Noponen, Alpo

Synnyinaika

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Luonnehdinta

Savolaissyntyinen mutta sittemmin helsinkiläistynyt Alpo Noponen oli aikakautensa merkittävä kirjallisen elämän ja kansansivistyksen vaikuttaja. Hän oli innokas kansanvalistaja, mutta myös erittäin tuottelias kirjailija, lehtimies, suomentaja, pakinoitsija, kirjallisuusarvostelija sekä oppikirjojen tekijä. Hiljaisesti ja vaatimattomasti Alpo Noponen ohjaili kirjoituksillaan laajojen kansalaispiirien maailmankatsomusta ja ihanteiden muodostumista.


Faktaa

Alpo Noponen syntyi työmiesperheeseen Rantasalmen Kolkontaipaleella 10.12.1862 ja varttui nuoreksi mieheksi Heinävedellä. Hän kävi Kerman kansakoulun ja hakeutui Sortavalan seminaariin. Opettajaksi hän valmistui vuonna 1887. Hänen ensimmäinen työpaikkansa kansakoulun opettajana oli Mäntyharjun kirkonkylässä. Siellä asuessaan Alpo Noponen avioitui Johanna Jurvasen kanssa ja heille syntyi myöhemmin seitsemän lasta. Mäntyharjun aikana Alpo Noponen oli perustamassa Mikkeli-lehteä ja toimitti sen 24 ensimmäistä numeroa. Muutettuaan vuonna 1894 Helsinkiin Tehtaankadun kansakoulun opettajaksi hän alkoi avustaa Uutta Suometarta ja myöhemmin myös muita lehtiä. Pääkaupunkiseudulla syntyi Noposen laaja tuotanto, jota kuvaa se, että hänen kirjallisessa bibliografiassaan on kaikkiaan 1302 nimikettä. Tuottelias kirjailija ja kansanvalistaja kuoli Helsingissä 21.2.1927.


Kirjailijaura

Aluksi runot vetivät nuorta Alpo Noposta puoleensa. Hän sanoitti lapsuudenystävänsä Otto Kotilaisen sävelmiä, joista kuuluisin on joululaulu ” Kun maass` on hanki ”. Myös Leevi Madetojan säveltämä Arkihuolesi kaikki heitä on Noposen sanoittama. Alpo Noposen ensimmäinen runokokoelma Urpuja ilmestyi Otavan kustantamana Helsinkiin muuttovuonna 1894. Sen jälkeen hän julkaisi useita näytelmiä, runoja eri tilaisuuksiin, runokokoelmia, pakinoita, kertomuksia ja muistelmia. Kaunokirjallisuuden rinnalla Noponen kirjoitti Valistuksen oppikirjoja, jotka olivat koulujen käytössä lähes puoli vuosisataa. Samaan aikaan hän arvosteli etupäässä nuorisokirjallisuutta eri lehdissä ja toimi lukuisten lehtien avustajana. Hänen lehtijuttunsa käsittelivät lähes kaikkea mahdollisia inhimillisen elämän asioita politiikasta kulttuuriin, raittiusaatteesta tasa-arvokysymyksiin ja maantieteellisistä ihmeistä kansanravitsemukseen.

Noposen kuuluisin runo Minä aikana ihminen kaunein on? (1912) on kuulunut lausujien ohjelmistoon nykypäiviin saakka.

(Etelä-Savon kirjailijat)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Urpuja. Runokokoelma. Otava 1894.

Ahab Israelin kuningas. Murhenäytelmä. WSOY 1899.

Hemming Gad. Näytelmä. WSOY 1903.

Ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Kertomuskokoelma. WSOY 1905.

Toukokuun 12.p.1906. Runo. Wiipurin uusi Kirjapaino – ja Sanomalehti oy 1906.

Kotiemme rakentajat. Runo Suomen Rakennusmestariliiton arpajaisiin 29.9.1906. Sana 1906.

Valistuksen lukukirja kansakouluja varten. Otava 1906.

Valistuksen isänmaallinen lukukirja. Otava 1906.

Ihmisyyden merkki. Kertomuksia. Suomalainen kustannus – osakeyhtiö Kansa 1908.

Tunne ja teot. Runo. Kirjoitettu Heimolan vihkimisjuhlaan 19.11.1910.

Historian oppikirja kansakouluja varten. Mikael Soininen & Alpo Noponen. Otava ja Valistus 1912 – 1929, 7 painosta.

Savi soran alla. Näytelmä. Otava 1911.

Nuoruuden muistoksi. Runokokoelma.E.W. Ponkala. Helsinki 1912.

Lapin profeetta. Näytelmä. E.W. Ponkala 1913.

Vapaaherra Y.K. Koskiselle 60 vuotta täyttäessänsä. Runo. Raittiuskansan Kirjapaino-O-y 1914.

Meidän Jermias. Historiallinen näytelmäruno. Otava 1916.

Hetki maaseutukirjastossa. Vuorokeskustelu - Jukolan veljesten lukupuuhat. Näytelmäkohtaus. Tietosanakirja-Osakeyhtiön Kirjapaino 1921.

Vaelletuilta vuosilta. Runoja. Otava 1923.

Kantaatti. Säv. Arvi Karvonen. Juhlakantaatti Töölön Yhteiskoulun uuden koulutalon vihkiäisissä 14.5.1927. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino 1927.



lisäksi

58 toimitustyötä

86 suomennosta

94 arvostelua

287 runoa ja pienoisnäytelmää

105 kertomusta, satua, muistelmaa, puhetta

551 pakinaa (nimim. Matti, Kirjeitä Helsingistä, Uusi Suometar)

95 asia-artikkelia