Nousiainen, Inka

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Otava. Kuva ©Pekka Nieminen 2018

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Luottamustehtävät ja jäsenyydet

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kuvakirjat

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Kirjoitan koska en tiedä.

Elämäkertatietoa

harrastukset: liikunta, elokuvat, kummastelu, kuppilat, sanoitusten kirjoittaminen, liiallinen tekstiviestittely

- - -

Inka Nousiainen on tamperelainen kirjailija, joka aloitti kirjailijanuransa 17-vuotiaana nuortenromaanilla Kivienkeli. Nousiaiselta on ilmestynyt tähän mennessä kuusi romaania, jotka kaikki ovat saaneet hyvän vastaanoton.

Inka Nousiainen kertoo luovan työnsä lähtökohdista sekä siitä, miten ja miksi hänestä tuli kirjailija: "Olen kirjoittanut niin kauan kuin muistan. Oikeastaan en edes kokenut tekeväni mitään valintaa, näin vain tapahtui. Luovan työn lähtökohdat ovat samat kuin aina ennenkin: kirjoittamalla hahmotan maailmaa ja olemassaoloani siinä (joka ei kuitenkaan tarkoita, että kirjoittaisin varsinaisesti itsestäni). Peruslähtökohta kirjoittamiselle on siis puhtaasti "itsekäs"."

Vuonna 1993 ilmestyi Inka Nousiaisen esikoisromaani, nuortenromaanit Kivienkeli. Nousiainen oli vasta 17-vuotias kirjan ilmestyessä. Kirja sai erinomaisen vastaanoton ja palkittiin Topelius-palkinnolla. "Ehyt ja intensiivinen romaani, jonka hengittävä rakenne ja eloisasti tyylitelty puhekieli kertovat Inka Nousiaisen kirjallisesta lahjakkuudesta." (Lukufiilis 1994, 1 s. 14, Tuula Korolainen). Kirja käsittelee isoja ongelmia nuoren elämässä, nuorten hätää ja avuntarvetta, isoista ongelmista vaikenemista ja auttamisen vaikeutta hienovaraisella tavalla. "Kivienkeli on poikkeuksellisen varma ja määrätietoinen esikoinen, joka ei käperry vain rankkojen ongelmien ja hädän ympärille." (Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2, Ismo Loivamaa, 1999). Palkintoraadin arviossa kiinnitettiin huomiota erityisesti kirjan kielellisiin ansioihin ja taiteellisesti monitasoiseen rakenteeseen.
Nousiaisen kieltä on kritiikeissä ylipäänsä arvostettu omaleimaisena, usein herkäkkänä, hauraana ja hiljaisena.

Kymmenen vuotta Kivienkelin ilmestyttyä arvioi Vuokko Blinnikka kiitetyn esikoiskirjan merkitystä: "Pitkään kirjallisuudessa esiintyneet nuorten ongelmia käsittelevät aiheet jatkuivat, monipuolistuivat ja tulivat suorasukaisemmiksi Kivienkelin ilmestymisvuonna. Vuosituhannen vaihtumisen jälkeisestä perspektiivistä Kivienkelin voi katsoa jopa toimineen eräänlaisena tulevan ajan airuena. - - [Kivienkelissä] nuori, lahjakas esikoiskirjailija luo ilmaisuiltaan ja tehokeinoiltaan lähes loppuun asti mietittyä proosaa. Vakavasta painotuksestaan huolimatta kirja ei ole täynnä pelkkää alistuvaa alakuloa." (Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002, 2003)

Toinen Nousiaisen romaani Kiinalaiset kengät ilmestyi 1996 ja sai vuoden Savonia-palkinnon. Kirjassa käsitellään nuoren itsenäistymistä, irtautumista lapsuudesta, lapsen ja vanhempien suhdetta. Tämänkin kirjan kritiikeissä kiinnitetään huomiota erityisesti Inka Nousiaisen omaleimaiseen kieleen: "Häkellyttävän hienoon kuvia ja tunnelmia luovaan tapaan ilmaista itseään sanoin." (Lapsen maailma 1996, 11 s. 38-39, Kerttu Manninen)

