Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kirjepostia
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Lämmintunnelmainen esikoisromaani vuosisadan alun pikkukaupungista
Iloluontoinen aserssorska Ramstedt. Jenny, Alisa Ramstedtin vastikään kaupunkiin muuttanut piika. Neiti Signe Hammar, Onnen antimia lukeva vanhapiika rouva Ramstedtin alakerrasta. Sonja Orell, tyttökoululainen joka kihlautuu ihanan maisteri Martti Fagerin kanssa. Agatha Pärssinen, tyttökoulun tomera johtajatar ja Alisa Ramstedtin täti. Maikki Holm, lukiolainen joka antaa piupaut avioliitolle ja perheelle. Valma Lahtinen, tehtaan konttoristi ja isännöitsijä Bruno Holmin rakastajatar. Ja posteljooni Fager – mies! – joka kantaa laukussaan salaperäisiä kirjeitä rouva Ramstedtille.
Eräässä sisämaan pikkukaupungissa eletään yhtä syyskuista päivää joskus 1900-luvun alussa. Kodikkailla kaduilla kahisevat keltaiset lehdet, rouvasväenyhditys puuhaa iltamia ja tyttökoululaiset käyvät Leivon konditoriassa syömässä leivoksia. Joku kapinoi, joku topakoituu, joku antaa aihetta juoruihin. Mutta kaupungin sielu ja sydän on Alisa Ramstedt – ja hänen kutkuttava kirjeystävänsä.
Hämeenlinnalaisen Terttu Autereen esikoisromaani on täynnä lämmintä tunnelmaa, väriä, ihmiskohtaloita, hennosti versovaa naisnäkökulmaa, orastavaa aikakauden muutosta. Viihdyttävä matka isoäidin aikaan.
(Karisto)
Terttu Autereen Kirjepostia on kypsä debyytti. Tapahtumapaikkana on eräs sisäsuomen hallinto- ja koulukaupunki, eletään syksyä 1900-luvun alkupuolella.
Teoksen päähenkilö on rehevä asessorinleski rouva Ramstedt, joka on innostunut seuraelämästä nyt kun asessori Ramstedtista on aika jättänyt. Hänen luonaan nuori morsian, Sonja Orell, saa tietää siitä kaikesta, mitä miehen ja naisen välillä makuukamarissa tapahtuu ja hänen sohvallaan yksinäinen vanhapiika Signe Hammar maistelee likööriä ja kuulee ääneen luettuna sellaiset teokset, kuin Onnellisten tähtien alla ja Rakkautta Haaremissa.
Kirjepostissa viivähdetään hetken aikaa monen pikkukaupunkilaisen elämässä. Pikkukaupungissa kaikki kohtalot on neulottu yhteen ja kaikki tietävät toistensa asioista. Lämmin juoruileva sävy välittyy myös Autereen tekstistä ja hetkittäin lukijasta tuntuu siltä, kuin hän upottaisi haarukan vaaleanpunakuoriseen aleksanteriin Leivon konditoriassa, keskellä kikattavaa koulutyttölaumaa.
Mutta mitä elämällä on vielä tarjottavana Alisa Ramstedtille? Ja kenen kirjeitä posteljooni Fager hänelle muutan päivän välein kantaa?
(Sanojen aika)
Iloluontoinen aserssorska Ramstedt. Jenny, Alisa Ramstedtin vastikään kaupunkiin muuttanut piika. Neiti Signe Hammar, Onnen antimia lukeva vanhapiika rouva Ramstedtin alakerrasta. Sonja Orell, tyttökoululainen joka kihlautuu ihanan maisteri Martti Fagerin kanssa. Agatha Pärssinen, tyttökoulun tomera johtajatar ja Alisa Ramstedtin täti. Maikki Holm, lukiolainen joka antaa piupaut avioliitolle ja perheelle. Valma Lahtinen, tehtaan konttoristi ja isännöitsijä Bruno Holmin rakastajatar. Ja posteljooni Fager – mies! – joka kantaa laukussaan salaperäisiä kirjeitä rouva Ramstedtille.
Eräässä sisämaan pikkukaupungissa eletään yhtä syyskuista päivää joskus 1900-luvun alussa. Kodikkailla kaduilla kahisevat keltaiset lehdet, rouvasväenyhditys puuhaa iltamia ja tyttökoululaiset käyvät Leivon konditoriassa syömässä leivoksia. Joku kapinoi, joku topakoituu, joku antaa aihetta juoruihin. Mutta kaupungin sielu ja sydän on Alisa Ramstedt – ja hänen kutkuttava kirjeystävänsä.
