Holappa, Pentti

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Irmeli Jung / WSOY

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Nimi

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runot

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runot

Tyyppi

runot

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kuunnelmat

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

runot

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runot

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kuunnelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

runot

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runot

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runot

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

esseekokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

runot

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kokoomateokset
romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

MAKUASIOITA:

Unohtumattomat taide-elämykset:
Kirjat: alle 10-vuotiaana Raamattu, Defoe: Robinson Crusoe, Stevenson. Aarresaari, intiaanikirjat, Ratsupoliisi King (sarjakuva), murrosikäisenä Tulenkantajien albumit, runoilijat Saima Harmaja, Uuno Kailas, Koskenniemi, Yrjö Jylhä, Edith Södergran (Kailaksen suomennoksina). Myöhemmin prosaisteista esim. Caesarin Gallian sota, Kafka, Dostojevski, Hjalmar Söderberg, Aug. Strindberg, Camus, Thomas Mann jne

Elokuvat: Fellini: La Strada, Antonioni: Yö, Bunuelin Viridiana jne.

Kuvataide: Paul Cezanne

Fiktiivinen samaistumiskohde: Bunuelin Nasarealainen

Vaikuttava paikka: lapsuuden maisema Ikaalisten Sisätön kylässä Isonviidan tilan maat sekä Hirvijoki ja Vahojärvi, Tampereella Koskipuisto, Osmonmäki ja rantakalliot Kaupin metsässä, Helsingissä Kaivopuiston rannat ja Munkkiniemen Nuottapolku, Pariisissa Boul St. Michel ja Seinen rantakadut, Montparnassen kahvilat, taidemuseot, Nizzassa Mont Boron, satama ja vanha kaupunki

Kiehtova henkilö ja aikakausi: Antiikin Kreikka (jos unohtaa orjat) ja Sokrates

Ärsyttävät asiat: uusliberalismi, kaupallinen raakuus, uuh-haa ns. nykytaiteessa, individuaalisen menestyksen ja nuoruuden palvonta, siis amerikkalaisuus.

Elämäkertatietoa

Pentti Holapan (s. 1927 Ylikiiminki) laaja tuotanto käsittää runojen ja romaanien lisäksi näytelmiä, esseitä ja lehtikirjoituksia. Hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Narri peilisalissa vuonna 1950.

Holappa oli Ajankohta-lehden päätoimittaja 1967–1968. Hänellä oli kumppaninsa Olli-Matti Ronimuksen kanssa Helsingin Fredrikinkadulla antikvaarinen kirjakauppa Kampintorin antikvaarinen kirjakauppa, Holappa & Ronimus. Holappa on myös osallistunut aktiivisesti politiikkaan. Hän toimi toisena opetusministerinä (kulttuuriministerinä) vuonna 1972.

Holappa on kääntänyt ranskalaisesta kirjallisuudesta niin sanottuja ”uusia romaaneja” (mm.Sarraute, Robbe-Grillet) sekä runoutta niin ranskasta, ruotsista kuin englannista. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, maineikkain käännös on ollut runokokoelma ranskalaisen kustantajan Gallimardin Poésie-sarjassa.

Vuodesta 1995 lähtien Holappa on ollut Euroopan runouskatemian (Académie Européene de la Poésie) jäsen. Vuosina 1999-2003 hän toimi akatemian puheenjohtaja ja on tällä hetkellä kunniapuheenjohtaja.

Lukukeskus

---


Pentti Holapan (s. 1927 Ylikiiminki) laaja tuotanto käsittää runojen ja romaanien lisäksi näytelmiä, esseitä ja lehtikirjoituksia. Hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Narri peilisalissa vuonna 1950.

Holappa oli Ajankohta-lehden päätoimittaja 1967–1968. Hänellä oli kumppaninsa Olli-Matti Ronimuksen kanssa Helsingin Fredrikinkadulla antikvaarinen kirjakauppa Kampintorin antikvaarinen kirjakauppa, Holappa & Ronimus. Holappa on myös osallistunut aktiivisesti politiikkaan. Hän toimi toisena opetusministerinä (kulttuuriministerinä) vuonna 1972.

