Neuvostolyriikkaa 1

Kuusiosaiseksi suunnitellun sarjan ensiosaan mukaan otettujen lyyrikkojen Brjusovin, Blokin ja Jeseninin suhde vallankumoukseen oli kaksinainen. He ovat toisaalta uuden yhteiskunnan ensimmäisiä laulajia, toisaalta heidän juurensa ovat 1900-luvun lyriikan traditioissa, Briusovilla, Blokilla kuten Jeseninilläkin on tuotannossaan selvä kehitys subjektiivisuudesta ja mystis-esteettisistä päämääristä avaraan yhteiskunnallisen todellisuuden tulkintaan. Brjusov, joka halusi runoissaan rakentaa todellisuudelle vieraan maailman, kirjoittaa sittemmin runoja, jotka avautuvat konkreettisesta tilanteesta. Blok vaati muutosta venäläisen maaseudun oloihin ja muutoksen ytimen hän näki talonpojassa. Tunnettu on vallankumous runoelma "Kaksitoista". Blok loi eeppisen runoelman lajin, jota neuvosto-lyyrikot myöhemmin käyttivät. Myös Jesenin löysi kansanperinteestä pohjan runoudelleen, jonka tyylille oli myöhemmin ominaista yksinkertainen nasevuus; hän vapautui viimeisinä luomisvuosina koristeellisuudesta. Jesenin vaati, että runoutta on luotava samalla lailla kuin kansa luo sananlaskuja ja sananparsia. Merkittävän sarjan Neuvostolyriikkaa ensimmäisen osan ovat suomentaneet loistavasti Anna-Maija Raittila ja Pentti Saaritsa. Johdanto Natalia Baschmakoffin ja Pekka Pesosen.