Suomalaisten kirjablogien uusimpia päivityksiä

Tälle sivulle on koottu kotimaisten kirjablogien uusimpia päivityksiä. Mukana on kirja-arvioita sisältäviä suomalaisia blogeja, joista on saatavilla rss-syöte.

12.5.2024 | Blogi: Kulttuuri kukoistaa
Anna-Riikka Carlson on tuntenut Eeva Kilven pitkään. Ystävyys on syventynyt yli kustantajan ja kirjailijan kumppanuuden läheisyydeksi, kunnioitukseksi ja välittämiseksi tavalla, jota voinee kutsua jopa, niin, rakkaudeksi. Intohimo ajattelemiseen, tekstiin, luontoon ja läheisiin sekä asioista haltioituminen ja ymmärtävä, lempeä katsanto...
12.5.2024 | Blogi: Kirjahullun päiväkirja
 Poliisikoiraohjaaja Hanna Vainio viettää kesälomaansa, kun Lohjalla katoaa nainen. Hänet kutsutaan lomastaan huolimatta tutkimaan paikkoja koiransa Riinan kanssa. Mitään ei löydy ja Hanna palaa loman viettoon. Kolmen viikon päästä Sammatista löydetään ruumis. Paluu arkeen alkaakin rytinällä kun Hanna ja Riina yhdessä muiden poliisien kanssa...
12.5.2024 | Blogi: Hyllyy
Aina välillä käy väistämättä tässä rajallisten tarina-aihioiden maailmassa niin, että kaksi toisistaan riippumatta syntynyttä teosta voi päätyä muistuttamaan toisiaan täysin tahattomasti. Joskus yhtäläisyydet ovat maltillisempia, ja joskus ne ovat niin huutavia, että elefantista huoneessa on pakko sanoa jotain. Kuten nyt, kun Tuomas Myllylän...
12.5.2024 | Blogi: TuijaTa
Äitienpäivään osuva kirjakokemus sopii päivän teemaan, mutta suosittelen lukemaan kirjaa muulloinkin. Pihla Hintikan uutuutta Äidin oma (Otava 2024) voi kutsua lukuromaaniksi: se on henkilökeskeinen juoniromaani, jossa kolmen kertojan erilliset osuudet vähitellen loksahtavat paikoilleen.  Minun pitää kirjoittaa Hintikan romaanista kieli...
12.5.2024 | Blogi: Unelmien aika
Kirsi Hiilamon ja Heli Pruukin kirjoittaman kirjan pyrkimyksenä on auttaa aikuista naista tutkimaan suhdettaan omaan äitiinsä. Ihmissuhde käydään läpi eri näkökulmista. Syyssonaatti-elokuvaa käytetään esimerkkinä äidin narsismista. Lopusta löytyy julkisuuden henkilöiden kirjeitä äidille."Me haluamme tietää, kuinka meidät nähdään ja mitä meistä...
12.5.2024 | Blogi: Sivumerkkejä
Reetta Aallon esikoisromaanin pääosassa on kaunis Vadim-niminen venäläinen nuori mies, johon kertojanaisella on eräänlainen pakkomielle. Nainen tutustuu Vadimiin työharjoittelussa Pietarissa sijaitsevassa konsulaatissa. Nainen alkaa kuvata Vadimia ja tehdä tästä lyhytelokuvaa. Naisen katse, kameran linssinkin läpi, on himokas ja haluava,...
12.5.2024 | Blogi: Kirsin Book Club
Äitejä ei niin vain jätetä turvatarkastuksen taakse, äidit soluttautuvat pienin nyssyköin, äitijäämistöin, kuulokojeet, silmälasit, mitä kaikkea ihminen on, niveliä, lasiaisia, hiutuneita paitoja. [—]Äidit tekevät ihmetekojaan, puhkuvat haavoihin pasaatituulta, monsuunituulta, raahustavat kantamuksineen mantereen yli, aavikon halki...
12.5.2024 | Blogi: Kirjasähkökäyrä
  Äiti leipoo  Äiti leipoo hymyellenKelle leivot, äiti, kellen?Vielä kysyt - kelles muille:pienoisille piimäsuille.Tää on kakku pikku Annin,tuo on Heikin, tää on Hannin.Tämän saapi pikku Asta,joll´ on yksi hammas vasta.Tehdään muita murakampi,hiukan muita makeampi.Oisko onneks joka muru!Siit on äidin ainut suru.Leivät nousee, hiipuu...
