Malmi, Timo

Kuvatiedoston lataaminen

 
 
Nimi
Malmi, Timo
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Kääntäjä
Elämäkertatietoa
"Paitsi epäinhimillistä koneistoa Malmi kuvaa myös inhimillisyyden pilkahduksia. Hän tähystää toiseen maailmaan, tavalliseen ja unenomaiseen, arkeen ja unelmiin. Niiden avulla selviävät ne jotka jotenkin selvisivät. Kuvaus vaikeasta paluumatkasta onnistuu. Tähkäpää, sotavangin laulu nostaa esiin tärkeän aiheen, jota se käsittelee tavanomaisesti mutta pätevästi." (HS 16.12.1999, Vesa Karonen romaanista Tähkäpää, sotavangin laulu)

synt. 18.6.1948 Tampereella, jossa myös asuu
perhesuhteet: naimisissa, vaimo ja kaksi aikuista tytärtä
opinnot, tutkinnot: sosionomi 1972, filosofian maisteri 1978, filosofian lisensiaatti 1996
ammatti: Tampereen yliopiston viestintäpäällikkö

luottamustoimet: Pirkkalaiskirjailijoiden hallituksen jäsen 2001-, puheenjohtaja 2002 -, Kirjoittajayhdistys Viitapiirin ensimmäinen puheenjohtaja 1995-97 ja jäsen edelleen, Suomen Kirjailijaliiton jäsen 2000, Suomen tiedetoimittajien liiton hallituksen jäsen sen perustamisesta ja puheenjohtaja kolme vuotta

palkinnot: Pirkanmaan kirjoituskilpailun runosarjan voittaja 1996
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto romaanista Tähkäpää, sotavangin laulu vuonna 2000
harrastukset: kalastus, kylähulluus, vanhat asiat ja ikuinen viisaus


Miksi ryhdyit kirjoittamaan, miten sinusta tuli kirjailija? -kysymykseen Timo Malmi vastaa:
"Ensin puhui kieli, sitten kynä. Olen lapsuudesta asti kuunnellut läheisiä ihmisiä, mummuja, vaareja. Keskikoulussa minut palkittiin Työväen muistitietotoimikunnan keräyskilpailussa. Aihe oli vuoden 1918 sota. Jatkoin kuuntelua vuosiin 1939-40, äänitin ajan 1941-44. Ensin jututin rintamalla olleita, sitten sotavankeuden kokeneita. Teksteissäni tarina ja tosi, fakta ja fiktio vaihtelivat kauan paikkaa. Aluksi yritin runokirjaa, mutta sain valmiiksi lisensiaatin työn. Lopulta tarinat syöksähtivät riveistä niteiksi, joita yhdisti rakkaus, kaipaus ja sota. Ensimmäisestä runokirjastani tuli väitöskirja. En saanut palkanylennystä, mutta hengenkorotuksen ja fiktion vimman. Nimeän sen dosentuuriksi erikoisalana jatkaa siitä, mihin tiede lopettaa."

Luovan työnsä lähtökohdista Timo Malmi kertoo: "Tuntea ja kertoa omista ja vieraista maailmoista, niin että ne molemmat joskus tuntuisivat itse eletyiltä."
Itselleen tärkeitä kirjailijoita ja kirjoja Malmille ovat olleet "tamperelaiset mestarit niin tekstien kuin fyysisen läheisyyden takia. Äiti oli samassa työväenopiston keskustelupiirissä kuin Lauri Viita. Isä ajoi hänen betonimyllylleen hiekkaa."

Pirkanmaan ja pirkanmaalaisuuden merkityksestä itselleen Timo Malmi toteaa: "Pirkanmaa on antanut kieleeni kolme deetä. Ensimmäisen sain Pispalassa, josta nousin Kalevaan kivitalon reerappuun. Kesät vietin Teiskon Velaatassa, jossa soulin äilen kanssa lahlen yli. Omat
lapseni kasvatin jo Domuksen päiväkodissa."


Timo Malmin esikoisteos, runokokoelma Welaatta : maito, maa ja vesi ilmestyi v. 1998. Kokoelma sai hyvän vastaanoton: "Takakansi kutsuu Welaattaa 'hämäläiseksi Spoon River -antologiaksi' ja vertaus sopiikin hyvin. Suuren osan kokoelmasta vievät teiskolaisen Velaatta-kylän asukkaiden pikamuotokuvat, lapsen silmin ja aikuisen ajatuksin kunnioittavasti tehdyt. Suurimman monumentin Timo Malmi on kuitenkin rakentanut mummulleen, lapsuutensa perushahmolle. -- Keski-ikäisen miehen tarve kirjoittaa talteen jo katoamassa olevan kylän (nykyisin yhden Tampereen kaupunginosan) historian välähdyksiä on sympaattinen ja ilmeisen syvä. Se rinnastuu oman katoavuuden oivallukseen, jonka puolestaan omat pienet lapset tekevät todelliseksi." (HS 11.11.1998, Suvi Ahola)

