Korhonen, Lea
Elämäkertatietoa
ent. Kallio, ent. Erving, os. Laine, kirjailijanimeltään Lea Toini
Lahtelaissyntyinen ja siellä yhdeksäntoista vuotta asunut Lea Korhonen asuu nykyään Heinolassa. Hän on asunut välillä myös Helsingissä (2 vuotta).
Lea Korhonen on suorittanut leipuritutkinnon, käynyt kotisisaropiston sekä osallistunut lukuisille kirjoituskursseille ja seminaareille sekä kesäyliopiston kirjoituskurssille.
Lahtelaissyntyinen ja siellä yhdeksäntoista vuotta asunut Lea Korhonen asuu nykyään Heinolassa. Hän on asunut välillä myös Helsingissä (2 vuotta).
Lea Korhonen on suorittanut leipuritutkinnon, käynyt kotisisaropiston sekä osallistunut lukuisille kirjoituskursseille ja seminaareille sekä kesäyliopiston kirjoituskurssille.
Hän on työskennellyt leipurina (kaksi vuotta), kodinhoitajana (kuusi vuotta) ja perhepäivähoitajana (kaksi vuotta) sekä ollut neljän lapsen kotiäitinä tehden ohessa siivoustehtäviä. Askarteluohjaajan virassa hän on toiminut kuusi vuotta ja hoitajan toimessa vanhainkodissa 11 vuotta. Lisäksi hän on ollut kansalaisopiston ja Kynäsillan luovan kirjoittamisen opettajana.
Lea Korhosen harrastuksiin kuuluvat kristillinen toiminta ja seurakunta, kirjoittaminen, maalaaminen, luonto ja liikunta.
Hän on saanut raittiuskilpakirjoituspalkintoja, Etelä-Suomen nuorisoseurojen liiton kirjoituskilpailun IV palkinnon 1962, Elämä-lehden järjestämän Kuolema-aiheisen kirjoituskilpailun palkinnon vuonna 1990 sekä opetusministeriön apurahan 5000 mk vuonna 1996.
Mm. kertomuskirjoja, runoja ja näytelmiä kirjoittanut Korhonen on harrastanut kirjoittamista pienestä pitäen, lukihäiriöstä huolimatta.
"Radioon kirjoitin ensimmäisen kertomukseni kymmenvuotiaana. Kirjeitä kirjoitin paljon. Parhaana aikana oli neljätoista kirjeenvaihtotoveria. Siitä innostus kirjoittamiseen kasvoi."
Saamansa kannustuksen myötä hän on alkanut kirjoittaa enemmän ja taito on myös kehittynyt.
Jo kansakoulussa opettajat olivat sanoneet hänelle, että ”sinulla on hirveä käsiala, mutta hyvä sisältö ja mielikuvitus".
"Aloin kirjoittaa lehtiin, ensin satuja ja sitten pakinoita, yhteensä n. 200. Niinpä nyt kuvittelen olevani lähes kirjailija".
Lea Korhosen Lahtelaiset -kirjan sisältö ja tapahtumat sijoittuvat enimmäkseen Lahteen vuoden 1945 jälkeiseen aikaan.
"Myös uusimman kirjan Metsätie 10 tapahtumat sijoittuvat Lahteen, vuosiin 1951-52. Kirjojen tekstit ovat aikuisena muistuneita lapsuustapahtumia, toden ja mielikuvituksen yhdistelmiä. Tapahtumapaikat ovat todellisia.
Runokirjassa Järki ja Särki on runoja Lahden ja Heinolan kaupunkikuvista esim. runoissa Ohi kaupungin ja Nakkikioskilla."
Lea Korhosen harrastuksiin kuuluvat kristillinen toiminta ja seurakunta, kirjoittaminen, maalaaminen, luonto ja liikunta.
