Sihvo, Sam

Sam Sihvo keskeytti musiikkiopintonsa ja lähti veljiensä tavoin 1915 jääkäriksi Saksaan. Saksan-aikaisia muistojaan boheemi jääkäriupseeri käytti aineksina romanttisissa laulunäytelmissä Jääkärin morsian ja Hevoshuijarit, joiden suosio on kestänyt vuosikymmenestä toiseen, vaikka ne toisen maailmansodan jälkeen olivatkin vuosia poliittisessa pannassa.

(Kansallisbiografia)

Tekstinäyte

Siviiliväestöä oli keräytynyt suurin joukoin asemalle. Neitoset itkien hyvästelivät sotaan lähteviä urhojaan. Lausuttiin helliä sanoja, vaihdettiin merkitseviä kädenpuristuksia – aivan kuin sellaisissa tilaisuuksissa on tapana.
- Hyi, hitto sentään, tuota vetistelyä. Sanoi karski jääkärivääpeli Luoto minulle seistessämme vaunun portailla. Kun on elämässään niin monta lähtöä jo tehnyt, ei tämäkään sen kummempi ole.

- Se on totta. Eipä kihonnut silloin kyynel silmään, kun Lockstedter Lagerista tuli lähtö itärintamalle…
- Eikä silloinkaan, kun meidät Libaussa keskellä pimeintä yötä, lumituiskussa ja kolmenkymmenenkahden asteen pakkasessa lastattiin jääkylmiin härkävaunuihin ehtiäksemme Aa-joelle ryssien läpimurtoa ehkäisemään, jatkoi Luoto.
- Ei ollut ketään asemalla silloin hyvästelemässä eikä itkemässä liioin, nauroin minä. Totta vie, oli se hiukan kolkkoa aikaa…

[Palava kaupunki. Airut 1931, s. 25-26]