Holappa on kääntänyt ranskalaisesta kirjallisuudesta niin sanottuja ”uusia romaaneja” (mm.Sarraute, Robbe-Grillet) sekä runoutta niin ranskasta, ruotsista kuin englannista. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, maineikkain käännös on ollut runokokoelma ranskalaisen kustantajan Gallimardin Poésie-sarjassa.

Vuodesta 1995 lähtien Holappa on ollut Euroopan runouskatemian (Académie Européene de la Poésie) jäsen. Vuosina 1999-2003 hän toimi akatemian puheenjohtaja ja on tällä hetkellä kunniapuheenjohtaja.

Pentti Holappa (s. 11.8.1927) vietti lapsuutensa isovanhempiensa hoivissa pientilalla Ikaalisissa. Isä hylkäsi juuri ennen Pentin syntymä perheensä, eikä yksinhuoltajaäiti voinut ottaa kolmea pientä lastaan Tampereelle, jossa hän työskenteli kutojana Tampellan tehtaassa. Käytyään kuusiluokkaisen kansakoulun Pentti muutti äitinsä luo Tampereelle ja meni 12-vuotiaana ensimmäiseen työpaikkaansa. Hän luki paljon ja jo murrosikäisenä hän alkoi kirjoittaa runoja. Setlementtiliikkeen ylläpitämästä Ahjolan vapaaopistosta hän löysi ystäviä ja innostavaa toimintaa.

Kun Pentti oli 18-vuotias, hän sai työpaikan Helsingissä Akateemisen kirjakaupan varastossa. Hän opiskeli omatoimisesti ruotsinkielen ja yleni myyjäksi. Kalliolan kynäilijäpiirissä muodostui ystäväjoukko, jossa kaikki muut kuin Pentti olivat yliopisto-opiskelijoita. Pentti kuroi määrätietoisesti opiskellen umpeen koulutuseron sekä yleissivistyksen että kielitaidon suhteen, sillä pian hän osasi ruotsin lisäksi myös englantia.

Kalliolan kynäilijäpiiriläisistä kehkeytyi suomalaisen kirjallisen modernismin eräs vaikuttajaryhmä ja Pentti Holapasta tuli ryhmän yksi keskeinen henkilö. Hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Narri peilisalissa vuonna 1950, novellikokoelman Peikkokuninkaat 1952, runokokoelman Maan poika 1953 ja romaanin Yksinäiset 1954.

Pentti Holappa tiedosti homoseksuaalisuutensa jo varhain, mutta asenneilmasto sen ajan Suomessa oli suvaitsematon ja armoton. Monien muiden tapaan hän kävi läpi vaikean kriisin, mutta hän kuului niihin harvoihin, jotka uskalsivat ottaa ihmisoikeutensa.

Vuonna 1953 hän tutustui Olli-Matti Ronimukseen. Miehet rakastuivat toisiinsa heti ensitapaamisella ja ovat asuneet siitä lähtien yhdessä. He saivat kokea syrjintää ja paheksumista, mutta myös ihailua ja tukea.

Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus tekivät ensimmäisen yhteisen matkansa Ranskaan vuonna 1953, jolloin he viettivät kuukauden Pariisissa. Vuonna 1955 he palasivat Pentin saaman stipendin turvin kymmeneksi kuuksaudeksi Ranskaan, tällä kertaa Nizzaan. Silloin he opettelivat ranskankielen ja heidän rakkautensa Ranskaa kohtaan on tehnyt siitä heille toisen kotimaan. Holapan runokokoelmissa Lähellä (1957) ja Katsokaa silmiänne (1959) ranskalaismaisema on suomalaisen ohella vahvasti läsnä, samoin novellikokoelmassa Muodonmuutoksia (1959) ja romaanissa Tinaa (1961).

Pentti Holappa työskenteli 50-luvun puolivälistä 60-luvun alkuun mainonnan parissa, mm. apulaisjohtajana Kauppamainos Oy:ssä. Kirjailijantyönsä ohella hän kirjoitti arvosteluja sekä lehtiartikkeleita ja toimi myös Suomen Kirjailijaliiton sihteerinä. Hän pyrki vaikuttamaan Suomen kirjalliseen kulttuuriin esittämällä vaihtoehtoisia ajattelutapoja ja laajentamaan suppeaa kansallista näkökulmaa.