Hän on saanut raittiuskilpakirjoituspalkintoja, Etelä-Suomen nuorisoseurojen liiton kirjoituskilpailun IV palkinnon 1962, Elämä-lehden järjestämän Kuolema-aiheisen kirjoituskilpailun palkinnon vuonna 1990 sekä opetusministeriön apurahan 5000 mk vuonna 1996.
Mm. kertomuskirjoja, runoja ja näytelmiä kirjoittanut Korhonen on harrastanut kirjoittamista pienestä pitäen, lukihäiriöstä huolimatta.
"Radioon kirjoitin ensimmäisen kertomukseni kymmenvuotiaana. Kirjeitä kirjoitin paljon. Parhaana aikana oli neljätoista kirjeenvaihtotoveria. Siitä innostus kirjoittamiseen kasvoi."
Saamansa kannustuksen myötä hän on alkanut kirjoittaa enemmän ja taito on myös kehittynyt.
Jo kansakoulussa opettajat olivat sanoneet hänelle, että ”sinulla on hirveä käsiala, mutta hyvä sisältö ja mielikuvitus".
"Aloin kirjoittaa lehtiin, ensin satuja ja sitten pakinoita, yhteensä n. 200. Niinpä nyt kuvittelen olevani lähes kirjailija".
Lea Korhosen Lahtelaiset -kirjan sisältö ja tapahtumat sijoittuvat enimmäkseen Lahteen vuoden 1945 jälkeiseen aikaan.
"Myös uusimman kirjan Metsätie 10 tapahtumat sijoittuvat Lahteen, vuosiin 1951-52. Kirjojen tekstit ovat aikuisena muistuneita lapsuustapahtumia, toden ja mielikuvituksen yhdistelmiä. Tapahtumapaikat ovat todellisia.
Runokirjassa Järki ja Särki on runoja Lahden ja Heinolan kaupunkikuvista esim. runoissa Ohi kaupungin ja Nakkikioskilla."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmät
Häkkilinnut ja sillanrakentajat 1984, esitetty Heinolan Lyseolla. Perustuu seminaarin ja rautatiesillan aikaan. Ryhmätyö.
Useita pieniä kertakäyttönäytelmiä.
Osallistuminen antologioihin
Ilmestyneet vuosina 1978-98.
Häkkilinnut ja sillanrakentajat 1984, esitetty Heinolan Lyseolla. Perustuu seminaarin ja rautatiesillan aikaan. Ryhmätyö.
Useita pieniä kertakäyttönäytelmiä.
Osallistuminen antologioihin
Ilmestyneet vuosina 1978-98.
Lööperi, Tosi sulkasatoa I ja II, Juuret paljaana, Nokka tuuleen, Kynäsillan antologiat: Sanasilta (osallistunut kymmeneen numeroon) sekä Tuulien tanssi.
Muu tuotanto
Nyt kun on aikaa : askartelukirja aikuisille. FinnEpos 1993.
Muu tuotanto
Nyt kun on aikaa : askartelukirja aikuisille. FinnEpos 1993.
Tekstinäyte
Koivun rungolla
Pientareella kaatuneen koivun runko.
Me istumme ihanasti valkean koivun rungolla.
Sinun tuulenviileä poskesi poskellani.
Vesirotan jäljet hangenrippeillä.
Ensimmäiset kiurut tummuvan pellon yllä.
Joki vie mennessään jäitä,
Pientareella kaatuneen koivun runko.
Me istumme ihanasti valkean koivun rungolla.
Sinun tuulenviileä poskesi poskellani.
Vesirotan jäljet hangenrippeillä.
Ensimmäiset kiurut tummuvan pellon yllä.
Joki vie mennessään jäitä,
vie kunnes ne sulavat pois.
Tuoksut kahville, konjakille ja keväälle.
Pilvi on hajonnut rappusiksi taivaaseen.
Järki ja särki, 2001.
Tuoksut kahville, konjakille ja keväälle.
Pilvi on hajonnut rappusiksi taivaaseen.
Järki ja särki, 2001.