12.5.2024 | Blogi: Jokken kirjanurkka
 Rex Stout: Nero Wolfe pesee kätensä, alkuteos Prisoner’s Base, 1952 suomentaja Hanno Vammelvuo, Sapo 380, sivumäärä 254. Nero Wolfe #15.Nero Wolfen apuri ja näiden tarinoiden kertoja Archie Goodwin on huolestunut Nero Wolfen pankkitilin saldosta. Nero Wolfe kitisee rahapulaa, mutta ei ota toimeksiantoja vastaan. Archie repii oman...
11.5.2024 | Blogi: Sivumerkkejä
Ville Verkkapuron esikoisromaani syväluotaa kertojan oman isän tarinaa ja tulee samalla pohtineeksi suomalaista päihdepolitiikkaa ja sen vaikutuksia ihmisiin. Pete on kertojan, Ville Verkkapuron, alkoholisoitunut isä, joka on kuollut nuorena. Muistot isästä ovat hatarat ja kuolemakin on epäselvä. Isä on todennäköisesti kuollut oman käden...
11.5.2024 | Blogi: Amman lukuhetki
Viikonloppuna, jolloin vietetään sekä lapsettomien lauantaita että äitienpäivää, en tiedä sopivampaa kirjaa vinkattavaksi kuin Millariikka Rytkösen Täysin auki.Paitsi Tehyn puheenjohtaja, Rytkönen on myös muun muassa kätilö, äiti ja nainen, jolle äitiys ei ole itsestään selvää. Rytkönen tunnetaan räväkkänä ja tiukkasanaisena ay-pomona, mutta hän...
11.5.2024 | Blogi: Leena Lumi
Tunnelmallista äitienpäivää kaikille äideille kera herkkujen ja kohtaamisten♥♥Äidin kanssa Savonlinnassa ja kohta kuuntelemassa Carmenia♥♥Kukkivan helmiorapihlajan oksan ojennan omalle äidilleni tänä vuonna♥♥Toukokuun tyttäreltä Äidille kukkiva helmiorapihlajan oksa♥♥Tässä pieni bonus:Neljä sukupolvea Reposaaren Merimestassa heinäkuussa 2022....
11.5.2024 | Blogi: Kirjat kertovat
 Kustantaja: OtavaJulkaisuvuosi: 2023Sivumäärä: 355 s.Katja Ketun huikaiseva romaani kieppuu aikojen lävitse ja antautuu villille luonnolle ja perillistä ikävöivän veren kutsulle. Kirjailija saa keskenmenon ja menettää kykynsä puhua ja kirjoittaa. Paikalle lähetetään Taivaiden Tutkimustoimistosta Etsivä, mutta jokin menee pieleen, ja...
11.5.2024 | Blogi: Kirjakaapin avain
Tommi Kinnunen: KaarnaWSOY 2024kansi: Martti RuokonenTommi Kinnusen uusinta romaania Kaarna ei voi kuin kehua. Eri vuosikymmenillä liikkuen ja useamman henkilön muistoja ja mielikuvia kuvaten muodostuu pysäyttävä kokonaisuus, joka kertoo lukijalle paljon sellaista, mikä jää yksittäisiltä hahmoilta itseltään piiloon.Martti, Eeva ja Marja ovat...
11.5.2024 | Blogi: Sivumerkkejä
Ukrainalainen Andrei Kurkov suuntaa kirjailijankatseensa Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan ja ihmisiin, jotka jäävät koteihinsa sodan keskellä. Donbasin alueelle sijoittuvassa tarinassa seurataan pieneen kylään jääneitä kahta asukasta. Sergei Sergeitš on tarinan päähenkilö, mehiläistarhuri, jonka vaimo Vitalina on aikoja sitten lähtenyt sodan...
11.5.2024 | Blogi: Kirjaluotsi
Miehet puhuvat sodasta omanaan, miesten sotana, ja niille pahuuden mittareina on kaatuminen tai silpoutuminen. Naisten sodasta ei puhuta, eikä heidän pelostaan, ei pommituksista, ei nälkään tai sairauksiin kuolleista vastasyntyneistä vauvoista – saati sitten pahemmista. Ikään kuin sota olisi tapahtunut vain niille, jotka saivat turvakseen...
