Swan, Anni

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Anni Swan, 1910-luku. Salon Strindberg. Museoviraston kuvakokoelmat.
Katso video

 
 
Nimi
Swan, Anni
Kirjailijan muu nimi
Manninen, Anni Emilia
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Tekijä
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kääntäjä
Elämäkertatietoa
Luonnehdinta

Mikkelin Suomalaisen Tyttökoulun käyneestä Anni Swanista tuli suomenkielisen lasten ja nuortenkirjallisuuden merkittävä klassikko jo elinaikanaan. Hän uudisti suomalaista satutraditiota ja loi aivan uudenlaisen tyttö- ja poikakirjallisuuden lajin. Kirjailija kykeni eläytymään lasten ja nuorten elämään ja sisäiseen kehitykseen. Kirjoillaan sekä myös lehtityöllään Anni Swan halusi osallistua myös kansakunnan eheyttämiseen ja sosiaalisten raja-aitojen kaatamiseen.


Faktaa

Anni Swan syntyi Helsingissä 4.1.1875 opettajaperheen seitsemäntenä tyttärenä. Kaikkiaan tyttäriä syntyi yhdeksän. Isä Carl Gustaw Swan oli innokas fennomaani ja kulttuurihenkilö, joka perusti mm. Lappeenrannan ensimmäisen sanomalehden. Kotona harrastettiin lukemista, näyttelemistä ja kirjoittamista. Lapsuutensa Anni Swan vietti ensin Hämeessä ja sitten ja Lappeenrannassa. Isot siskot antoivat pikkusiskoille aluksi kotiopetusta ja sitten Anni kävi vielä Lappeenrannan kansakoulun. Koska Lappeenrannassa ei ollut suomenkielistä tyttökoulua, Anni lähetettiin tyttökouluun Mikkeliin. Jo kouluaikanaan hän tutustui Mikkelin poikalyseon oppilaaseen, kangasnimeläiseen Otto Manniseen. Anni sai tyttökoulusta päättötodistuksen ja muutti pois Mikkelistä. Hän toimi kotiopettajana ja luki rinnalla yksityisesti ylioppilastutkintoa, jonka hän suoritti Helsingissä vuonna 1895. Tämän jälkeen Anni Swan opiskeli yliopistossa humanistisia aineita. Saadakseen ammatin hän kävi Jyväskylässä yksivuotisen kansakoulunopettajaseminaarin v. 1900. Sen jälkeen Anni Swan palasi Helsinkiin ja toimi sen suomenkielisissä kouluissa opettajana yhteensä 15 vuotta. Helsingissä ollessaan hän seurusteli runoilija Eino Leinon kanssa, mutta avioitui kuitenkin kouluaikojensa ihastuksen, runoilija Otto Mannisen kanssa. Tärkeä osa heidän elämäänsä tuli olemaan yhteinen kesäkoti Kotavuori Puulaveden saaressa Kangasniemellä. Perheeseen syntyi kolme poikaa, joista tuli myös kirjailijoita.

Anni Swan kuoli Helsingissä 24.3.1958.


Kirjailijaura

Kirjalliset taipumukset, rikkaan mielikuvituksen ja halun luovaan työhön Anni imi vanhemmiltaan jo pikkutyttönä. Hän viihdytti niin oman perheen kuin Sibeliuksen ja Järnefeltin perheiden lapsia sadunsepittäjätaidoillaan. Anni oppi lukemaan kuusivuotiaana ja suorastaan ahmi Grimmin, Topeliuksen ja Andersenin sadut sekä Tuhannen ja yhden yön tarinat. Myöhemmin tyttökirjallisuus ja Aleksi Kivi tulivat hänelle tutuiksi. Anni osallistui isänsä perustaman lehden toimitustyöhän jo varhain ja julkaisi myös omaa lastenlehteä. Tyttökouluaikanaan Anni kirjoitti koulunsa konventin lehteen sekä myös päiväkirjaa ja kirjeitä. Hänen mieliharrastuksensa oli kuitenkin ”opettajien ihaileminen”.

