Malkamäki, Sari

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Tommi Tuomi 2011 / Otava

 
 
Nimi
Malkamäki, Sari
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Ammatti
Tekijän saamat palkinnot
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Kirjailijan omat sanat
Asuin alle kouluikäisenä talossa, jossa oli läsnä kolme, ajoittain neljäkin sukupolvea, mutta ei muita lapsia, olin siis paljon oman mielikuvitukseni varassa ja toisaalta utelias tarkkailija aikuisten maailmassa. Opin lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana. Kirjoitin päiväkirjoja, satuja ja pieniä näytelmiä ja luin kaiken mitä käteeni sain Ilkka-lehdestä Pohjolan poliisi kertoo -opuksiin. Yksi ensimmäisistä elämyksistä oli Ilmari Kiannon Punainen viiva, siinä oli omituista murretta ja järkyttäviä lapsikohtaloita. Lueskelin kodin kirjoista usein myös Tietojen kirja -sarjaa sekä Suomen Runotarta, josta miellyttivät etenkin Aale Tynnin Kaarisilta, Uuno Kailaan Paljain jaloin, Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka sekä Lauri Viidan valokuva. Ehdoton suosikkini oli silti tanskalainen hotelliopas, jonka päätyminen kotini kirjahyllyyn on arvoitus. Sen avulla tein 8-vuotiaana tarkkoja suunnitelmia
kiertomatkasta Tanskan maaseudulle (retki on yhä tekemättä). 10-vuotiaana olin kutakuinkin kahlannut läpi Hakolan kansakoulun sivukirjaston ja siirryin Ylihärmän kunnankirjaston ja myöhemmin Alahärmän kirjastoauton vakiokäyttäjäksi. 11-vuotiaana suosikkini oli Kaari Utrio ja hänen myötään muu romanttinen historiallinen viihde, etenkin Amerikan puuvillapeltojen naiskohtalot. Katsoin myös paljon televisiota, sitä ainoaa kanavaa, joka näkyi. Vaikka olin vähän tekemisissä ikäisteni kanssa, ihmisiä pyöri ympärillä koko ajan ja suureen ääneen: monen eri sukupolven naisia ja miehiä. Sukkuloin seassa ja imin itseeni puheita ja rivien välejä, ilmeitä, eleitä, äänenpainoja. Välillä vetäydyin vintinrappusten mutkaan istumaan ja olemaan vaan pieni ja erillinen; minä itse.

10-11-vuotiaana muutin kyläkoulusta Kauhavalle yhteiskouluun, jossa oli suuren maailman meininki: kouludemokratia, illanvietot ja tyttöjengit. Aloin kuunnella musiikkia ja lukea entistä enemmän. 13-vuotiaana löysin kotimaisen nykyrunouden Jarkko Laineen kautta ja saman tien aloin itsekin kirjoittaa runoja. Äidinkielen opettaja huomasi innostukseni ja antoi Nuoren Voiman Liiton osoitteen, lähetin sinne tekstejäni 13-18-vuotiaana. Suhtauduin palautteeseen kuin olisin saanut kirjeitä kaukaisilta serkuilta: ne ottivat minut siellä vakavasti! (Tarpeetonta kai sanoakaan, että lähistöllä ei juuri kirjoittajapiirejä ollut.) Luulen, että tärkeintä oli juuri tuo yhteyden kokemus, ei niinkään palautteen sisältö; en ole koskaan oikein osannut ottaa mitään kirjoittamisen opetusta vastaan, olen mieluummin pohtinut yksin. Ahmin Nerudaa, Hikmetiä, Majakovskia, Ginsbergiä, kotimaisia. Löysin Dylanin, Cohenin ja Mellerin. Muutin 1981 Helsinkiin opiskelijaksi ja jatkoin runojen kirjoittamista. Voitin jokusen ainejärjestön kirjoituskilpailun ja lähettelin välillä nippujani kustantajille ja kilpailuihin. 1989 sain kunniamaininnan J. H. Erkon kilpailun runosarjassa. Silloin olin jo alkanut tajuta, että teemat, joita pyörittelin, eivät aukeaisi lyriikan keinoin tai ainakaan minä en niitä keinoja löytäisi. Halusin kanavoida turhautumiseni toiminnaksi. Täytin 30 ja päätin lopettaa haahuilemisen asian kanssa: asetin itselleni deadlinen ja ostin tietokoneen. Aloin kirjoittaa novelleja alkuvuodesta 1993 ja esikoiskokoelmani Tiikerikakku julkaistiin syksyllä 1994. Proosaan siirtyminen oli voimakas eheytymisen, vastuunoton ja itseni hyväksymisen kokemus, jota oli tukenut myös esikoiseni syntyminen, muutto pieneen itähelsinkiläiseen lähiöön ja siirtyminen pois opiskelijaympyröistä. Minuuden pohtimisen tilalle löysin arjen, huolenpidon, lapsuuden muistot; se vapautti minut kirjoittamaan niin että en yrittänyt enää olla kukaan muu kuin olin.