Elif ShafakKadotettujen puiden saariGummerus, 2021Alkuteos: The Island of Missing TreesSuomentanut Helinä Kangas395 s. Teos alkaa prologilla, joka alkaa kuin satu: Olipa kerran kaukana Välimerellä sijaitseva ikimuistoinen saari, niin kaunis ja sininen, että monet matkaajat, pyhiinvaeltajat, ristiretkeilijät ja kauppiaat rakastuivat siihen...
11.5.2024 | Blogi: Kirjojen kuisketta
Heather Morris: Nousevan auringon sisaret. Aula & Co. 2024. Englanninkielinen alkuteos Sisters Under the Rising Sun. Suomentanut Kristiina Drews. 410 sivua.Arvostelukappale kustantajaltaToisessa maailmansodassa helmikuussa vuonna 1942 Japanin armeija valtaa Singaporen. Ihmiset haluavat päästä pois hinnalla millä hyvänsä. Satojatuhansia...
11.5.2024 | Blogi: Sivumerkkejä
Kari Hotakaisen kolmea päivää seuraavassa romaanissa päähenkilö Maria sieppaa kolme kanssakansalaista ja päätyy kiduttamaan heitä mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla linnoittautuneena hylätylle huoltoasemalle, joka on myös hänen entinen työpaikkansa. Uhreiltaan Maria vaatii anteeksipyyntöä ja syntien sovittamista. ”On vaikea kaivertaa...
11.5.2024 | Blogi: Reader, why did I marry him?
 "Mutta pohjimmiltani - tämän tarinan kellarikerroksissa - mikään ei ole minua varten. Ei edes ruumiini, jota myyn voidakseni elää naisena."Edellä olevat ajatukset kuuluvat Camilalle, joka on argentiinalaisen Camila Sosa Villadan autofiktiivisen romaanin Yöihmisiä päähenkilö. Camila on travesti. Yöeläin, joka liikkuu pimeän tullen...
11.5.2024 | Blogi: Ruusun nimi
Little Thieves (2021) on kirja, jonka luen tällä kertaa Vehkan suosituksesta. Hän pitää oikein mainion myyntipuheen ja lupaa vielä tuoda kirjat seuraavaan miittiinkin. Ja vielä nämä ihanammat Illumicrate-painokset, joissa on erityiset kannet paperikansien alla ja spreiatut reunat. Kuka minä olen sanomaan ei?"Is there anyone in Minkja you haven't...
11.5.2024 | Blogi: Kirjakaapin kummitus
Valkoinen maailma katoaa asteittain. Kevät tuoksuu ilmassa. Lumet tömistelevät alas puista, lintujen kuoroon tulee uusia ääniä ja tunturien laikukkailta rinteiltä lähdetään etsimään pakkasenpuremia rakkapuolukoita (talven jälkeen puolukanvarvuista löytyvät makeat marjat). Luonto on odotustilassa. Yli puoli vuotta kestänyt valkoinen aika on...
10.5.2024 | Blogi: Kirjakko ruispellossa
Hän oli kuin puuhunsa tyytymätön persikka, joka halusi vaihtaa puuta. Moni varmaan ajatteli, että väliäkö sillä, missä puussa hedelmä kasvoi. Eivätkö kaikki persikkapuut olleet samanlaisia?    Eivät alkuunkaan.    Kaksi persikkapuuta olivat kaksi täysin eri maailmaa. Kuva kustantajan sivulta. Kannen kuvasta vastaa...
10.5.2024 | Blogi: Sivumerkkejä
Kemisti Elizabeth Zott elää 1960-luvun Amerikassa aikana, jolloin naiselle on varsin kapeita rooleja tarjolla. Hän haluaa olla tiedemaailman uranuurtaja, mutta myös tiedeyhteisöä vaivaavat tiukat normit ja ahtaat asenteet. Zott kohtaa jatkuvaa vähättelyä ja seksuaalista ahdisteluakin. Sitten Zott joutuu yhtäkkiä miehensä kuoleman myötä...
10.5.2024 | Blogi: Kirja hyllyssä
Édouard Louis 2016. Ranskankielinen alkuteos Histoire de la violence. Suomentanut Lotta Toivanen. Tammi 2020. 196 s. Lainasin kirjastosta.Goodreadsin vuosihaasteessa on kaksi kohtaa, joihin pitäisi lukea kansiltaan samannäköiset kirjat. Édouard Louisin teokset ovat olleet lukuprojektina jo jonkin aikaa, joten kuittaan nuo haastekohdat kahdella...

Sivut