Vuoden 1961 syksyllä Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus muuttivat neljäksi ja puoleksi vuodeksi Pariisiin. He alkoivat suomentaa ranskalaista uutta romaania ja ensimmäisenä valmistui suomennos Claude Simonin Flanderin tiestä vuonna 1963. Useiden romaanisuomennosten ohella he käänsivät myös näytelmiä, mm. Alfred Jarryn "Kuningas Ubun" (1966) ja useita Samuel Beckettin näytelmiä. Pentti Holappa toimi jonkin aikaa Helsingin Sanomien Pariisin kirjeenvaihtajana sekä avustajana suomalaisiin lehtiin. Pariisissa hän kirjoitti myös neljännen romaaninsa Perillisen ominaisuudet (1963), joka herätti aikanaan kummastusta. 1960-luvun Suomessa ei uudesta ranskalaisesta romanista vaikutteita saanutta kirjaa kunnolla ymmärretty.

Palattuaan Suomeen Pentti Holappa ryhtyi suunnittelemaan suomalaisittain uudentyyppistä, laaja-alaisesti kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevää aikakauslehteä. Ajankohta alkoikin ilmestyä vuoden 1967 alussa, mutta se joutui jo vuoden kuluttua lopettamaan toimintansa taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Pentti Holappa kutsuttiin Helsingin Sanomiin kolumnistiksi ja vuodesta 1968 hänen huomiota herättävät viikottaiset kolumninsa ottivat kantaa ajankohtaisiin asioihin. Niissä hän painottaa ihmisoikeuksia, olipa kysymys sitten enemmistöstä tai vähemmistöstä ja erityisesti ihmisten velvollisuutta solidaarisuuteen heikompiaan kohtaan. Kolumnit ilmestyivät vuoteen 1978 asti ja osa niistä on koottu kirjaan Päätelmiä (1970).

1960-luvun loppupuolella Pentti Holappa aloitti sosialidemokraattina aktiivisen toiminnan politiikassa. Vuonna 1972 hän toimi toisena opetusministerinä (kulttuuriministerinä), ja ehti vain puoli vuotta kestäneen kautensa aikana panna vireille lukuisia uudistuksia. Kokemuksista politiikassa syntyi romaani Pitkän tien kulkijat (1976).

Vuonna 1976 Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus ostivat Kampintorin antikvarisen kirjakaupan, jota he hoitivat eläkkeelle siirtymiseensä asti, runsaat kaksitoista vuotta.

Pentti Holapan edellisestä runokokoelmasta oli kulunut kaksikymmentä vuotta, kun hänen runokokoelmansa Viisikymmentäkaksi ilmestyi vuonna 1979. Pentti Holappa palasi runoilijaksi entisen kaltaisin taidoin, mutta ilmaisultaan uudistuneena ja vapautuneena. Runokokoelma Pitkiä sanoja (1980) vakiinnutti hänen uuden muotokielensä ja enteili hänen kypsyyskautensa runouden keskeisiä teemoja.

Palattuaan jälleen kirjailijaksi on Holapalta ilmestynyt kaikkiaan yli kymmenen runokokoelmaa. Kokoelmat Savun hajua ja Sormenjälkiä tyhjässä olivat Finlandia-palkintoehdokkaina. Runokokoelma Ankkuripaikka sai vuonna 1995 Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon. Runoja myös käännettiin eri kielille; erityisen merkittävää oli pääsy arvostettuun ranskalaiseen Poèsie Gallimard -sarjaan, joka vuonna 1997 julkaisi Holapan runovalikoiman Les Mots Longs: poèmes 1950-1994.

Runojen lisäksi on syntynyt kolme teosta, joita voisi luonnehtia päiväkirjan, esseen ja muistelujen yhdistelmiksi: Ajan nuolet (1990), Jokapäiväistä aikaa (1995) ja Sotapäiväkirja (2004). Lisäksi hän on kirjoittanut näytelmän Adieu! (1991), jota esitettiin Kansallisteatterissa sekä romaanit Kansliapäällikkö (1996) ja Kaksi kirjailijaa (2002).

Vuonna 1998 ilmestynyt romaani Ystävän muotokuva aiheutti Suomessa melkoisen kohun. Se voitti Finlandia-palkinnon ja sitä ylistettiin, mutta myös kritisoitiin. Se oli ensimmäinen merkittävä suomalainen romaani, jossa homoerotiikkaa kuvattiin avoimesti. Joillekin se oli liikaa, ja seksuaaliaktien tarkasta kuvauksesta noussut kohu melkein hukutti romaanin kirjalliset arvot.