Karkkiautomaatti on Inka Nousiaisen viides teos. Pienoisromaani käsittelee parisuhteen ja perhesuhteiden ongelmia. Kirjan kieli on "huokoista, raikasta proosaa". (Aamulehti 25.10.2003, Terhi Rannela). Kirjassa on huumoria, ironiaa, näennäistä tapahtumattomuutta. "Karkkiautomaatissa läpi tuotannon säilynyt lyyrinen, tunnelmia herkistelevä tyyli pääsee oikeuksiinsa, kun Nousiainen palaa monologimuotoon. - - Teos on hämmentävän fyysinen lukukokemus: on kuin pumpulia korvissa ja maski naamalla. Karkkiautomaatin ilmapiiri ei puhdista, vaan tukahduttaa, mikä on ehkä tarkoituskin. Onneksi läpitunkeva ironia pelastaa. - - Nousiaisen utuinen kieli vangitsee lähelleen, mutta jättää ulkopuoliseksi. Tämä tietysti korostaa niitä irrallisuuden tuntoja, joita päähenilö ja koko munasaippuasukupolvi kokee." (Parnasso 2004, 2 s. 68-69, Meri Metsomäki)

Tähähänastisen tuotantonsa merkittävimpänä teoksena Nousiainen pitää työn alla olevaa kuudetta romaaniaan, "joka toivottavasti joskus valmistuu ja täyttää omat odotukseni. Vanhoista minua vähiten nolottaa ja eniten miellyttää Kaksi kevättä (2001), jonka tarina ja henkilöhahmot muodostuivat läheisiksi. Pidän myös kirjan vuorottelevia kertojia ja erilaisia kertojaääniä onnistuneena ratkaisuna."

Kaksi kevättä -romaanissa kuljetetaan kahta rinnakaista tarinaa, jotka kohtaavat vasta romaanin lopussa. Tarinoiden henkilöt ovat parikymppinen opiskelija Sara ja keski-ikäinen lasinpuhaltaja Aaro, kumpikin tahoillaan. Nousiainen itse on sanonut romaanista: "Tavallaan Sara ja Aaro kertovat saman tarinan. Se on kirjan teema, se, miten toisen voi tuntea syvällä itsessään jo ennen tapaamista. Joku asia vain kulkee ohi ja hipaisee, ja elämä muuttuu lopullisesti." (Aamulehti 12.4.2002, Lotta Sonninen)

Itselleen merkittäviä kirjailijoita kysyttäessä Nousiainen toteaa: "Tähän on aina yhtä vaikea vastata, sillä vaikuttajia on niin paljon ja erilaisia. Hengenheimolaisiksi koen ehkä pienten asioiden, tapahtumien ja tunnelmien kautta maailmaa havainnoivat kirjoittajat. Kaipauksen läpi elävät, tajunnanvirrassa kelluvat."

Suhdettaan Pirkanmaahan ja pirkanmaalaisuuteen Inka Nousiainen selvittää: "Olen asunut Tampereella vuodesta 1996. Välillä asuin Helsingissä, mutta palasin tänne takaisin. Olen tuntenut täällä oloni kotoisaksi alusta alkaen, mutta en osaa määritellä, mistä se tunne tulee."

(Pirkanmaan kirjailijat)

- - -


Luonnehdinta

Juvalta kotoisin oleva kirjailija Inka Nousiainen on moniulotteinen ihmissuhteiden ja tunteiden kartoittaja, joka kirjoittaa sekä nuorille että aikuisille omaleimaisen herkällä tavallaan. Hänet tunnetaan myös sävelteksteistään ja rock-lyriikastaan.


Faktaa

Inka Nousiainen syntyi Juvalla 10.3.1976 kolmilapsisen opettajaperheen kuopuksena. Lukion jälkeen hän opiskeli vuoden Oriveden opistossa. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan Tampereen yliopistossa pääaineenaan Suomen kirjallisuus. Filosofian maisteriksi hän valmistui 2002. Inka Nousiainen asuu nykyään Helsingissä ja elää kirjoittamisella. Kirjoittamisen ohella hän myös opettaa ja harrastaa elokuvia sekä liikuntaa. Ja keinumista.


Kirjailijaura

Lapsena Inkalle luettiin paljon. Hänen lempikirjansa oli Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär, joka oli täynnä vimmaa ja viisautta. Inka on kirjoittanut siitä saakka, kun oppi kirjoittamaan. Se on hänen tapansa olla olemassa. Pienenä hän kirjoitti runoja ja tarinoita. Ensimmäisen romaanikäsikirjoituksen hän kirjoitti 11-vuotiaana. Kolmetoistavuotiaana Inka alkoi kirjoittaa Kivinenkeliä, josta tuli hänen esikoisteoksensa. Se julkaistiin hänen ollessaan 17-vuotias (1993).

