Helkiö, Onni E.
Elämäkertatietoa
Vanhemmat
maanviljelijä Kustaa Hellman ja Anna Eleonoora Sunelius
Puoliso
Hilja Amanda Hätinen 1912-
Koulutus
Ylioppilas Turun suomalainen klassillinen lyseo 1895, filosofian kandidaatti Helsingin yliopisto 1901
Asuinpaikat
Kuopio 1905-1910
maanviljelijä Kustaa Hellman ja Anna Eleonoora Sunelius
Puoliso
Hilja Amanda Hätinen 1912-
Koulutus
Ylioppilas Turun suomalainen klassillinen lyseo 1895, filosofian kandidaatti Helsingin yliopisto 1901
Asuinpaikat
Kuopio 1905-1910
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Raumlaist Knekku, tott ja jekku. Osa 1. Rauman kiälest ja sem piälest. Jyväskylä 1939. Gummerus. 31 sivua. Muistelma.
Raumlaist Knekku, tott ja jekku. Osa 2. Lapsuude ajalt, nii, ja se rajalt. Helsinki 1959. [Omakustanne]. 106 sivua. Muistelma.
Raumlaist Knekku, tott ja jekku. [Toimitus Kalevi Piha ja Jorma Helkiö]. Turku 1990. [Omakustanne]. 181 sivua. Muistelma.
Raumlaist Knekku, tott ja jekku. Osa 2. Lapsuude ajalt, nii, ja se rajalt. Helsinki 1959. [Omakustanne]. 106 sivua. Muistelma.
Raumlaist Knekku, tott ja jekku. [Toimitus Kalevi Piha ja Jorma Helkiö]. Turku 1990. [Omakustanne]. 181 sivua. Muistelma.
Tekstinäyte
SATAKUNNAN SÄVEL.
Singahda, sävel, kuni ukkosenvaaja,
Satakunnan maisemat armahat avaa!
Maa miten laaja ja kansoa taaja,
heimoa uljasta, uurastavaa!
Ääriltä Pohjanlahen aavimman meurun
liitäös läikylle Längelmäen, Keurun,
päällitse peltojen, vaarojen!
Singahda, sävel, kuni ukkosenvaaja,
Satakunnan maisemat armahat avaa!
Maa miten laaja ja kansoa taaja,
heimoa uljasta, uurastavaa!
Ääriltä Pohjanlahen aavimman meurun
liitäös läikylle Längelmäen, Keurun,
päällitse peltojen, vaarojen!
Kaartaos Pyhäjärvet kirkkahat, vakaiset,
ylätasot Ätsärin takaiset,
vieritse salojen ja virtain haarojen!
Pyynikin käyös ja Kangasalan harjat,
intosi yltyy, hehkuhun herää!
Saarien karjat ja salmien sarjat
työntävät tenhon ja sointujen terää.
Nähkösi taikoja taivahan pirtain:
välkkyjä Kyrösveden, Ruoveden, Virtain!
Missä on mainittavampia?
Kokemäen valtimo kuohuvin jokia on,
virtojen vuolahin Nokia on
Tammer- ja Kyröskoski ei ole lampia!
Terve, oi, Tampere, Pori sekä Rauma!
Viljemmät vielä on kyliemme kujeet:
peltojen auma ja lehmien lauma,
silakat ja siiat - Satakunnan mujeet.
Kuule, ken peltoja pieniksi soimaat :
Entäpä Eurat ja Kokemäet, Loimaat?
Virtojen rinnat on uhkeat!
Tykkivät höyryt ja tehtahat savuiset
metsien helmatkin havuiset
Raumanmerellä on purjeet muhkeat.
Kummia kertovat kiukahat hiiden,
aukee elontarut, kätketyt kiviin.
Löytäjät niiden ja luiden ja piiden,
käykää nöyrinä kunniariviin!
Nähkää Henrikin uskonnon hurmaa,
hänen, jonka esiajan sankari surmaa!
Nähkää voitetun voittavan!
Uomahan sorron ja taantuman uhoovan,
nuijasodan tappion tuhoovan,
nähkää vapauden vuorilta koittavan!
Kansa, mi yössäkin taistella tohti,
käynyt ei karhuja, halloja pakoon,
kallista kohti se kulkunsa johti,
vaivu ei ahkeran auransa vakoon.
Ken takatalvetkin Ilmarina hyörii,
silläpä myllynkivi Sampona pyörii,
toivojen taivas ei kelmeä.
Järvistä virtoja ulappahan vapaasen -
Noudata, nuoriso, tapaa sen!
Vaalios valistuksen heimoushelmeä!
(Runojalkoja 1919)
ylätasot Ätsärin takaiset,
vieritse salojen ja virtain haarojen!
Pyynikin käyös ja Kangasalan harjat,
intosi yltyy, hehkuhun herää!
Saarien karjat ja salmien sarjat
työntävät tenhon ja sointujen terää.
Nähkösi taikoja taivahan pirtain:
välkkyjä Kyrösveden, Ruoveden, Virtain!
Missä on mainittavampia?
Kokemäen valtimo kuohuvin jokia on,
virtojen vuolahin Nokia on
Tammer- ja Kyröskoski ei ole lampia!
Terve, oi, Tampere, Pori sekä Rauma!
Viljemmät vielä on kyliemme kujeet:
peltojen auma ja lehmien lauma,
silakat ja siiat - Satakunnan mujeet.
Kuule, ken peltoja pieniksi soimaat :
Entäpä Eurat ja Kokemäet, Loimaat?
Virtojen rinnat on uhkeat!
Tykkivät höyryt ja tehtahat savuiset
metsien helmatkin havuiset
Raumanmerellä on purjeet muhkeat.
Kummia kertovat kiukahat hiiden,
aukee elontarut, kätketyt kiviin.
Löytäjät niiden ja luiden ja piiden,
käykää nöyrinä kunniariviin!
Nähkää Henrikin uskonnon hurmaa,
hänen, jonka esiajan sankari surmaa!
Nähkää voitetun voittavan!
Uomahan sorron ja taantuman uhoovan,
nuijasodan tappion tuhoovan,
nähkää vapauden vuorilta koittavan!
Kansa, mi yössäkin taistella tohti,
käynyt ei karhuja, halloja pakoon,
kallista kohti se kulkunsa johti,
vaivu ei ahkeran auransa vakoon.
Ken takatalvetkin Ilmarina hyörii,
silläpä myllynkivi Sampona pyörii,
toivojen taivas ei kelmeä.
Järvistä virtoja ulappahan vapaasen -
Noudata, nuoriso, tapaa sen!
Vaalios valistuksen heimoushelmeä!
(Runojalkoja 1919)
Lähteitä ja viittauksia
Lehtiartikkeleita kirjailijasta:
Grönholm, Jouko: Tott ja jekku. Satakunnan Kansa 2.10.1988
Kuusinen, Simo: Onni E. Helkiö. Kulttuurivihkot 1997: 6