On neidolla punapaula
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
11/1973
Teosarvio
Kaipainen, Anu: On neidolla punapaula.
Balladien, legendojen ja myyttien yhdistäminen ajankohtaisiin tapahtumiin, tämän hetken yhteiskunnan todellisuuteen, on romaani romaanilta ollut Anu Kaipaisen menetelmänä, joka kaikessa uhkarohkeudessaankin on hänen taitonsa turvin johtanut hyvin kiintoisiin tuloksiin. Ainakin minun silmissäni Kaipaisen romaaneista muodostuu muun ohessa myös harvinaisen todistusvoimainen dokumenttisarja suomalaisessa poliittisessa ilmapiirissä 60-luvulta lähtien tapahtuneista muutoksista. Avaran yleisvasemmistolaisuuden lohkoutuminen selvästi puolueiden piirissä tapahtuvaksi toiminnaksi on ollut johdonmukaista ja väistämätöntä, mutta samalla se on kärjistänyt ristiriitoja ja aiheuttanut myös hämmentyneisyyttä ja levottomuutta. "On neidolla punapaula" heijastaa mielestäni nimenomaan tätä uutta vaihetta, ja ehkä juuri siksi Kaipaisen tapa tulkita poliittisia kuvioita on nyt kireämpi, keinotekoisempi kuin ennen (karkeasti voisi sanoa, että hänen porvarillinen pienyrittäjänsä ja luokkakantainen teinityttönsä lähestyvät romaanin lopussa kumpikin jonkinlaista keskitien vasemmistolaisuutta).
Tästä romaanista täytyisi voida kirjoittaa pitempään ja vivahteekkaammin, sen eri puolia muistaen; sanottakoon siis että se on erinomainen keskustelunaihe.
Balladien, legendojen ja myyttien yhdistäminen ajankohtaisiin tapahtumiin, tämän hetken yhteiskunnan todellisuuteen, on romaani romaanilta ollut Anu Kaipaisen menetelmänä, joka kaikessa uhkarohkeudessaankin on hänen taitonsa turvin johtanut hyvin kiintoisiin tuloksiin. Ainakin minun silmissäni Kaipaisen romaaneista muodostuu muun ohessa myös harvinaisen todistusvoimainen dokumenttisarja suomalaisessa poliittisessa ilmapiirissä 60-luvulta lähtien tapahtuneista muutoksista. Avaran yleisvasemmistolaisuuden lohkoutuminen selvästi puolueiden piirissä tapahtuvaksi toiminnaksi on ollut johdonmukaista ja väistämätöntä, mutta samalla se on kärjistänyt ristiriitoja ja aiheuttanut myös hämmentyneisyyttä ja levottomuutta. "On neidolla punapaula" heijastaa mielestäni nimenomaan tätä uutta vaihetta, ja ehkä juuri siksi Kaipaisen tapa tulkita poliittisia kuvioita on nyt kireämpi, keinotekoisempi kuin ennen (karkeasti voisi sanoa, että hänen porvarillinen pienyrittäjänsä ja luokkakantainen teinityttönsä lähestyvät romaanin lopussa kumpikin jonkinlaista keskitien vasemmistolaisuutta).
Tästä romaanista täytyisi voida kirjoittaa pitempään ja vivahteekkaammin, sen eri puolia muistaen; sanottakoon siis että se on erinomainen keskustelunaihe.