Oriveden opiston sanataiteen linja oli Inkan ensimmäinen kirjoittajakurssi ja merkittävä kokemus kirjailijan uralla. Tärkeitä olivat ihmiset, jota uskoivat hänen teksteihinsä ja nykyään kirjoittavat ystävät, jotka jakavat samaa maailmaa.

Ideat kirjoihin tulevat ympäröivästä elämästä. Inka Nousiainen kirjoittaa kohtaamisista ja kohtaamattomuuksista, kaipuusta, rakkaudesta, isoista asioista pienten asioiden kautta.

” Ensin on alkukuva, jokin henkilöhahmo tai tilanne. Sen ympärille alkaa hahmottua muuta maailmaa ja tarinaa. Siitä on itse kirjoitustyöhön pitkä matka. Kirjoitusprosessiin kuuluu taustatyötä, hauduttelua, epämääräisiä hahmotelmia ja useita versioita. Myös säännöllisin väliajoin varmuus siitä, ettei mistään tule ikinä mitään. Onneksi vastapainoksi homma välillä sujuu, ja silloin on maailmassa helppo hengittää”.

* * *

Juvan kunnan kulttuuripalkinto 1994.
Topelius-palkinto 1994.
Savonia-palkinto 1997.
Topelius-palkinto 1997.
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2002.

(Etelä-Savon kirjailijat)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Romaanit:

Kivienkeli (1993)
Kiinalaiset kengät (1996)
Seitti (1998)
Kaksi kevättä (2001)
Karkkiautomaatti (2003)
Arvaa ketä ajattelen (2007)

Osallisumisia antologioihin:

2000-luvun Decamerone / Riikka Ala-Harja et al. (2007)

Laulujen sanoituksia mm. Stellalle.

Tekstinäyte

Ote teoksesta Karkkiautomaatti (2003)

Minä ajattelen asioita jotka eivät liity mihinkään. Pitkähihaisia paitoja pyykkikoneen rummussa pyörimässä. Vesiltä vedettyjä lumisia veneitä. Puisesta tuolista ihoon tulevia painaumia. Sormikkailta näyttäviä sukkia.
Sitä kuinka neljävuotiaana pissasin saunan lauteiden välistä. Kuinka varastin kaupasta minttusuklaapatukan. Kuinka harsohattuiset naiset kuivaavat valkoisia lautasia ravintoloiden keittiöissä.
Ja minä ajattelen kromosomeja. Appelsiineja. Laskettelulaseja. Hiihtohisssejä. Jäätyneitä auton ikkunoita ja konepeltejä pystyyn nostettuina. Ajattelen postilaatikoita. Parijonoja. Piparkakkulinnoja. Nahkaisia liuskoja, joita joskus irtosi voimistelutossujeni pohjista.
Tuulikellojen ääntä minä ajattelen. Narahtavia kynnyksiä. Panssarikaloja. Revontulia. Leijoja lennättäviä lapsia. Kissoja jotka putoavat jaloilleen. Siperiantiikereitä jotka painavat kolmesataa kiloa. Synesteetikkoja, joille kirjaimet ovat värillisiä ja äänet kuulostavat kukkakimpuilta tai sumulta tai hiilenpalasilta.
Ja minä ajattelen puuhaketta. Tuulimyllyjä. Sitä, miltä tuntuisi olla sidottu tuulimyllyn siipeen ja pyöriä siinä ympäri. Ajattelen näkötorneja. Kapeita portaita. Kasvoihin osuvia puunoksia metsässä. Auringonkukkia rivissä seisomassa.
Simpukoita. Hammasrattaita. Naksahtaen aukeavia rasioiden kansia. Kultaseppiä. Pyramideja. Puukenkiä. Siroja nilkkoja. Suurta pyöreää tikkukaramellia jossa on aniliininpunainen spiraali.
Ja minä ajattelen sormia. Varpaita. Korvalehtiä. Posken nukkaa. Huulen kaarta. Sitä kuinka näkyy kun nielaisee. Kuinka iho syttyy hipaisusta. Kuinka hengitys on neuloja. Tai pumpulia ja rauhaa. Ohikiitävän hetken ajan.

Lähteitä ja viittauksia

Heillä on sanottavaa (Otava 1996)
Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 1999)
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu, Teresia Volotinen (BTJ Kirjastopalvelu 2003)
Kotimaisia nykykertojia 4 / toim. I. Loivamaa, S. Vesikansa (BTJ Kirjastopalvelu 2005)
Silfverberg, Anu & Hirsonen, Elina Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja 2010)