Hämeenlinnalaisen Terttu Autereen esikoisromaani on täynnä lämmintä tunnelmaa, väriä, ihmiskohtaloita, hennosti versovaa naisnäkökulmaa, orastavaa aikakauden muutosta. Viihdyttävä matka isoäidin aikaan.
(Karisto)
Terttu Autereen Kirjepostia on kypsä debyytti. Tapahtumapaikkana on eräs sisäsuomen hallinto- ja koulukaupunki, eletään syksyä 1900-luvun alkupuolella.
Teoksen päähenkilö on rehevä asessorinleski rouva Ramstedt, joka on innostunut seuraelämästä nyt kun asessori Ramstedtista on aika jättänyt. Hänen luonaan nuori morsian, Sonja Orell, saa tietää siitä kaikesta, mitä miehen ja naisen välillä makuukamarissa tapahtuu ja hänen sohvallaan yksinäinen vanhapiika Signe Hammar maistelee likööriä ja kuulee ääneen luettuna sellaiset teokset, kuin Onnellisten tähtien alla ja Rakkautta Haaremissa.
Kirjepostissa viivähdetään hetken aikaa monen pikkukaupunkilaisen elämässä. Pikkukaupungissa kaikki kohtalot on neulottu yhteen ja kaikki tietävät toistensa asioista. Lämmin juoruileva sävy välittyy myös Autereen tekstistä ja hetkittäin lukijasta tuntuu siltä, kuin hän upottaisi haarukan vaaleanpunakuoriseen aleksanteriin Leivon konditoriassa, keskellä kikattavaa koulutyttölaumaa.
Mutta mitä elämällä on vielä tarjottavana Alisa Ramstedtille? Ja kenen kirjeitä posteljooni Fager hänelle muutan päivän välein kantaa?
(Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Mitä kuuluu rouva Ramstedtille, asessori Ramstedtin leskelle?
Tuossa rouva Ramstedt on hyllyvine rintoineen ja otsalle kiertyvine hiuskiehkuroineen. Hän tarttuu tuon tuostakin kelloon, joka kultavitjoissa riippuu hänen rintojensa välissä. Mutta rouva Ramstedtin huoli on turha, posteljooni Fager on, niin kuin aina, täsmällinen, oikeastaan etuajassa iltapäiväkierroksellaan, jonka hän aloittaa Rantakadun eteläpäästä puistoon antavien talojen luota.
Rouva Ramstedt kulkee ikkunan luokse kuin sattumalta ikään kuin kohentamaan verhon poimua tai nyppimään kuivuneen lehden posliinikukasta tai nappaamaan ikkunassa pörräävän kärpäsen. Samalla rouva Ramstedt vilkaisee ulos ja näkee posteljooni Fagerin kävelevän ripeästi katukäytävällä vähän takakenossa. Posteljoonin musta sullu keikkuu hänen laihan vatsansa päällä. Posteljooni Fager viheltelee itsekseen tai ainakin hänen huulensa harvahaivenisten viiksien alla näyttävät siltä kuin hän viheltelisi. Posteljooni Fager on iloisella päällä. Se on hyvä merkki, ja jos posteljooni Fager vielä vilkaisee ylös ennen kuin astuu porraskäytävään, se olisi jo onnen enne, rouva Ramstedtin mielessä käy.
Tuossa rouva Ramstedt on hyllyvine rintoineen ja otsalle kiertyvine hiuskiehkuroineen. Hän tarttuu tuon tuostakin kelloon, joka kultavitjoissa riippuu hänen rintojensa välissä. Mutta rouva Ramstedtin huoli on turha, posteljooni Fager on, niin kuin aina, täsmällinen, oikeastaan etuajassa iltapäiväkierroksellaan, jonka hän aloittaa Rantakadun eteläpäästä puistoon antavien talojen luota.
Rouva Ramstedt kulkee ikkunan luokse kuin sattumalta ikään kuin kohentamaan verhon poimua tai nyppimään kuivuneen lehden posliinikukasta tai nappaamaan ikkunassa pörräävän kärpäsen. Samalla rouva Ramstedt vilkaisee ulos ja näkee posteljooni Fagerin kävelevän ripeästi katukäytävällä vähän takakenossa. Posteljoonin musta sullu keikkuu hänen laihan vatsansa päällä. Posteljooni Fager viheltelee itsekseen tai ainakin hänen huulensa harvahaivenisten viiksien alla näyttävät siltä kuin hän viheltelisi. Posteljooni Fager on iloisella päällä. Se on hyvä merkki, ja jos posteljooni Fager vielä vilkaisee ylös ennen kuin astuu porraskäytävään, se olisi jo onnen enne, rouva Ramstedtin mielessä käy.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.