Kirjoituksia stoalaisuudesta

Tyyppi

esseekokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Kirjoituksia stoalaisuudesta paneutuu mielenhallintaan ja tyyneyteen.

Teos on uudistettu painos ja kirjoitukset ovat filosofian harrastajan konstailematonta pähkäilyä, jossa teoria ja käytäntö kohtaavat.

Ihmisen on kasvettava omaksi itsekseen, jotta hän kykenee ottamaan vastaan elämän asettamat haasteet ja tehtävät. Kohtaamalla pelot ja huolet tyynesti voi saavuttaa mielenrauhan.

Kirja kertoo yleistajuisesti stoalaisesta tunneteoriasta, joka pohjautuu eriasteiseen tunteiden luokitukseen. Erityisesti Senecan, Epiktetoksen ja Marcus Aureliuksen ajatuksia sovelletaan nykyajan arkisiin haasteisiin. Käytännönläheinen ja humoristinen teos tarjoaa filosofisia reseptejä sisäisen rauhan saavuttamiseen.

(Basam Books 2021)


”Kun puhutaan filosofiasta niin yleensä ensimmäiseksi tulee mieleen akateeminen yliopistomaailma professoreineen ja tutkijoineen. Mutta filosofia ei ole vain – ei ainakaan saisi olla – tiedeyhteisöjen yksityisomaisuutta. Filosofia kuuluu meille kaikille ja kaikki me sitä elämässämme käytämme ja harjoitamme, joko tietoisesti tai tietämättämme. Käsillä oleva kirja voitaneen määritellä kuuluvaksi filosofian alaan, mutta se on siitä erikoinen, että sen kirjoittajan nimen edessä ei ole akateemista titteliä eikä perässä opinahjoa.” Näin Markku Kailaheimo esittelee lukijalle esikoisteoksensa Kirjoituksia stoalaisuudesta lähtökohtia.

Teoksen nimivalintaan sisältyy ajatus sen ns. moniäänisyydestä. Teoksessa esitellään erilaisia filosofisen esittämistavan muotoja antiikista nykypäivään. Antiikkia edustavat pastissit Senecan kirjeistä ja Epiktetoksen diatribeista. Tutkielmat ja esseet taas ovat tämän päivän yleisimpiä esitystapoja. Alaotsikolla Epätieteellisiä tarkasteluja tekijä haluaa korostaa, että kirja ei sisällä eksakteja tieteellisiä artikkeleita vaan filosofian harrastajan omaa intohimoista mutustelua. Niinpä tekijän `ohjelmanjulistus´ kuuluukin:

”Silloin kun lukija – ensin, ties miten laajan ja monipuolisen kirjallisuuden eri lajien kirjon läpi kahlattuaan – löytää kotinsa ja turvasatamansa filosofisten teosten parista, hän, ei ainoastaan halua solmia liittoa filosofian kanssa, luottaa siihen, sitoutua siihen vaan – tämä on tärkeää – astua myös itse sen palvelukseen. Tästä ymmärtääkseni juuri kumpuaa lukijan oma tarve – ainakin itseni – kirjoittaa jotakin. Ei niin, että tuntisin olevani oikea henkilö ajamaan jotakin niin suurta ja valtaisaa asiaa vaan enemmänkin – kuten toteat kirjeessäsi – ”merkitsemään muistiin” asioita, jotka ovat lukemisen myötä herättäneet ja kiinnittäneet erityisesti huomiotani, oikaisseet erheellisiä käsityksiäni, sanalla sanoen saaneet minut ikään kuin omavastuullisesti itsenikin ajattelemaan. Filosofian lukeminen näet ei suinkaan vapauta itseäni ajattelemasta – päinvastoin se jopa velvoittaa siihen. Velvoittaa vaan ei pakota, ja velvoittaakin vain, jos omat vaikuttimeni ovat aidot – filosofiaa ei lueta riippukeinussa ajankuluksi ja ikävystymisen karkoittamiseksi.” (Kirje Senecalle lukemisesta ja kirjoittamisesta)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

Epätieteellisiä tarkasteluja

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

237

Kustantaja

Kieli

Lisätietoja

Uudistettu painos Basam Books 2021