Kotomäki, Katariina

Kuvatiedoston lataaminen

 
 
Nimi
Kotomäki, Katariina
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Elämäkertatietoa
Hilkka Katariina Kotomäki on syntynyt Perhossa 1946. Hänen nykyinen kotipaikkansa on Vaasa. Hän on käynyt kansakoulun, keskikoulun, ammattikoulun kampaamolinjan ja kauppakoulun iltalinjana. Ammatiltaan Katariina Kotomäki on kampaaja. Hän kertoo lisäksi, että : ”Olen toiminut myöskin lastentarhanopettajana, lastenhoitajana, äidinkielentukiopettajana, kodinhoitajana, kotiavustajana, kirjastotyöntekijänä, Yleisradion vahtimestarina, sisäkkönä, tehdastyöläisenä. Kirjoittajakoulutusta olen saanut Vaasan opistossa Leena Kellosalon ja Jorma Ojaharjun johdolla, sekä Pohjanmaan Kirjailijoissa ja Pränttäreissä. Vuonna 1970 muutin Ruotsiin, Tukholmaan ja asuin siellä 17 vuotta. Siellä tutustuin "Kottikseeni". Lapsemme syntyivät siellä. Olen täysin kaksikielinen. Ruotsalainen kirjallisuus, musiikki, taide ja yhteiskuntaelämä ovat vaikuttaneet minuun syvästi. Olen naimisissa vaasalaisen Esko "Kottis" Kotomäen kanssa. Meillä on kaksi aikuista lasta; Pekka Ilmari ja Minna Isabella. Lukeminen ja musiikki ylitse muiden ovat rakkaimmat harrastukseni kuin myös elämän syvällisten kysymysten pohtiminen ja tietenkin ruoanlaitto”.

Ensimmäinen palkinto lyriikkasarjassa vuodelta 1991. Runo Repaleinen kieleni on julkaistu runoantologiassa Huuhteluaika (koonnut Risto Jalonen)
Jaettu ensimmäinen palkinto Pränttäreiden 35 vuoden kunniaksi järjestetyssä kirjoituskilpailussa. Runo / runot on julkaistu Pränttäreiden antologiassa Laulan niin että maailma raikaa
Useita kärkisijoja ja kunniamainintoja kirjoituskilpailuista
Jaettu II-sija Karjalaisten kesäjuhlien sävellys- ja sanoituskilpailusta vuodelta 1992.
Jaettu III-sija Karjalan Liiton solistikilvassa Laula siekii v. 1992 (laulu: Laatokka- valssi) Kuulen kuinka maani itkee laulu sijoittui 10:ksi tässä kisassa.

Mielikirjojani / -kirjailijoitani:
Nazim Hikmetin: Punainen omena
Pablo Neruda: Andien mainingit
Jannis Ritsos: Greklands folk
Ranskan modernistit: Paul Eluard, Andre Breton, Guillaume Apollinaire, Jack Prevert

Anna Ahmatova, Sergei Jesenin, Vladimir Majakovski, Edith Södergran, Elmer Diktonius, Katri Vala, Eino Leino, Saima Harmaja, Tulenkantajat, L. Onerva, Raamattu, Edith Piafin muistelmat (’Jumalani kuinka olen elänyt’) Eija Wagerin tuotanto, Arja Tiainen.
Lempisäveltäjäni: Jean Sibelius
Vivaldi, Johan Sebastian Bach, Merikanto, Beatlesit (John Lennon, Paul McCartney), Leonard Bernstein, suomalaiset kansanlaulut, Evert Taube, Abba

Ehdoton suosikkielokuvani: West side story
Pieni suklaapuoti, Casablanca, Piukat paikat, Pikku pariisitar, Tuntematon sotilas

Seuraava tapahtuma on puhutellut minua syvästi: Katsoin televisiota, siellä eestiläinen naiskirjailija puhui siitä, miten Viron maata on monin eri tavoin raiskattu Neuvosto-vallan aikana. Sitä kuullessa tunsin, että sain aivan ihmeellisen tunteen, että nyt on jotain erikoista tapahtumassa. Ryntäsin keittiöön (joka on työhuoneeni) ja äänitin uuden laulun. Laulu ikään kuin annettiin minulle valmiina. Sanat ja sävellys tulivat ehyenä kokonaisuutena nauhalle. Näin syntyi laulu: Kuulen kuinka maani itkee. Tällä hetkellä tärkeintä elämässä on, että saa olla terve ja että lapset ja aviomies voivat hyvin.

Olen myöskin kiitollinen aina kun luon uutta. Ympäristökysymykset ovat syvästi puhutelleet ja rauha maailmanlaajuisesti, miten voisimme elää täällä rinta rinnan. Ihmissuhteet ja rukous, hiljentyminen ovat tärkeitä, ne antavat voimaa selvitä arjesta; pienet rakkauden teot tuovat lohtua ja myös
toivottavasti hiukan onnentunnetta läheisilleni ja ympäristööni.