Jyväskylän seminaarivuosi oli käänteentekevä vaihe Anni Swanin kirjailijauralla. Silloin hän tuli tietoiseksi sadunkertojan lahjoistaan ja kirjailijanurastaan. Hän kirjoitti satunsa muistiin ja Helsinkiin palattuaan näytti niitä Juhani Aholle. Korjailujen jälkeen ja Juhani Ahon myötätuella WSOY julkaisi Anni Swanin ensimmäisen satukokoelman vuonna1901. Rohkaistuneena Anni Swan julkaisi kaksi vuotta myöhemmin seuraavan satukokoelmansa. Hänen satunsa olivat lyyris-romanttisia ihmesatuja, mutta myöhemmin myös realistisia satuja lasten ja eläinten ystävyydestä sekä metsäluonnosta. Satujen lisäksi opettajana toimiva Anni Swan kirjoitti myös lastennäytelmiä.

Avioiduttuaan Swan alkoi kirjoittaa nuortenkirjoja niin pojille kuin tytöille. Kirjoille on tyypillistä vastakkainasettelu hyvän ja pahan sekä köyhän ja rikkaan välillä. Hyväntekeväisyys ja eettinen pohdinta on keskeistä, mutta moralisoinnista ja opettavaisuudesta Anni Swan sanoutuu irti. Hän ymmärtää erinomaisesti lasten ja nuorten fyysisen sekä psyykkisien elämän kehitystä ja kuvaa sitä lämmöllä ja taidolla. Swanin nuortenkirjoissa on myös realismia, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Kirjojen lisäksi Anni Swan toimitti myös lasten ja nuorten lehtiä, joiden kautta hänen kasvatustyönsä jatkui puolen vuosisadan ajan.

Anni Swanin keskeinen kirjallinen tukihenkilö oli hänen puolisonsa Otto Manninen. Puolisot lukivat toistensa käsikirjoituksia ja toimivat näin kotikriitikoina ja kannustajina.

”Hyvänä tukena kirjallisessa työssäni on ollut se mielenkiinto ja ymmärrys, jota mieheni on aina tuntenut lastenkirjallisuutta kohtaan”, totesi Anni Swan.

(Etelä-Savon kirjailijat)

- - -


Anni Emilia Manninen
A.S.
Syntynyt 4.1.1875 Helsingissä
Kuollut 24.3.1958 Helsingissä
Ylioppilas 1895
Kansakoulunopettajana 1901-16
Lasten- ja nuortenkirjailija, suomentaja


Anni Swan oli suomalaisen satukirjallisuuden uranuurtajia ja tyttökirjallisuuden luoja. Hän toimitti myös lasten- ja nuortenlehtiä Pääskystä (1907-18) ja Nuorten toveria / Sirkkaa (1919-45) toimien Helmi Krohnin tavoin kirjallisena kasvattajana. Swanin kolme ensimmäistä satukokoelmaa sisälsivät lyyrisiä ja romanttisia ihmesatuja, joissa on vaikutteita niin maailmankirjallisuudesta kuin kansansaduistakin. Saduissa on ihanteellisen sisällön ja symbolikielen lisäksi realistisia aineksia ja ne ovat voimakkaan toiminnallisia.

Anni Swanin ensimmäinen nuortenkirja oli poikaseikkailu Tottisalmen perillinen. Sen asetelma - köyhän ja rikkaan, hyvän ja pahan vastakkaisuus - toistuu kertomuksessa Ollin oppivuodet. Myös ensimmäiseen tyttökirjaan, tuhkimotarinaan Iris rukka, luovat säätyvastakohdat jännitteitä. Päähenkilön joutuminen sosiaalisesti ylempään tai alempaan ympäristöön ja tuleminen vieraana kaltoin kohdelluksi on varsin tyypillistä Anni Swanin nuorisoromaaneille. Asetelma näkyy kirjoissa Kaarinan kesäloma, Ulla ja Mark ja Ritvan suojatit. Tarmokkaat sankarittaret ovat olleet esikuvina monille myöhemmille tyttökirjoille.

