Säännöstelty eutanasia
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
3/1974
Teosarvio
Kirstinä, Väinö: Säännöstelty eutanasia. Runoja.
Keskellä aforismiperinteestä syntynyttä välittömästi puhuttelevaa nykylyriikkaa on jokin Kirstinä kuin piristävä ruiske. Hänen seitsemännen runokokoelmansa tarjoilema maailmankuva on väkivaltaa, toivottomuutta, hidasta kuolemaa maailmassa joka on yhtäaikaa Bangla Desh tai hämäläinen kaupunki, maapallo tai ikkunasta näkyvä maisemanpalanen. Maailmaa valvova silmä on suurinkvisiittori, ihmisen kohtalona säännöstelty eutanasia, tietokonevalvonta. Joskus häivähtää tutunomainen ajatus tieteisromaanista, tulevaisuuden kuvitelmasta, joka kaiken aikaa onkin jo täyttä todellisuutta.
Tavassaan kirjoittaa Kirstinä on osin palannut lähtökohtaansa, mukana on matkalta jäänyttä kielellistä iloittelua, ja joissakin kohdin talo on yhä vankasti maalla, mutta uutena yleissävynä on luopuva pessimismi: "Centerin tavaratalossa soivat urut, / Stockmannilla ei soi, paitsi laukausten ääniä: / lapset siellä harjoittelevat automaatilla / ohjusten laukaisua, / hyökkäysvaunuihin tähdäten."
Keskellä aforismiperinteestä syntynyttä välittömästi puhuttelevaa nykylyriikkaa on jokin Kirstinä kuin piristävä ruiske. Hänen seitsemännen runokokoelmansa tarjoilema maailmankuva on väkivaltaa, toivottomuutta, hidasta kuolemaa maailmassa joka on yhtäaikaa Bangla Desh tai hämäläinen kaupunki, maapallo tai ikkunasta näkyvä maisemanpalanen. Maailmaa valvova silmä on suurinkvisiittori, ihmisen kohtalona säännöstelty eutanasia, tietokonevalvonta. Joskus häivähtää tutunomainen ajatus tieteisromaanista, tulevaisuuden kuvitelmasta, joka kaiken aikaa onkin jo täyttä todellisuutta.
Tavassaan kirjoittaa Kirstinä on osin palannut lähtökohtaansa, mukana on matkalta jäänyttä kielellistä iloittelua, ja joissakin kohdin talo on yhä vankasti maalla, mutta uutena yleissävynä on luopuva pessimismi: "Centerin tavaratalossa soivat urut, / Stockmannilla ei soi, paitsi laukausten ääniä: / lapset siellä harjoittelevat automaatilla / ohjusten laukaisua, / hyökkäysvaunuihin tähdäten."