Ammondt, Jukka

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Keskisuomalaiset kirjailijat

Kirjailijan muu nimi

Ammondt, Jukka Kalevi
Doctor Ammondt

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

tietokirjat

Kirjailijan omat sanat

Nosce te ipsum (tunne itsesi).

Elämäkertatietoa



Kirjailijakuva

Jukka Ammondt on tuotteistanut elämänsä Doctor Ammondtin proosaksi ja cd-levyiksi, joilla hän laulaa tangoja ja Elvistä latinaksi.

Miesasiamies prosaistina

Ammondt on kaunokirjailijana miehisen narsismin kuvaaja, joka pohtii romaaneissaan heikon miehen osaa vahvojen naisten maailmassa. Miehen tie kulkee niissä riippuvuudesta toiseen, ja tärkein on riippuvuus kuntoilusta.

Ammondtin proosassa on postmodernismin aineksia: se yhdistelee häikäilemättä piirteitä antiikista, Saksan romantiikasta, naistenlehdistä, estetiikasta ja viihteestä. Lainaamiaan aineksia se milloin ylevöittää, milloin ironisoi. Kertoja ironisoi aidon postmodernistisesti myös valitsemaansa kirjallisuuden lajityyppiä, omaa asennettaan ja kerrontaansa. Harry Forsblomin, Eero Tarastin ja Henri Bromsin postmodernismista Ammondtin romaanit eroavat kuitenkin viihteellisyyttään.

Tango antaa puitteet, sävyn ja teemat Ammondtille. Sieltä ovat sentimentaalisuutta ja itsesääliä tihkuvat vaikutelmat miehen elämäntien varrelta. Tango tulee kuitenkin ironiseen kaksoisvaloon: kaipaus satumaahan taittuu hedelmättömäksi melankoliaksi, rakkaus naisiin ei ole kaukana naisvihasta ja pohjaton yksinäisyys peilautuu monien suhteiden verkostossa.

Muunnelma ja metamorfoosi ovat Ammondtin kuvaaman elämän toimintatapoja. Maailmankirjallisuudesta luettu ja itse koettu muuttuvat Ammondtin proosassa alituisesti joksikin muuksi. Arkisesta ja itsestään selvästä löytyy syvyyttä, kun taas monet yleisesti arvostetut asiat murtuvat alkutekijöihinsä.

Näytelmäkirjailija

Jukka Ammondtin esikoisnäytelmän aiheena on Hella Wuolijoki. Taistelevan Hellan kantaesitys oli Kouvolan teatterissa 28.3.1985. Ammondt on kirjoittanut myös monologinäytelmän Tangosaarnaaja, jonka sisältönä on temppelielviksen itsetilitys.

Laulaja

Professori Teivas Oksala on latinantanut tangoja ja Elvistä, joita Ammondt on sitten esittänyt eri maissa. Hänen levyjään ovat mm. Tango triste Fennicum, Rocking in Latin ja Si Omnis Dies Sit Ut Natalis. Jukka Ammondt ja Teivas Oksala saivat tunnustukseksi 1994 Paavi Johannes Paavali II:n paavin istuimen XIV:n vuoden kunniamitalin.

Tutkija

Ammondt tutkii väitöskirjassaan Hella Wuolijoen maaseutunäytelmien aatepohjaa. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat lisäksi romantiikan estetiikka, Bertolt Brecht, hyvän ja pahan ongelma, elokuva, rillumarei, kaipaus, melankolia ja tango. Työväenkulttuuri on antanut tutkimuskohteena tilaa vihreälle aiheelle, ihmisen ja luonnon suhteelle.

Katriina Kajannes

Luottamustehtävät:
Suomen Elokuvatutkijain Seura.
Suomalaisen Tangon Satumaa ry. perustajajäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja.
Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunnan jäsenyys vuodesta 2004, varapuheenjohtaja vuodesta 2009.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto.
Keski-Suomen maakuntavaltuusto
Suomen Kuntaliiton valtuusto.
OSL Keskimaan edustajisto.

