Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kinkkauskivet
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Romaani on lämminhenkinen kuvaus lapsuudesta, jota evakkoperheen nuori tyttö elää haaveillen ja kasvaen1940- ja 1950-luvulla. ”Minä istun pihakeinussa ja keinutan itseni Ruotsiin tai Englantiin tai Amerikkaan. Leikin hienoa neitiä. Minulla on käsilaukku ja helmet kaulassa ja minä puhun ruotsia.” (s. 7) Romaani on muistelua, muistot elävät nyt. Tarina kerrotaan nykyhetken aikamuodossa. Tyttö näkee arjen perheenjäsentensä ja lähipiirin ihmistensä toiminnan kautta. Siinä on lumoavia, salaperäisiä aineksia, vaikka on selvää, että perhe kaipaa pysyvää kotia jossakin. Uusi koti löytyy Lahdesta. Tytön maailma avartuu pikku hiljaa isän ja äidin töiden varjossa ja sukulaisten turvallisessa läheisyydessä hän tekee pieniä irtiottoja itsenäisyyteen päin. Hengeltään romaani tuo mieleen venäläistaustaisen Andrei Makinen romaanin Ranskalainen testamentti, jossa on niin ikään muukalaisuuden teema. Kinkkauskivet antaa vaivihkaa arjen ajankuvaa. Sitä saattaisi kaunista tarinaa ja kieltä etsivän lisäksi käyttää myös jokin omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmä, joka etsii kirjoittamisen aiheita. Romaanin lukuja voi lukea itsenäisinä ja ne kertovat yhdessä kehitystarinaa.
(Sini Kiuas/ Sanojen aika)
Tunnelmia radanvarresta ja lapsuuden aurinkoisilta takapihoilta
Tellervon vanhemmat ovat lähtöisin Viipurista, mutta kolmilapsinen perhe on kotiutunut sisäsuomalaiseen kaupunkiin radiomastojen juurelle. Isä on suvun miesten tapaan töissä rautateillä, ja Tellervo varttuu oppikouluikään junien viheltäessä kotinurkalla. Sodan jälkeen eletään niukasti mutta tulevaisuuteen luottaen, ja Tellervon ja hänen parhaan ystävättärensä Tuikan lapsuus on valoisa ja täynnä pikkutyttöjen ihania asioita: kerätään filmitähtien kuvia, piirretään vaatteita paperinukeille, prässätään kasveja, pestään tennareita, kuunnellaan radiosta Miliza Korjusta ja Pekka Lipposen seikkailuja, luetaan auringon lämmittämällä ullakolla Runotyttöjä, kirjoitetaan herttaisen naiiveja tunnustuksia päiväkirjaan, käydään kirittämässä Siiri Rantasta ja Veikko Hakulista.
Hämeenlinnalainen Terttu Autere sai runsaasti kiitosta esikoisteoksestaan Kirjepostia. Kinkkauskivissä hänen taitonsa mestarillisena tunnelman-luojana loistaa yhtä kirkkaana: Tellervon elämän pikku episodit palauttavat jokaisen suuriin ikäluokkiin kuuluvan mieleen omat lapsuusmuistot ja aikuistumisen ajat nostalgisina ja hiukan haikeina tuokiokuvina.
(Karisto)
Tunnelmia radanvarresta ja lapsuuden aurinkoisilta takapihoilta
Tellervon vanhemmat ovat lähtöisin Viipurista, mutta kolmilapsinen perhe on kotiutunut sisäsuomalaiseen kaupunkiin radiomastojen juurelle. Isä on suvun miesten tapaan töissä rautateillä, ja Tellervo varttuu oppikouluikään junien viheltäessä kotinurkalla. Sodan jälkeen eletään niukasti mutta tulevaisuuteen luottaen, ja Tellervon ja hänen parhaan ystävättärensä Tuikan lapsuus on valoisa ja täynnä pikkutyttöjen ihania asioita: kerätään filmitähtien kuvia, piirretään vaatteita paperinukeille, prässätään kasveja, pestään tennareita, kuunnellaan radiosta Miliza Korjusta ja Pekka Lipposen seikkailuja, luetaan auringon lämmittämällä ullakolla Runotyttöjä, kirjoitetaan herttaisen naiiveja tunnustuksia päiväkirjaan, käydään kirittämässä Siiri Rantasta ja Veikko Hakulista.