Ystävän muotokuvan jälkeen Pentti Holapasta tuli entistä selvemmin kirjailija, jota joko ihaillaan tai vieroksutaan.

Vuodesta 1995 lähtien Holappa on ollut Euroopan runouskatemian (Académie Européene de la Poésie) jäsen, 1999-2003 akatemian puheenjohtaja ja toimii tällä hetkellä kunniapuheenjohtajana.
(www.penttiholappa.net)


- - -

toimet:
kirjakauppa-apulainen 1946-53, vapaa kirjailija 1953-56 ja 1962-, mainostoimittaja 1956-59, Kauppamainos Oy:n apulaisjohtaja 1959-61, Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja 1961-62, kolumnisti 1968-78, Ajankohta-lehden päätoimittaja 1967-68, toinen opetusministeri 1972, antikvaarisen kirjakaupan omistaja 1976-

palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1951 ja 1981, Tammen kääntäjänpalkinto 1960-luvulla, SKS:n palkinnot 1966, Suuren Suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinto 1984, WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1995, Tanssiva karhu -runopalkinto 1995, Finlandia-palkinto 1998, Varjo-Finlandia 1999

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa


Käännöksiä:

runot:

ruotsi:

Ny finsk lyrik (Schildt, 1960):
- "Fången flyger"
- "Påsk"
- "Hymn till fosterlandet"
käänt. Bo Carpelan [et al.]

Modern finsk lyrik (Bonnier, 1984):
- "Så i vind"
- "Vingar"
- "Son av sitt land" - teoksesta Maan poika
- "Fången flyger"
- "Orolig eftermiddag" - teoksesta Lähellä
- "Mannen på taket"
- "Landskap I-V - teoksesta Katsokaa silmiänne
- runot 1, 14, 24, 34 - teoksesta Viisikymmentäkaksi
- "Långa ord" - kolme runoa kokoelmasta Pitkiä sanoja
valinnut ja käänt. Bo Carpelan

Böcker från Finland (Helsinki 1996), valikoima runoja ruotsiksi

unkari:
Finn költők antológiája (Kozmosz, 1973):
- "A halál ismétlődik"
- "Közelben"
- "Nézzétek szemeteket"
käänt. Fábián Lázló

Jozsef, Olah: A boldogtalan konzervativ (Európa könyvkiadó, 1968), runoja teoksessa, käänt. Dereczki Gábor

Távolba futó utak (Jávorszky Bela, 1973):
Hazámnak kiabálok - Kotimaatani huudan
- "A föld fiá" - Maan poika
- "Hadbaszállás" - Sotaanlähtö
- "Férfi a tetőn" - Mies katolla
käänt. Jávorszky Béla


saksa:
Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1973):
- "Hymne an das Heimatland" - Runo teoksesta Maan poika, käänt. Friedrich Ege

Panorama moderner Lyrik (Mohn, 1960):
- "Bild" - toim. Günther Steinbrinker ja Rudolf Hartung, käänt. Ilse Aichinger et al.

Still wie Licht in windloser Gegend : Lyrik aus Finnland.(Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985):
- "Aus Brueghels Gärten" - runo teoksesta Täällä vuokralla,
- "Lange Wörter" - runo teoksesta Pitkiä sanoja,
- "Zweiundfünfzig" - runo teoksesta Viisikymmentäkaksi,
- "Der Narr" - runo teoksesta Narri peilisalissa
runot valinnut ja kääntänyt kääntäjäryhmä Ingrid Schellbach-Kopran johdolla

Weithin wie das Wolkenufer: finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten : suomalaisia runoja kahdelta vuosisadalta = Kuin on pitkät pilven rannat (Wallstein, 2004):
- "Ballade von Gott" teoksesta Lähellä
- " Lindenblüte" teoksesta Muodonmuutoksia
- "Der Mann auf dem Dach" teoksesta Muodonmuutoksia
käänt. Manfred Peter Hein

englanti:
A Tenant Here : Selected Poems, 1977-1997 (Dedalus 1999). Valikoima runoja teoksista Viisikymmentäkaksi, Pitkiä sanoja, Vuokralla täällä, Valaistu kaupunki Ruijan pimeydessä, Savun hajua, Keltainen viiri, Maan päällä - taivaan alla, Ankkuripaikka and Älä pelkää. Käänt. Herbert Lomas

