Nyberg, Paul Bernhard
Elämäkertatietoa
Paul Bernhard Nyberg syntyi 4.1.1889 Porvoossa kulttuurisukuun. Vanhemmat olivat lehtori Berndt Axel Nyberg ja Aina Sofia Topelius. Paul Nyberg oli Zacharias Topeliuksen tyttärenpoika. Suvustaan hän kertoo mm. teoksessa Från barock till nyrokoko. Ylioppilaaksi hän pääsi Porvoon suomalaisesta yhteiskoulusta 1907 ja filosofian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1917. Tohtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa 1932. Hänen väitöskirjansa käsitteli Sipoon historiaa.
Avioliiton Paul Nyberg solmi 1914 Anna Katarina Lovisa Boismanin kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta.
Elämäntyönsä Paul Nyberg teki kulttuurihistorioitsijana, kirjailijana ja kirjastonhoitajana. Hän työskenteli Helsingin yliopiston kirjastossa yli 45 vuotta (1911-1957) ensin amanuenssina, lopulta ylikirjastonhoitajana. Samalla hän hoiti vuosina 1909-1946 Tieteellisten seurojen kirjastoa. Herttoniemen museon intendenttinä hän toimi vuosina 1924-1958. Museosta hän oli kiinnostunut koska siellä sijaitsee suuri Topelius-kokoelma.
Paul Nybergillä oli paljon luottamustehtäviä yhdistyksissä ja seuroissa, hän toimi puheenjohtajana Z. Topeliuksen lapsuudenkodin säätiön hallituksessa 1943-1962 ja Svenska Litteratursällskapetin johtokunnan jäsenenä 1945-1964, v. 1965 hänet nimitettiin sällskapetin kunniajäseneksi. Lisäksi hän oli varapuheenjohtajana Finlands svenska författareföreningissä 1945-1950 sekä jäsenenä Nordiska författarrådetissa 1945-1949. V. 1950 hänestä tuli Suomen sukututkimusseuran tutkijajäsen.
Falckenin palkinto hänelle myönnettiin 1942 ja Svenska Litteratursällskapetin palkinto 1950. Professorin arvonimen hän sai 1957.
Paul Nyberg oli täydellisen kaksikielinen, mutta koko tuotantonsa hän kirjoitti ruotsiksi. Esikoisteos Den gamla staden och andra dikter ilmestyi 1919. Nybergissä Porvoo oli saanut ensimmäisen runoilijansa, joka kuvaa kaupunkia "päähenkilönä" ja sielullisena olentona. Muissa teoksen runoissa hän kuvaa luontoa, erityisesti saaristoa ja merta. Nybergin kesähuvila Utholmen sijaitsi Emäsalossa. Siksi hän kalasteli, purjehti ja vaelteli saaristossa, keräili paikallisia esineitä, esim. vanhoja kompasseja, ja kuunteli asukkaiden kertomuksia. Myöhempi kirjallinen tuotanto koostuu sukuhistoriallisista ja paikallishistoriallisista tietoteoksista.
Paul Nyberg kuoli Helsingissä 28.12.1968
Teksti: Eija Kareno
LÄHTEET
Borgåbladet 31.12.1968.
Kuka kukin on 1966. – 1966. – s. 687.
Olsoni, Eric: Där havet blommar. – Nya Argus 1944/7, s. 91-93
Nohrström, Holger: Paul Bernhard Nyberg : Den gamla staden och andra dikter. – Finsk Tidskrift 1919/juli-dec., s. 342-348.
Suomen kirjailijat 1917-1944 = Finlands författare 1917-1944. – 1981. – s. 304-305.
Avioliiton Paul Nyberg solmi 1914 Anna Katarina Lovisa Boismanin kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta.
Elämäntyönsä Paul Nyberg teki kulttuurihistorioitsijana, kirjailijana ja kirjastonhoitajana. Hän työskenteli Helsingin yliopiston kirjastossa yli 45 vuotta (1911-1957) ensin amanuenssina, lopulta ylikirjastonhoitajana. Samalla hän hoiti vuosina 1909-1946 Tieteellisten seurojen kirjastoa. Herttoniemen museon intendenttinä hän toimi vuosina 1924-1958. Museosta hän oli kiinnostunut koska siellä sijaitsee suuri Topelius-kokoelma.
Paul Nybergillä oli paljon luottamustehtäviä yhdistyksissä ja seuroissa, hän toimi puheenjohtajana Z. Topeliuksen lapsuudenkodin säätiön hallituksessa 1943-1962 ja Svenska Litteratursällskapetin johtokunnan jäsenenä 1945-1964, v. 1965 hänet nimitettiin sällskapetin kunniajäseneksi. Lisäksi hän oli varapuheenjohtajana Finlands svenska författareföreningissä 1945-1950 sekä jäsenenä Nordiska författarrådetissa 1945-1949. V. 1950 hänestä tuli Suomen sukututkimusseuran tutkijajäsen.
Falckenin palkinto hänelle myönnettiin 1942 ja Svenska Litteratursällskapetin palkinto 1950. Professorin arvonimen hän sai 1957.
Paul Nyberg oli täydellisen kaksikielinen, mutta koko tuotantonsa hän kirjoitti ruotsiksi. Esikoisteos Den gamla staden och andra dikter ilmestyi 1919. Nybergissä Porvoo oli saanut ensimmäisen runoilijansa, joka kuvaa kaupunkia "päähenkilönä" ja sielullisena olentona. Muissa teoksen runoissa hän kuvaa luontoa, erityisesti saaristoa ja merta. Nybergin kesähuvila Utholmen sijaitsi Emäsalossa. Siksi hän kalasteli, purjehti ja vaelteli saaristossa, keräili paikallisia esineitä, esim. vanhoja kompasseja, ja kuunteli asukkaiden kertomuksia. Myöhempi kirjallinen tuotanto koostuu sukuhistoriallisista ja paikallishistoriallisista tietoteoksista.
Paul Nyberg kuoli Helsingissä 28.12.1968
Teksti: Eija Kareno
LÄHTEET
Borgåbladet 31.12.1968.
Kuka kukin on 1966. – 1966. – s. 687.
Olsoni, Eric: Där havet blommar. – Nya Argus 1944/7, s. 91-93
Nohrström, Holger: Paul Bernhard Nyberg : Den gamla staden och andra dikter. – Finsk Tidskrift 1919/juli-dec., s. 342-348.
Suomen kirjailijat 1917-1944 = Finlands författare 1917-1944. – 1981. – s. 304-305.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Toimittanut useita Zacharias Topeliuksen teos- ja kirjekokoelmia sekä häntä koskevan kuvaelämäkerran.