Anni Swanin isä oli Lappeenrannassa vaikuttanut kulttuurihenkilö C.G. Swan, joka esimerkiksi perusti kaupungin ensimmäisen sanomalehden. Swanin perhe asui kaupungissa vuodesta 1884 vuosisadan vaihteeseen. Senkin jälkeen Anni Swan vietti kesiä Hopeavuoren huvilassa, jota hän on sanonut yhdeksi itselleen merkityksellisimmistä paikoista. Lappeenrannan ja ympäristön maisemat, ihmistyypit ja muutamat tilanteet näkyvät eräissä Anni Swanin nuorisoromaaneissa ja useissa saduissa.

Esimerkiksi Pikkupappilassa-kirjan papin perheen esikuvana on Swanin oma perhe ja papinrouva muistuttaa kirjailijan äitiä. Pikkupappilan Martan esikuvaksi on sanottu vanhinta sisarta Ainoa ja Minnan esikuvaksi Helmiä. Anni Swan itse on Ulla. Iris-rukan Iris taas on kekseliäs Saimi Swan, ja kirjan luvussa Akselin syntymäpäiväkestit juhliin ilmaantunut Amanda-täti perustuu erääseen Saimin kepposeen. Isästään Anni Swan on piirtänyt tarkan kuvan kirjan Pauli on koditon maisteri Vasamassa. Tottisalmen perillisen maisteri Tickleniuksen, Kaarinan kesäloman maisteri Saramaan sekä Ullan ja Markin maisteri Mennanderin originellin, epäkäytännöllisen mutta ihmisystävällisen hahmon alkukuvana on ollut Swanien naapurissa asunut maisteri Cederhvarf, jonka luona Anni kävi lainaamassa kirjoja.

Saimaan saaressa sijainneen Hopeavuoren metsämaiseman tunnelma tuntuu monissa Anni Swanin saduissa, esimerkkinä Älykäs haukka sekä Pienikki ja metsätonttu. Vesimaisema viehätti kirjailijaa jo lapsena, ja järvi tai siitä suurennettu meri on mukana esimerkiksi saduissa Aaltojen salaisuus, Vesihiisi ja Kultasirkka sekä Vedenemännän lahja.

Anni Swan on toiminut myös suomentajana ja kääntänyt mm. Grimmin satuja sekä Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto

Satuja lapsille luettavaksi. 1
Porvoo 1902. WSOY.

Satuja lapsille luettavaksi. 2
Porvoo 1903. WSOY.

Satuja. Lapsille kertonut
Porvoo 1905. WSOY.

Lasiukko
Vanhan tarinan mukaan. Helsinki 1906. Yrjö Weilin. Lastenkirja.

Petri ja velho
Helsinki 1906. Yrjö Weilin. Lastenkirja.

Pikku lasten tarina
Helsinki 1906. Yrjö Weilin. Lastenkirja.

Älykäs haukka
Helsinki 1906. Yrjö Weilin. Lastenkirja.

Lasten-näytelmiä
Sommitellut. Porvoo 1910. WSOY.

Tarinoita lapsille
Porvoo 1912. WSOY.

Tottisalmen perillinen
Nuorisolle. Porvoo 1914. WSOY. Ruots. Arvingen av Tottesund. För ungdomen berättad. Övers. av Himmi Nordström. Helsingfors 1916. Schildt.

Iris rukka
Koululaistarina. Porvoo 1916. WSOY. Ruots.Iris Klewe. En skolflickas historia. Övers. av Himmi Nordström. Helsingfors 1918. Schildt.

