Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tyhjien sielujen saari
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Lepraan sairastunut vastasynnyttänyt nainen soudetaan saarelle, jonne leprasairaat ja mielenvikaiset tuodaan kuolemaan. Sairaat on leimattu taudinkantajiksi tekemiensä syntien vuoksi eikä heidän uskota saavan Jumalan armoa osakseen. Sisaret hoitavat heitä velvollisuudentuntoisesti, pappi pitää saarnan joka sunnuntai ja lääkäri tuo saarelle rohtoja kerran kuussa.
Lääkärin tuomille papereille nainen kirjaa salaa tuntemuksiaan, vuodenkierron kuvauksia ja taudin runtelevaa etenemistä. Sään armottomuus, talven pimeys, yksinäisyys ja muusta maailmasta eristetty elämä sekä sairauden lääkitseminen yhä suuremmilla paloviina-annoksilla alkavat vähitellen murtaa nimettömän naisen voimaa. Lopulta jäljellä on vain kuolemanodotus. Mitä runnellummaksi naisen ruumis muuttuu, sitä kuulaammin hänen sanansa kirjautuvat paperille.
Hauru kirjoittaa vahvan ja vaikuttavan tarinansa lyhyiden merkintöjen kautta. Naisen kirjoituksiin lomittuvat niin sisar Signen, papin, tohtorin kuin lopulta naisen aikuiseksi kasvaneen pojan pohdinnat.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Tyhjien sielujen saari on raadollisen runollisesta ja alkuvoimaisen omaäänisestä lyhytproosastaan tunnetun Hanna Haurun ensimmäinen romaani.
Spitaaliin sairastunut nainen erotetaan läheisistään ja karkotetaan saarelle. Siellä, veden keskellä eristyksissä, elää parantumattomien ja hullujen yhteisö, jota pappi ja sisaret kaitsevat. Aika on hylännyt saaren asukkaat. Heillä on vain toisensa ja ympäröivä luonto, hekumallinen ja hirvittävä. Ahtaalle joutuneita piirittää myös Jumala joka ei tunne armoa.
Hanna Hauru (s. 1978) on kotoisin Oulusta ja asuu nykyään Tampereella. Häneltä on julkaistu aiemmin lyhytproosateokset Eivätkä he koskaan hymyilleet (2002) ja Raaka punainen marja (2004).(Like)
Lääkärin tuomille papereille nainen kirjaa salaa tuntemuksiaan, vuodenkierron kuvauksia ja taudin runtelevaa etenemistä. Sään armottomuus, talven pimeys, yksinäisyys ja muusta maailmasta eristetty elämä sekä sairauden lääkitseminen yhä suuremmilla paloviina-annoksilla alkavat vähitellen murtaa nimettömän naisen voimaa. Lopulta jäljellä on vain kuolemanodotus. Mitä runnellummaksi naisen ruumis muuttuu, sitä kuulaammin hänen sanansa kirjautuvat paperille.
Hauru kirjoittaa vahvan ja vaikuttavan tarinansa lyhyiden merkintöjen kautta. Naisen kirjoituksiin lomittuvat niin sisar Signen, papin, tohtorin kuin lopulta naisen aikuiseksi kasvaneen pojan pohdinnat.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Tyhjien sielujen saari on raadollisen runollisesta ja alkuvoimaisen omaäänisestä lyhytproosastaan tunnetun Hanna Haurun ensimmäinen romaani.
Spitaaliin sairastunut nainen erotetaan läheisistään ja karkotetaan saarelle. Siellä, veden keskellä eristyksissä, elää parantumattomien ja hullujen yhteisö, jota pappi ja sisaret kaitsevat. Aika on hylännyt saaren asukkaat. Heillä on vain toisensa ja ympäröivä luonto, hekumallinen ja hirvittävä. Ahtaalle joutuneita piirittää myös Jumala joka ei tunne armoa.
Hanna Hauru (s. 1978) on kotoisin Oulusta ja asuu nykyään Tampereella. Häneltä on julkaistu aiemmin lyhytproosateokset Eivätkä he koskaan hymyilleet (2002) ja Raaka punainen marja (2004).(Like)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Olen jo useamman päivän ajan kepin kanssa jaloitellessani katsellut sopivan vahvaoksaista puuta. Harmillista, etten saa tehtyä köyttä nopeammin. No, talvinen maisema on puhtaan rauhallinen kuolla.
Saarnamies sanoi, että syntieni tähden ruumiini nyt mätänee. Vartalo ei jaksa kantaa sisällään saastaista sielua, joten se sortuu vähitellen kokonaan.
Veneen keulassa tuuli ottaa kylmemmin minuun kuin soutajiin, joita varteni suojaa viimalta. Soutajien pellavapaitojen läpi erottuvat vahvojen selkien liikkeet. Lihakset liikkuvat sulavasti ja minun tekisi mieli painaa käteni lähimmän soutajan selkään ja tuntea muhkuroiden pyörinä. Sitä minä en kuitenkaan saa tehdä: synti tarttuu kosketuksesta - niin Jumalan sanansaattajat sanovat.
Veneen keulassa tuuli ottaa kylmemmin minuun kuin soutajiin, joita varteni suojaa viimalta. Soutajien pellavapaitojen läpi erottuvat vahvojen selkien liikkeet. Lihakset liikkuvat sulavasti ja minun tekisi mieli painaa käteni lähimmän soutajan selkään ja tuntea muhkuroiden pyörinä. Sitä minä en kuitenkaan saa tehdä: synti tarttuu kosketuksesta - niin Jumalan sanansaattajat sanovat.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
112