Pulkkinen, Veikko

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

näytelmät, kokoelmat

Kirjailijan omat sanat

"Kirjoittaminen on minulle harrastus. Haluan tallentaa jälkipolville millaista oli elämä omana aikanani 'kulissien takana'."

Elämäkertatietoa

Syntynyt 6.11.1935 Kuhmossa
Asuinpaikka Kuhmo
Asunut Helsingissä vuosina 1969-1979

Opinnot: kansakoulu, teknillinen koulu
Ammatti: rakennusmestari

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Toistaiseksi julkaisematonta tuotantoa
Pakinakokoelma sekä näytelmä Yhteinen kutsu soi. Näytelmä kertoo talvisodan evakkoreissusta.
Lisäksi on muistiin merkitty täkäläisiä sanontoja.

Tekstinäyte

Vuosien saatossa on kotini ullakolle kertynyt kaikennäköistä tavaraa jolla on katsottu vielä olevan käyttöarvoa, tai ei sitten tunnesyistä ole haluttu heittää vielä pois. Katselen näitä minulle niin tuttuja esineitä. Silmäni osuvat pöytäkaapin päällä lojuvaan vanhaan, käytöstä poistettuun radioon.

Miksikähän se aikanaan on tuotu tänne ullakolle, eikä viskattu jätekuormaan? Eikä asiaa kauan tarvitse miettiä, aivan hyvin muistan tämähän aikanaan ostettiin kotini ensimmäiseksi radioksi! Siitäkös muistoja alkaa tulvia mieleeni.

Suomessa elettiin myöhäissyksyä 1950. Supistetun kansakoulun viimeistä luokkaa kutsuttiin tuohon aikaan jatkokurssiksi, koska se käytiin ikään kuin kurssimuotoisena ja se kesti vain muutamia viikkoja. Itse olin juuri tuollaisella kurssilla, kansakoulu olisi siis minun osalta kohta ohi. Olin taas kerran iltapimeällä palaamassa kotiin tuolta koulureissulta. Mikä viikonpäivä silloin oli sitä en enää muista, mutta sen muistan, että kun kotini oven avasin niin se ei enää ollut se sama koti josta olin aamulla lähtenyt kouluun. Itsekin tajusin välittömästi, eräs vaihe meidän perheen elämässä on peruuttamattomasti takanapäin. Tuvan peräseinällä pienessä seinähyllyssä oli kauan toivottu ja odotettu – RADIO!

Molemmat veljeni olivat minua sen verran vanhempia, että kävivät jo ansiotyössä, milloin töitä sattui olemaan. Koko syksyn veljeni olivat olleet kaukaisella metsätyömaalla, käyden kotona vain joskus viikonloppuisin. Eilen tuo työmaa oli sitten loppunut tämän syksyn osalta. Tänään veljeni olivat käyneet noutamassa työstään tilin. Samalla reissulla he olivat ostaneet myös tämän radion.

Nykyajan nuoria kuulee usein sanottavan televisiosukupolveksi, varmaankin televisio on ollutkin heille suuri vaikutteiden ja virikkeiden antaja. Olisiko minun ikäpolveni ja kukaties vielä vanhemmat ihmiset sitten ehkä radiosukupolvea? Itse olisin valmis uskomaan, että radion vaikutus ikäpolveeni on ollut televisiota paljon suurempi.

Veräjäpuulla. Ote tekstistä Maineen palautus, s. 48