Satuja ja tarinoita
Porvoo 1917. WSOY. Lastenkirja.

Kaarinan kesäloma
Porvoo 1918. WSOY. Ruots. Karins sommarferier. Övers. av Himmi Nordström. Lovisa 1920. Schildt. Nuorisoromaani.

Ollin oppivuodet
Porvoo 1919. WSOY. Ruots. Olles öden och äventyr. Övers. av Himmi Nordström. Vasa 1921. Fram. Nuorisoromaani.

Sagopåsen jämte andra sagor och berättelser
Övers. av Himmi Nordström. Vasa 1920. Fram.

Satuja
Porvoo 1920. WSOY. Satuja.

Lastennäytelmiä. 2
Porvoo 1923. WSOY.

Pikkupappilassa
Kuvaus isoäidin ajoilta. Porvoo 1922. WSOY. Nuorisoromaani.

Satuja
Porvoo 1923. WSOY. Lastenkirja.

Ilmarin matka kuuhun
Helsinki 1924. Otava. Lastenkirja.

Ulla ja Mark. Pikkupappilassa. 2
Porvoo 1924. WSOY. Nuorisoromaani.

Sara ja Sarri
Porvoo 1927. WSOY. Ruots. Solstrålarna på Stenkulla [Saran ja Sarrin alkuosa], Solstrålarnas hemlighet på Stenkulla [Saran ja Sarrin loppuosa]. Örebro 1948. Harriers förlag. Nuorisoromaani.

Sara ja Sarri matkustavat
Porvoo 1930. WSOY. Nuorisoromaani.

Amalia Turilas
Esitetty 1931. Radiokuunnelma.

Anni Swanin sadut
Porvoo 1933. WSOY.

Kootut kertomukset. 1-9
Porvoo 1937. WSOY.

Me kolme. Ritvan suojatit
Porvoo 1937. WSOY. Nuorisoromaani.

Kaksi pikku miestä
Pikkuväelle kert. Porvoo 1938. WSOY.Lastenkirja.

Pauli on koditon
Porvoo 1946. WSOY. Nuorisoromaani.

Jussi-poika Tonttulassa
Porvoo 1947. WSOY. Lastenkirja.

Arnellin perhe
Kertomus nuorisolle. Porvoo 1949. WSOY. Nuorisoromaani.

Kootut kertomukset. 1-11
Porvoo 1955-56. WSOY.

Kotavuoren satuja ja tarinoita
Porvoo 1957. WSOY. Lastenkirja.

Kesätarina Joulu-ukosta
Porvoo 1982. WSOY.

Vuorenkuninkaan poika
Porvoo 1982. WSOY.

Silkkihienot siteet : Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908
2000. SKS. Kirjeitä.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nuotenkirjaklassikoita 1. Toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2000.
Kivilaakso, Sirpa: Anni Swan - taidesadun kehittäjä. Teoksessa: Suomalainen satu. 2, Perinteitä ja moni-ilmeisyyttä. BTJ, 2010.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Krohn, Helmi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • On sama kuin
    Setälä, Helmi
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • On sama kuin
    Kurki, Anni
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Setälä, Annikki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Bergroth, Kersti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • On sama kuin
    Tet
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • On sama kuin
    Anger, Arja
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • On sama kuin
    Oire, L. K.
  • On sama kuin
    Marck, Mary
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • On sama kuin
    Reino, Vilma
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • On sama kuin
    Kangas, Verna
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Heino, Mirjam
  • On sama kuin
    Hagelin, Kersti
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • On sama kuin
    Cross, Betty
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Olsson, Hagar(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Hellén, Immi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Ammatti
    kansakoulunopettajat
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Porthan, Lilli(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Savo
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Lydecken, Arvid(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Onerva, L.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Anttila, Selma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • On sama kuin
    Andelin, Selma
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Soini, Elsa(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    ylioppilaat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • On sama kuin
    Lippa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1950-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Paristo, Tuttu
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  •