Hämeenlinnalainen Terttu Autere sai runsaasti kiitosta esikoisteoksestaan Kirjepostia. Kinkkauskivissä hänen taitonsa mestarillisena tunnelman-luojana loistaa yhtä kirkkaana: Tellervon elämän pikku episodit palauttavat jokaisen suuriin ikäluokkiin kuuluvan mieleen omat lapsuusmuistot ja aikuistumisen ajat nostalgisina ja hiukan haikeina tuokiokuvina.
(Karisto)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Kun Arkiomaan setä jää eläkkeelle, me muutamme takaisin radan varteen. Emme siihen taloon, jonka vintillä kummitteli keuhkotautinen ratamestari, vaan vaaleanruskeaan taloon jalavien alle
Arkiomaan setä ja täti vievät vaaleanruskeasta talosta pois valkoiset rautasänkynsä, joiden päädyissä on kultaiset pallot, ja pitsiset sängynpeittonsa, joita Arkiomaan tädillä piisaa. Hän on istunut salin topatussa sohvassa ja virkannut ne sillä aikaa, kun Arkiomaan setä on istunut keinutuolissa lukemassa sanomalehtiä ja kääntänyt lehden sivuja, niin että paperi on ropissut. Nyt Arkiomaan salista tulee meidän sali, Arkiomaan ruokasalista meidän ruokasali, Arkiomaan makuuhuoneesta meidän makuuhuone ja Arkiomaan keittiöstä meidän keittiö. Sinne tuodaan kerrostalosta meidän pöytä, meidän astiat ja nurkkaan hellan viereen meidän pesukomuuti.
Me saamme suuren kuistin, jonka pikkuriikkiset ikkunaruudut ovat talvella umpijäässä, oman sireenimajan ja pihalle hiekkakäytäviä. Niihin voi sunnuntaiksi tehdä haravalla kuvioita, jotka aaltoilevat kuin järven laineet.
Me saamme oman kasvimaan ja kurpitsapenkin ja marjapensaita, joiden äkäiset piikit pistävät sormenpäissä, ja pihakaivon ja ulkohuussin.
Arkiomaan setä ja täti vievät vaaleanruskeasta talosta pois valkoiset rautasänkynsä, joiden päädyissä on kultaiset pallot, ja pitsiset sängynpeittonsa, joita Arkiomaan tädillä piisaa. Hän on istunut salin topatussa sohvassa ja virkannut ne sillä aikaa, kun Arkiomaan setä on istunut keinutuolissa lukemassa sanomalehtiä ja kääntänyt lehden sivuja, niin että paperi on ropissut. Nyt Arkiomaan salista tulee meidän sali, Arkiomaan ruokasalista meidän ruokasali, Arkiomaan makuuhuoneesta meidän makuuhuone ja Arkiomaan keittiöstä meidän keittiö. Sinne tuodaan kerrostalosta meidän pöytä, meidän astiat ja nurkkaan hellan viereen meidän pesukomuuti.
Me saamme suuren kuistin, jonka pikkuriikkiset ikkunaruudut ovat talvella umpijäässä, oman sireenimajan ja pihalle hiekkakäytäviä. Niihin voi sunnuntaiksi tehdä haravalla kuvioita, jotka aaltoilevat kuin järven laineet.
Me saamme oman kasvimaan ja kurpitsapenkin ja marjapensaita, joiden äkäiset piikit pistävät sormenpäissä, ja pihakaivon ja ulkohuussin.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
207