Kaksi naista

Nyky-Italian maineikkain kertoja kuvaa kahta naista, leskiäitiä ja tämän 17-vuotiasta enkelimäistä tytärtä, jotka viime maailmansodan loppuvaiheessa, kun Roomaa uhataan pommittaa, jättävät siellä olevan kauppaliikkeensä ja pakenevat kauas vuoristoon, äidin synnyinseudulle. Evakkotiellä on monia vaikeuksia, mutta joten kuten naiset sentään selviytyvät, ja ihanteellinen uskonnollisuus luo valoa varsinkin tyttären elämään. Kunnes aivan loppuvaiheessa, kun liittoutuneet jo ovat maassa, tytär joutuu kirkossa marokkolaisten sotilaiden väkivallanteon uhriksi. Näin brutaalilla tavalla herätetty aistillisuus valtaa tämän ennen niin ihanteellisen tytön kokonaan ja hänestä tulee lyhyessä ajassa - katutyttö. Äidinrakkauden tragedia on kirjattu vaikuttavasti tässä romaanissa, joka on eepillisesti vuolasjuoksuinen ja italialaisittain runsassanainen. Moravia tarvitsee paljon sivuja kuvatessaan, mutta katteettomia sanoja ei hänellä silti ole. Tiiviimpään kerrontaan tottunut lukija saattaa joskus tulla hieman kärsimättömäksi, mutta tämä on, sitä korostaisin, tyypillistä italialaista kuvausta ja kerrontaa. Kokonaisuus on hyvin rakennettu ja hallittu, ja Italian sodanaikaisten olojen tuntemus vaikuttaa kerrassaan oivalliselta yksityiskohtia myöten. Sikäläinen evakkotaival on mielenkiintoinen vertauskohta suomalaiselle lukijalle!