A Way to Measure Time - Contemporary Finnish Literature (suomalaisen runouden ja proosan antologia), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1992:
-"Hymn to My Homeland" - runo teoksesta Maan poika,
-"From the Interior" - runo teoksesta Katsokaa silmiänne,
- "A family reunion" - katk. romaanista Tinaa.
Käännökset Herbert Lomas

Runoja myös teoksessa
Word from the north : new poetry from Finland (Strangers press, 1965), käänt. Anselm Hollo

ranska:
Prose finlandaise (Seghers, 1973), - runo Vanhuus teoksesta Peikkokuninkaat, käänt. Jaakko Ahokas

Books from Finland (erikoisnumero Livres de Finlande, 1986):
- "Locatoire, ici" - kokoelmasta Vuokralla tänään

Nota bene 1995-1996 no 47-48-49
- "La pluie fait fondre al première neige..."

hollanti:
Krijgsvolk der Gedachten : moderne Finse gedichten (Holmsterland, 1992), runo kokoelmassa, käänt. Adriaan van der Hoeven en Willem Sinninghe Damsté


novellit:

Novelli Boman on ilmestynyt käännettynä teoksessa Soome novell (Eesti raamat, 1968), toim. J. Seilenthal, käänt. V. Helde.
Käännös englanniksi teoksessa
Käännös norjaksi teoksessa Finske noveller (Det norske samlaget, 1977), valinnut ja käänt. Turid Farbregd
The Dedalus Book of Finnish Fantasy (Dedalus 2005), toim. Johanna Sinisalo, käänt. David Hackston

Novelli Sormiharjoittelua on ilmestynyt käännettynä puolaksi "Gra cieni" teoksessa Zyzny granit : antologia nowel i opowiadan finskich (Wydawnictwo Poznanskie, 1970), toim. Zygmunt Łanowski, käänt. Natalia Baschmakoff [et al.].

kymri:
Storïau o'r Ffinneg, käänt. Nicholas L. Walker, Gwasg Gomer, 1979
- novelli suomalaisten novellien antologiassa

Artikkeli:
Kadonnutta isää etsimässä, Kaltio 5/2004

Runo-CD:
Pentti Holappa: Elävänä Bulevardilla (1995)
Pentti Holappa lukee omia runojaan

Kirje/ päiväkirjateos:
Jokapäiväistä aikaa (WSOY 1995)

Päiväkirja:
Sotapäiväkirja (Weilin + Göös 2004)

Muistelmia:
Mies miehelle : kertomus ystävyydestä (Ajatus 2006) Kirjoitettu yhdessä Hannu Jouhkin kanssa.
Miehen suudelma : muistelmat, Lurra Editions 2012.

Kolumneja:
Ajan hermolla : kolumnit 1968-1978 (Ajatus 2006, toim. Taru Väyrynen). Teokseen on koottu parhaimmisto Pentti Holapan Helsingin Sanomiin kirjoittamista kolumneista.

Tekstinäyte

SALDO

Hetkeäkään en luovuta pois tästä päivästä,/
jonka tuhlasin huoneessani turhiin muistoihin./
Saatoin joitakin ystäviä alkoholismiin, toisia/
hautaan asti, harvoja menestyksen kuiluihin.//

Andromedan pilvi syöksyy meitä, me sitä kohti,/
ja jo kolmen miljardin vuoden kuluttua kohdataan./
Tämän perspektiivin tahraan tietoisuuden harhalla/
etsiessäni hyönteisenä itseäni kynttilänliekistä.

(Teoksesta Norsun ääni, WSOY 2003)

Lähteitä ja viittauksia

DVD:
Kirjailijakuvia 12, Suomen kirjailijaliitto 2009.