Harrastukset:
tangojen laulaminen latinaksi, ajattelu ja vaellus.

Palkinnot:
useita tunnustuksia kulttuuriin liittyvästä toiminnasta.

"Kirjallisuus on ihmisen kohtaamista sanojen luomassa maailmassa. Se on sanoista syntyvien merkityksellisten kuvien rakentamista ja tietynlaisen jatkuvuuden luomista - riippuen tietysti kirjallisuuden lajista; lyriikasta, proosasta, näytelmäkirjallisuudesta tai vaikkapa elokuvakäsikirjoituksesta. Jo varhaisesta lapsuudesta saakka olen ollut kiinnostunut sanoista, joten kirjallisuudentutkijan uran valitseminen ei ollut vaikeata. Myös sanojen ja musiikin yhdistäminen on aina ollut sydäntäni lähellä, ja siksi esiinnyn laulajana mm. suomalaisia tangoja ja Elvis Presleyn kappaleita latinaksi esittäen. Kaunokirjallisissa töissäni tulee usein esiin se maisema, jonka keskellä elän. Tosin kyseiset tapahtumapaikkoihin ja maisemaan liittyvät ominaispiirteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan selkeästi tunnistettavissa johonkin määrättyyn paikkaan tai maakuntaan liittyviksi. Kirjoittajana minua kiinnostaa erityisen paljon miehen suhde naiseen muuttuvassa yhteiskunnassamme ja yliseksuaalisessa kaupallisessa maailmassa. Romantiikka ja kaipuu - usein myös huumorilla ja parodisilla piirteillä ilmaistuna - ovat teoksissani aina olleet keskeinen temaattinen elementti. Autiolle saarelle valitsisin todennäköisesti Joel Lehtosen tuotantoa. Elokuvat, jotka inspiroivat minua erityisesti, liittyvät usein Alfred Hitchcockin tuotantoon, josta ykkössijalla on Vertigo."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Toimittanut tietokirjan:
Hella Wuolijoki, kulttuurivaikuttaja : vuosisata Hella Wuolijoen syntymästä. Jyväskylän yliopisto, 1988.

Muu tuotanto:
Noin 70 tieteellistä artikkelia ja tutkielmaa kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimukseen liittyen eri foorumeissa, julkaisukielet suomi, ruotsi, saksa, englanti, espanja ja unkari.

Tekstinäyte

Perutaan häät. Siinä ajatuksessa toimii maailman laki, ajatteli Söderholm katkerana. "Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka". Juuri niin. Siinä on elämän realismia, siinä on totuus. Siinä ajatuksessa on avioliiton representaatio. Avioliitto ja hauta samastetaan toisiinsa ja koko helvetin kappale ottaa subtekstikseen possunpunaisen Me mennään naimisiin -haavekuvan ja nuijii sen maan rakoon. Ainut hyöty tästäkin sekoilustani oli, että voin antaa opiskelijoille mainion esimerkin subtekstistä. En tarvitse enää luennolla Kiril Taranovskin tutkimuksia Osip Mandelstamin runoudessa ilmenevien sitaattien ja alluusioiden käytöstä, kun minulla on esimerkkejä omasta takaa. Eikä kenenkään tarvitse takoa päähänsä sen venäläisen filologi Silmanin määritelmää subtekstistä sanoin lausumattomana, kätkettynä, mutta lukijan tai kuulijan havaittavissa olevana merkityksenä, joka on jollakin ilmauksella. Ja että kätketty merkitys aktivoituu vasta suhteessa johonkin toiseen kontekstiin, joka muodostuu toisista ilmauksista, tekstisegmenteistä niin että jokaisen subtekstuaalisen merkityksen pohjalla on aina jotain jo kertaalleen lausuttua, joka muodossa tai toisessa luodaan uudestaan.

Ihana nainen (Pilot-kustannus 2006) s. 81