Timo Malmin lisensiaattityö v. 1995 on Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä ja tästä aiheesta kertoo myös hänen romaaninsa Tähkäpää, sotavangin laulu (1999). Timo Malmi kertoo itse teoksen synnystä: "[Tähkäpäässä] on kerrottu monen sotavangin tarina yhden miehen kautta. Hienosti sanottuna se on alussa yhden miehen tarina, joka loppua kohti kasvaa useiden miesten tarinaksi, eräänlaiseksi suureksi runoelmaksi tai sinfoniaksi. -- Kun aloin tutkia sotavankien kohtaloita 15 vuotta sitten, aluksi kirjoitin heidän tarinoitaan ylös runomuodossa. Halusin julkaista näitä runoja tai balladeja tämän romaanini sivuilla. -- Halusin kirjoittaa tämän romaanin mm. siksi, että arviolta 1400:n sotavankileirillä menehtyneen suomalaisen miehen ja naisen sukulaiset saisivat tietää edes jotain läheistensä kohtalosta. Sodan vaietuista seurauksista ja hirvittävistä ihmiskohtaloista puhuminen ei ole mielestäni koskaan liian myöhäistä. Sodan syttyminen saattaa olla nopeaa, mutta sodan jälkiselvittelyt inhimillisellä tasolla ovat pitkäveteisiä vieraita, sukupolven mittaisia." (KU 12.10.1999, Juha Drufva)

"[Romaani Tähkäpää]-- kertoo jatkosodan alussa vangiksi joutuneen suomalaiskersantin lähes nelivuotisesta Neuvostoliiton-retkestä. Vuonna 1915 syntyneen Väinö Ilmari Tähkäpään juuret ovat Teiskon Welaatan kylässä, samassa paikassa josta Malmi kirjoitti omaperäisen runokokoelman Welaatta (1998). -- Sotavangin laulun vahva puoli on siinä sävyssä, jolla selviämisen ihme on kuvattu. Äärimmäisen kurjuudenkin läpi voi päästä." (TS 13.1.1999, Matti Peltonen)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Timo Malmin tuotanto

Runoteokset

Welaatta : maito, maa ja vesi (1998)
Ihmisten maa = Menneskenes land = Inuit nunaat (2000)

Mukana useissa antologioissa

Romaanit

Tähkäpää, sotavangin laulu (1999)
Puolueen lemmikki (2007)

Tietokirjallisuus

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 : miehet kertovat (2001)
Isän ikävä : sotaorvot kertovat (2001)
Tampere tulessa 1918 / toimittaneet Timo Malmi ja Ari Järvelä (2008)
Slaget om Tammerfors : ögonvittnen från finska inbördeskriget / red. av Timo Malmi och Ari Järvelä (2009)
Rynnäkkö läpi Tampereen : kaupunki kiirastulessa 1918 (2011)

Esseet

Sanat ja sota: Tampereen aika ja henki, kirjassa Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2002 (2002).

Tiedeartikkelit

Talvisodan sotavangit, teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Jatkosodan sotavangit, teossarjassa Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat, osassa Kotirintama (2002)
Jatkosodan suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, äänikirjassa Sota ja rauha (2002).
Tekstinäyte
Tekstinäyttteenä haikuja:

Haluan jättää
tervatut puumerkkini
äitini kieleen.
Vedessä veneen raja,
tuulena timoteissä.

--------------------------

Hiroshima

Leimahdus klo 8.15.
Saan nähdä Hiroshiman
itkuiset kasvot.

Aamulla alkaa päivä.
Pelkoni vuosisata.

Naiset ja herrat,
hetken juna pysähtyy.

Hiroshimanne,
aikakautenne alku.
Taiteltu origami.
Kokoon rukoukset
kuin liljat sydämeeni.
Itkun taittamaan.

Odotan kesää.
Kantamaan sateen versot.
Päivät puun alla.

Maisema kiitää;
siirtää toiveita kohti.
Sunnuntai lepää
räjähdyksen varjona.
Jumala on lähtenyt.

Lentäjä liitää,
suuntaa toiveita kohti.
Elokuun 6. 1945.

Minä sinun luoksesi.
Voi, kirsikankukkani.

Aivot, lihat, luut,
pommien pudottajat.
Sankarit, kaikki.

Japania ei
enää ole, väitätte,
laulavat linnut.
Kimonottomat geishat
temppelien hiljaisuus.

Lomaturisti
atomipommin jälkeen
Hiroshimassa.
He katsovat minua.
Amerikkalainenko?

Tanssivat häitä
voimalinjojen tangot.
Maapallo pyörii.

Uupumattomin
elävä opettaja:
ihminen itse.

Rikon patoni
sulavissa vesissä.
Tulen sinuksi.
Teen sammakon lintupuun,
enkä lue laulujani.

Toivoni elää,
missä joet virtaavat.
Ajatuksissa.
Lähteitä ja viittauksia
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1998 / toim. Juhani Ahvenjärvi, Panu Tuomi
Lehtileikkeet : Timo Malmi (Tampereen kaupunginkirjasto)
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Vainonen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian lisensiaatti
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    mies
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tuomi, Panu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Sukupuoli
    mies
  • Järvinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Leskinen, Juice(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Jokinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tennilä, Esko-Juhani(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Koulutus tai tutkinto
    sosionomit
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    sosionomit
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Lindroos, Risto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Järvinen, Kullervo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Sukupuoli
    mies
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kaukovalta, Kai Kyösti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Salminen, Antti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  •