Kirjat ja artikkelit:
- Camusin vaikutus näkyy : Pentti Holapan elämä ja teokset vuoteen 1961 saakka, Jyrki Nummen artikkeli, Helsingin Sanomat 28.3.2001
- Den finska romanen har också ett annat ansikte, Arvo Salon artikkeli julkaisussa Nordisk tidskrift för vetenskap, konst och industri 1960
- Finni, Saara: Pentti Holapan romaanien rakenteesta sekä siinä ilmenevistä ranskalaisen uuden romaanin vaikutteista, Helsingin yliopisto 1966.
- Gardens of life and death, Jyrki Kiiskisen artikkeli julkaisussa Books from Finland 32 (1998) : 2
- Holappa? Holappa : haparoiva yritys arvioida runoilijaa ja hänen vaikutustaan, Veli Hyvärisen artikkeli julkaisussa SETA 1988 : 1
- Kaapparin lokikirjasta, Boris Hurtan artikkeli julkaisussa Portti 24 (2005) : 3
- Kolme kertojaa - kolme elämänkuviota, Lauri Viljasen artikkeli julkaisussa Valvoja 83 (1963)
- Kuusisto, Pekka: Metamorfoosifantasia : metamorfoosiaihe fantasiakirjallisuudessa ja sen sovellutus Pentti Holapan novellikokoelmassa Miten kirjani ovat syntyneet 2, Kirjailijoiden studia generalia 1979, WSOY 1980.
- Muodonmuutoksia, Oulun yliopisto, 1991. Oulun yliopiston kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian laitoksen julkaisuja : 2
- Laygues, Arnaud: Les problèmes de traduction finnois-français dans l'œuvre poétique de Pentti Holappa : la traduction de "Älä pelkää", Université de Toulouse, 1999
- Lyriikkamme nykykuva viime syksyn kokoelmissa, Arvo Kippolan artikkeli julkaiussa Kaltio 14 (1958) : 2
- Narri kertojana : kultaisesta aasista suomalaiseen postmodernismiin, SKS 2008.
- Niemi, Juhani: Kirjailijoita ja epäkirjailijoita : pikakuvia aikalaisista, SKS 1983.
- Ottaa korvaan, Lea Laitisen artikkeli julkaisussa Hiidenkivi 10 (2003) : 4
- Pentti Holappa : Pohjanmaan käenpoika, Hämeen punarinta, Nizzan varpunen? Jussi Vilkunan artikkeli julkaisussa Kaltio 55 (1999) : 3
- Railotie, Päivi: Kentauriutopian yöpuolta : yhteisöllisyys ja transgressio Pentti Holapan novellissa Kentaurit, Helsingin yliopisto 2004.
- Rantakömi, Tuula: Tyylikeinot Pentti Holapan romaaneissa, Jyväskylän yliopisto 1972.
- Rehellisyyden nimissä, Jenni Sammeierin artikkeli julkaisussa Parnasso 62 (2012) : 2
- Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia, WSOY 1993.
- Sarjala, Jukka: Kirjojen kyydissä : bibliofiilin tutkailuja, Kirjapaja 2007.
- Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa, Like 2007.
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000.
- To see a hope, Tero Liukkosen artikkeli julkaisussa Books from Finland 28 (1994) : 4
- Tunnustus ja todistus : näkökulmia kahteen elämän esittämisen tapaan, Gaudeamus 2007.
- Tuominiemi, Pasi: Eksistentialistiset piirteet Pentti Holapan Yksinäisissä, 1994.
- Ur fjolårets finska prosa, Lars Hambergin artikkeli julkaisussa Finsk tidskrift 155 (1954) : 4
- Vehviläinen, Kirsi-Marja: Näkökulmatekniikka Pentti Holapan romaanissa Tinaa, Helsingin yliopisto, 1992.
- Väärinlukemisia ja pikkuilkeyksiä : kritiikin kritiikin kritiikkiä Pentti Holapan ja Helsingin sanomain välisestä ottelusta 9.-10.12.1998, Reijo Virtasen artikkeli Jukaisussa Kritiikin uutiset 1999 : 1
- Väyrynen, Taru: Pentti Holappa : kypsyysvuodet, Yliopistopaino 2003.
- Väyrynen, Taru: Pentti Holappa : vuodet 1961-1980, Yliopistopaino 2002.
- Väyrynen, Taru: Pentti Holappa : kirjailijakuva vuoteen 1961, Yliopistopaino, 2001.

Lehtileikkeet: Holappa, Pentti (Tampereen kaupunginkirjasto)

Lisäksi lukuisia teosarvosteluja eri julkaisuissa
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi