Forsblom, Harry

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Kirjailijaesittely

Helsinkiläinen, Jyväskylästä lähtenyt prosaisti, kriitikko ja lyyrikko Harry Forsblom on Suomen keskeisimpiä postmodernisteja. Kuvatessaan valtasuhteita hän ironisoi ja ilottelee, kritisoi ajan ilmiöitä ja kutoo tekstiinsä lankoja historiasta ja päivänpolitiikasta. Hänen tekstinsä keskustelevat maailmankirjallisuuden kanssa; klassikkojen käyttö hänen tuotannossaan on postmodernin kertaustyylin ja uudistettujen myyttien asemassa. Forsblomin teokset ovat yhteydessä kansainväliseen postmodernismiin, samoin filmiin, videoon, dokumenttiin ja sarjakuvaan.

Kulttuuritoimittaja ja kirjallisuudentutkija

Forsblom esitteli Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajana postmodernisteja. Mielenkiintoisia ovat selostukset vuoden 1984 USA:n matkasta ja mm. Bernard Malamudin ja Saul Bellowin tapaamisesta. Forsblom suosittelee humanistisiin lähtökohtiin pohjaavaa kriittisyyttä vastapainoksi yhteiskunnan rakennemuutoksen tuomalle arvotyhjiölle. – Forsblomin väitöskirja Concepts of Postmodernism sai erinomaisen arvosanan.

Lyyrikko

Kokoelma Jees, maailman dialektiikka ravistelee luutuneita käsityksiä. Kokoelma on ilmaisullista underground-kritiikkiä 1970-luvun ahtaassa poliittisessa maisemassa. Sitä on populaarimmin ja humoristisemmin painotuksin myösToivakan kirkon kattomaalaus, erityisesti sen Leningrad-sarja, joka sekin kritisoi globalisaation ja banaalien kulutusarvojen puristuksessa tapahtuvaa ihmiskuvan kapeutumista. Kokoelman nimi viittaa Pellervo Lukumiehen maalauksiin. Tomumajayllätys jatkaa kapeutuvan ihmiskuvan kritiikkiä ja yrittää löytää uudestaan runollisuuden helähdyksen arkipäiväistyvästä ympäristöstäkin.

Romaanikirjailija

Proosassaan Forsblom kehittelee väljiä ja epäsovinnaisia, kriittisiksi kääntyviä kerronnan tapoja. Lähtökohtana on postmodernismille ominainen leikki, spontaanius ja kielellinen kokeilu. Forsblom purkaa itsestäänselvyyksiä romaaneissaan, joissa kysymys arvoista toiminnan perustana on keskeinen.

Aurinkolinnassa, nykyaikaisessa utopiassa, on alullaan postmodernin ajan kritiikki, joka terävöityy teos teokselta. Kun legendasta tulee tosi parodioi medialähtöistä ja inhimillisesti tuhoisaa myytinmuodostusta, jota on nykyelämän kaikilla tasoilla. Ristilukki ja kumppanit pohtii ihmisen valitsemaa epävapautta, heidän takertumistaan ja sulautumistaan toisiin. Kosketus Danteen, Vergiliukseen ja Homerokseen taustoittaa ajankohtaisten asioiden käsittelyä Rakkaus/Helvetissä ja Sorayan Kiirastulessa.

Forsblomin romaaneissa on pääosassa muutos. Uuden synty ilmenee niissä kielen ja kerronnan muotojen uusintamisena ja uutena, lopulta kriittisenä käsitemaailmana ja postmodernina ihmiskuvana, jonka ainekset ovat tunnistettavat mutta toisaalta groteskit ja oudot.

Katriina Kajannes

Ammatti: Kriittisen Korkeakoulun luovan kirjoittamisen linjan johtaja.

Tekstinäyte

Nämä olivat seutuja, joille rautatiekin oli maiseman armottomuuden takia saatu vasta muutama vuosi sitten, ja täällä olivat myös Suomen pisimmät tunnelit (myöskään juomavettä pääkaupunkiseudulle kuljettavaa Päijänne-tunnelia unohtamatta), Pönttövuoren tunneli ja ne kaikki muut, tunnelit, niin juuri, ahdistavat ja hilpeät tunnelit, joista tultiin ulos ihan muualle kuin mistä oli menty sisään, ja toisella mielellä!

[Kun legendasta tulee tosi, WSOY 1984]

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 6 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kustannus, 2007.