Pitkästä oleskelusta lyriikan pauloissa ja vuosien 1986-1998 säännöllisestä sanomalehtikritiikkien kirjoittamisesta on kai perua tiivis perustyylini.

(lähde: Sanojen aika)
Elämäkertatietoa
Sari Malkamäki on syntynyt 9.12.1962 Alahärmässä ja asunut Helsingissä vuodesta 1981. Hän on valmistunut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineena kotimainen kirjallisuus. Hän on opiskeluaikana ollut töissä sairaalassa, pankissa, kirjastossa ja siivoamassa, sittemmin kirjoitushommissa, mm. arvostelemassa kuunnelmia, tv-ohjelmia, kirjoja ja harrastajakirjoittajien tekstejä. Sari Malkamäellä on kaksi tytärtä, syntyneet 1989 ja 1995.

Käännökset:
Yksittäisistä novelleja on käännetty ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi ja unkariksi. Esimerkiksi antologiaan Sanojen kudos - Väv av ord (Pohjanmaan taidetoimikunta, 2000) on ruotsinnettu novellit Täytetty, Uppstoppad ja Tunnelmajoulut, En stämningsfull jul. Englanniksi ovat Books from Finland -lehdessä ilmestyneet novellit Puut, The Trees (1/1998) ja Viimeinen kierros, The Last lap (2/2001) ja espanjaksi novelli Viimeinen joulu, La última Navidad, pohjoismaisen naiskirjallisuuden antologiassa Hijas del frio (Ediciones de la Torre, 1997).

Opinnot ja toimet:
Valmistunut fil.kandiksi Helsingin yliopistosta 1990 pääaineina kotimainen kirjallisuus ja sosiologia.
Opiskeluaikana töissä mm. sairaala-apulaisena, pankissa, postissa, kirjastossa, siivoamassa, arkeologisilla kaivauksilla, tiedottajana Yleisradiossa. Myöhemmin kirjoitushommissa mm. tekemässä radio- ja tv-ohjelmien kritiikkiä Turun Sanomiin ja Aamulehteen, kirjallisuusarvosteluja Nykypäivään ja kolumneja Kaks´plussaan. Ohjannut harrastajakirjoittajia Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelussa, vetänyt kirjoituskursseja yliopiston sosiaalityön laitoksella ja Nuoren Voiman Liitossa.


Kirjailijan työstä

"Opin lukemaan ja kirjoittamaan varhain. Ensimmäinen kirjallinen työni taisi olla eläintarina. Kirjoitin lapsena myös päiväkirjaa sekä pieniä satunäytelmiä, joita esitin aikuisille kaverini kanssa. Näytelmissä oli yleensä prinsessa, paimentyttö, rukki ja kohokohtana pyörtyminen lammen eli pesuvadin rannalla.