Kotomaakunnasta
Tänne pohjalaiseen multaan on minusta kasvanut ensin pieniä, sitten voimakkaampia juuria. Täältä Pohjanmaalta olen löytänyt aviomieheni (tavattiin tosin Tukholmassa), vaasalaisen legendan, Esko ”Kottis” Kotomäen. Hänen voimakkaan hahmonsa kautta olen löytänyt pohjalaisuuden ytimeen.
Mutta enne kaikkea hän on eurooppalainen, kasvanutkin koko aikuisikänsä Ruotsissa, ollut siellä jo sotalapsena. Täällä, pohjalaisessa maaperässä ovat syntyneet kaikki lauluni ja runoni, Lapsemme ovat käyneet täällä koulunsa, olen saanut täältä leipäni. Olen saanut täältä ystäviä, ihmiset ovat oppineet arvostamaan poikkeavaa olemustani.

Voimaini vuosina olin suurieleinen ja erittäin sanavalmis ja uskalsin tuoda mielipiteeni julki aika rohkeasti, joten en ollut täällä aina niin pidetty. Pohjalaisten kyky sietää erilaisuutta ei ole kovin vahva, se on tietenkin syy-yhteydessä tämän maakunnan historiaan.

En ole koskaan samaistunut valtaan, vaikka olenkin tehnyt lauluja ja runoja maan mahtaville. He ovat usein olleet tiennäyttäjiäni, kuten esim. Eino Leino, Nazim Hikmet (heidän kautta löysin runouden). Ruotsin edesmennyt pääministeri, Olof Palme oli minulle ikään kuin isähahmo asuessani Ruotsissa, on edelleen merkittävä henkilö minulle.

En ole useinkaan tuntenut itseäni yksinäiseksi täällä, mutta silti olen ollut monesti yksin, ilman ihmisten tukea. Se varmaan on syvästi vaikuttanut runouteeni. Kuvaan usein voimakkaita tunteita ja esim. rakkautta luonnon kautta, luonto on suuri innoittajani. Tunnen, että ihmiset ovat minut jättäneet oman onnensa nojaan.

Minusta pohjalainen ihminen olisi onnellisempi, jos hän olisi puheliaampi, näyttäisi voimakkaammin tunteensa, ilonsa, surunsa, uskaltaisi tai paremminkin osaisi olla herkkä, myöskin haavoitettavissa, jättäisi ja luopuisi elämän kovettamasta panssarista.

Pohjalainen ihminen on erittäin yritteliäs ja ahkera, mutta annos luovuutta ei olisi pahitteeksi, sillä täällä on vielä aika paljon taantumuksellisuutta ja haluttomuutta ymmärtää ja hyväksyä poikkeusyksilöitä.

On hyvä kasvaa henkisesti vahvaksi, kannammehan tätä Suomen keskiötä harteillamme. On Suomelle hyväksi, että myöskin me, pohojalaaset, kasvamme hengessä suuriksi, silloin kukoistamme, voimme luoda uutta, emme taannu, emmekä jähmety paikoillemme.

Pohjalaisuus ei ole staattinen tila, vaan muuttuva, kehittyvä prosessi. EU:n myötä voi pohjalainenkin ihminen omaksua suuren annoksen innovatiivisuutta, uudistua ja kehittyä. Meidän ei tarvitse hyväksyä pysähtyneisyyden tilaa.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Mukana antologioissa: Routakukkia (pohjanmaan kirjailijoiden antologiat, 1991-, Kynän kääntäpiiri, Pohjanmaan kirjailijoiden antologiassa v. 1996, Pränttäreiden 35. juhla- antologia, 1990- luvun puoliväli, useat Risto Jalosen toimittamat antologiat, 1990- luvulta eteenpäin, Forssan runopäivien antologia v. 1993, Vaasan opistotalon julkaisemia antologioita, Pränttäreiden antologioita

Katariina Kotomäen lauluja (yhteistyönä Yleisradion kanssa) v. 2003, 2 cd-levyä, myöhemmin julkaistussa lisänimike Kymmenen kauneinta laulua

nuotinnettu lähes 300 laulua ja paljon on vielä nuotintamatta.

Musiikillinen tuotanto: liedejä, vokaalimusiikkia, hymnejä, kansanlauluja, laulelmia, kevyempiä laulelmia, joululauluja, hengellisiä lauluja

Lauluja on myös julkaistu nuottikirjassa Uusia hengellisiä lauluja

Lisäksi Kotomäki kertoo: ”Sitten aivan ihana uusi asia. Lauluistani on suunnitteilla laulukirja. Nuotintaminen on täydessä käynnissä ja tietenkin laulujen valitsemisprosessi”.

Laulukirja: Itämeren helmet ja muita lauluja, 2007

Cd- levy: Ruiskukkaehtoo, solistina Karl-Henrik Wahlfors, 2010
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Kruger, Heli(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Lähteensuo, Anu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • On sama kuin
    Pihlajamäki, Aino
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Ammatti
    kirjoittajat
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Yli-Hynnilä, Enni(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Ammatti
    kirjoittajat
  • Salovaara, Anne(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Vaasa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Tillander, Asta(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Vaasa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Jalonen, Risto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Vaasa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Hautala, Marko(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Kontiokari, Eeva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Ammatti
    kirjoittajat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Rosti, Raija(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjoittajat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Wik, Inga-Britt(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Vaasa
  • Maakunta-alue
    Pohjanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vaasa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kuolinpaikkakunta
    Vaasa
  •