Keho kertoo puhetta enemmän / Pirjo Kunelius/Kalajokilaakso: sitoutumaton Kalajokilaakson talousalueen äänenkannattaja 20.2.2004, s. 8
Lastenkirjailija muotoilee huomista / Leila Arpiainen/Kodin kuvalehti 1985: 13-14 , s. 10-11
Taikarummusta Kenguru Loikkeliiniin / Ritva-Liisa Pilhjerta; kuvat: Aarne Tynnilä. Weilin + Göös: kirjauutiset 1986:4 , s. 198-199
Kuvakielen shamaani / Sipsa Kivilaakso/Tyyris Tyllerö 1994:4 , s. 2-4
Taikahetkestä satutädiksi / Kristina Forsström/Kirjakauppalehti 1999:5 , s. 26
Satukuvia ennen satua : Finlandia Junior -ehdokas / Eeva Kauppinen/Kaleva 13.11.1998, s. 21
Nuortenkirja / Pia Kaitasuo/Kaleva 20.10.1998, s. 14

Kuva: Atelier Nyblin
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Toivola, Ritva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    fantasiakirjallisuus
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän saamat palkinnot
    Arvid Lydecken -palkinto: 1992
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Marttinen, Tittamari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Helakisa, Kaarina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Aho, Tuulia(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    fantasiakirjallisuus
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • On sama kuin
    Almila, Tuulia
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Erkkilä, Leena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    sadut
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    lastenrunot
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Itkonen, Jukka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia lastenlyyrikoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Savo
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kaipainen, Anu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    äidinkielenopettajat
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Hietala, Mirjami(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Savo
  • Sammalkorpi, Virve(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Pohjois-Savo
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Konkka, Anita(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  •