Murrosiässä rupesin runolle, kolmikymppisenä tarinalle. En ole koskaan "ryhtynyt" kirjailijaksi, säännöllinen kirjoittaminen on kuulunut elämääni aina, julkaiseminen vasta joitakin vuosia. Kirjoittaminen on minulle kuvittelua, ajattelua, keksimistä, tutkimista. Ennen kuin kirja on valmis, olen kirjoittanut sitä ääripäiden kautta: vauhdikkaasti ja pedantisti, hitaasti ja kärsimättömästi. Etsin ilmavaa sanontaa, yhtä aikaa keveää ja syvää. Mitä sujuvammalta lopputulos näyttää, sitä kovemman työn takana se on ollut. Kirjoittaessani puhun lauseita ääneen, kielen rytmi kuljettaa.

Lukijalla on lupa olla itsenäinen ja löytää tai kadottaa tarinoistani mitä mielii. Mitä haluaisin hänelle välittää? Arkisen suuria asioita: että ihmisellä on arvo, että lähelle voi olla vaikeinta nähdä."

Omakohtaisia

"Asuin lapsena mäntyjen keskellä ja ihan pienenä pelkäsin, että oravat vievät mukanaan puuhun. Pelko hellitti, kun aloin ruokkia niitä. Pelkäsin myös vintin komerojen perimmäisiä nurkkia, joihin valo ei yltänyt sekä kellarin synkkää hiilivarastoa. Molemmat olivat lempipaikkojani, koska pelko oli kumminkin niin ihanaa.

Pikkutyttönä selailin usein paksua kirjaa, jossa oli kotimaisten klassikkojen runoja ja mukana kuva runoilijasta. Annoin runoilijoille ulkonäön mukaan pisteitä. Miesten sarjan voitti Lauri Viita. Runotkin luin, siinä ohessa. Luin ylipäätään kaikkea mitä käteen osui lääkärikirjasta Punaiseen viivaan, lintukuvastosta Ilkkaan. Kun en lukenut tai leikkinyt tai juossut pitkin metsiä, katsoin televisiosta Bonanzat, Peyton Placet, Heikki Kahilat. Sain vapaasti katsoa, leikkiä, lukea. Kun talossa asui kolme, ajoittain neljäkin sukupolvea, ei ainoalle lapselle ruvettu keksimään erillisiä sääntöjä.

Tärkeimmät asiat elämässäni liittyvät läheisiin ihmisiin. Kirjoittaminen vaatii ja ruokkii yksinäisyyttä ja erillisyyttä. Vastapainoksi haluan olla läsnä ja yhteydessä. Että mittasuhteet eivät hämärtyisi."

Kotomaakunnasta

"Lapsena lähipiirissäni puhuttiin eri murteita. Vietin paljon aikaani Pohjanmaan järviseudulla, joka kuuluu murrealueena ns. savolaiskiilaan. Siellä mentiin mettän sijasta mehtään ja piilosta ei ettitty vaan kupsettiin. Maisema oli vaihtelevampi ja järviseudun ihmisetkin tuntuivat vikkeliltä härmäläisiin verrattuna. Siksi tunsin aina olevani eteläpohjalaisuuden ja varsinkin murteen suhteen vähän tarkkailuasemissa. Kenties sukkulointi kahden murrealueen välillä herkisti kielen sävyille.

Pohjalaisuus merkitsee minulle maanläheistä elämänasennetta, omanlaista huumoria ja tajua siitä, että on jostakin kotoisin. Silti on sanottava, että eteläpohjalaisuus on minusta hauskinta ja antoisinta juuri nykyisestä näkökulmasta - kunnon junamatkan päästä."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Artikkeli Tyylistä ja vihasta teoksessa Kirjojen Suomi (Otava 1996). Artikkeli käsittelee Rosa Liksomin novellikokoelmaa Yhden yön pysäkki.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Lönnroth, Heleena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Synnyinpaikkakunta
    Alahärmä
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Alahärmä
  • Ringbom, Henrika(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinaika
    1962
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Koivisto, Sesse(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tapola, Katri(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • On sama kuin
    M. E. Kuusi
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kostamo, Eila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Latvala, Taina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Verronen, Maarit(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kilpi, Eeva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Westö, Mårten(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    novellit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sammalkorpi, Virve(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  •