Kokkonen, Jussi

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Elämäkertatietoa

Asuinpaikka Joensuu 1996-

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Tekstit kokoomateoksissa

Koskaan ei voi tietää : Kouvolan dekkaritapahtuman novellikilpailun parhaat 2001. (Toim. Venla Sainio, Ritva Sorvali, Pirkko Viren) Kouvolan kaupunki 2001

Rikos pikkukaupungissa : Kouvolan dekkaritapahtuman novellikilpailun parhaat 2003. (Toim. Venla Sainio, Ritva Sorvali ja Maritta Naumanen) Kouvolan kaupunki 2003

Syyllinen, syyllisempi : Kouvolan dekkaritapahtuman novellikilpailun parhaat 2005. (Toim. Ritva Sorvali, Maritta Naumanen, Kaj Niemi) Kouvolan kaupunki 2005

Sormenjälki (Toim. Kari Lindgren). Bookkari 2008

Tekstinäyte

- Te molemmat olitte aamulla paikalla, joten teillä on parempi kuva minne tekijä voisi lähteä. Eino?
- Mahdollisuuksia on kyllä monta. Joko rantaa reunustavaa kävelytietä venesatamaan, se on muuten sellaisen tiheikön keskellä, että vastaantulijaltakin pystyy piiloutumaan helposti syrjään hyppäämällä. Samaan paikkaan pääsee tiheikön laululavan puoleista reunaa pitkin alhaalla melko suojassa tai sitten ilman näkösuojaa laululavakukkulan yli. Laululavan editse pääsee raviradan reunaan. Sielläkin tosin tulee helposti nähdyksi. Sitten on mahdollista tulla leirintäalueelle tai keskustan suuntaan joko Länsikadulle tai risteyksestä suoraan Eteläkadulle. Tai oikealle Länsikatua Hasaniemeen ja vielä kävelytietä lähempänä rantaa samaan paikkaan kesäteatterin ohitse. Eli vaihtoehtoja on enemmän kuin tarpeeksi.
- Ja otetaan vielä yksi, joskin epätodennäköinen vaihtoehto, että surmaajalla oli rannassa odottamassa vene, Nora sanoi lopuksi.
- Aivan, sitäkään ei sovi unohtaa, Menonen totesi.
Seurasi hetken hiljaisuus. Sitten Porkka avasi taas pelin.
- Yksi juttu meidän pitää koko ajan mielessä. Onko teistä kukaan lukenut Mankellin Wallander-tarinoita?
Kaikki nyökkäsivät, Ellikin.
- Mikä niistä jäi päällimmäisenä mieleen?
- Väsymys, Nora vastasi heti. - Niissä ollaan jo alussa valmiiksi väsyneitä ja ei kun vaan väsytään lisää sivu sivulta. Lopussa jo kuorsataan, mutta ratkaistaan rikoksetkin.
- Juuri niin. Muistetaan, että Wallander on vain fiktiota. Täällä tehdään oikeaa poliisityötä. Ja levätään välillä. On tietysti tärkeää, että rikollisten jäljille päästään tuoreeltaan, mutta ruumiit eivät karkaa meiltä mihinkään.

[Kaksoisvirhe. Book Kari 2006, s. 43]