Olet täällä

Haku:

Tuomi, Panu

Kuvatiedoston lataaminen

 
Nimi
Tuomi, Panu
Elämäkertatietoa
- Tuomen runous on aisteilla ja ajatuksilla, merkityksillä ladattua puhetta, runoviestintää. Hän hallitsee kuvastonsa, vaikka antaakin niiden laukata villiä vauhtia eteenpäin. Paradoksaalista on se, että hän pystyy vielä sitomaan metaforansa ankaraa muotoa vasten. Eri aikakaudet limittyvät, hengittävät päällekkäin kuin kaksi vierasta ihoa. (AL 20.12.2001, Kimmo Koivisto)

"Mikäli ihminen ei löydä keinoa kanavoida energiaansa jäsentääkseen sekä sisällä että ulkona vallitsevaa kaoottista todellisuutta, patoutuminen johtaa katastrofeihin. Kieli on oivallinen ilmaisuväline jo senkin vuoksi, että se on meille kaikille yhteinen kommunikaation laji", kertoo Panu Tuomi ryhtymisestään kirjailijaksi.
"Koska meitä kuitenkin opetetaan puhumaan ja kirjoittamaan tavalla, joka painottaa sanojen ennaltasäädettyjä merkityksiä, on kirjailijan tehtävä suoda sanoille poeettisempi kohtalo ja vapauttaa ne liikkeeseen. Runous näyttäytyy minulle tässä mielessä muistin avaimena; mitä henkilökohtaisempi suhde kieleen, sitä syvempi vuorovaikutusten mahdollisuus."

Tuomen hengenheimolaisia ovat Mestari Eckhart, Martin Buber, Eeva-Liisa Manner, Anna Ahmatova, Leena Krohn, Basho, Guillevic, Tomas Tranströmer, Novalis, Paul Celan, Octavio Paz, Angelus Silesius, Marcel Proust, Rainer Maria Rilke, Franz Kafka ja Dylan Thomas.
"Etsin kielessä sijaitsevaa musiikin ja merkityksen leikkauspistettä. Sanat ovat viestinnän palveluksessa, mutta myös niiden sointiin olisi kiinnitettävä huomiota; yhdistämällä nämä kaksi aspektia runous pyrkii synnyttämään tilan, jossa on mahdollista puhua henkilökohtaisesti totta. Objektiivisuus korvautuu läsnäololla, mikä tarkoittaa eideettistä realismia. Siinä missä esimerkiksi akateeminen tapa kirjoittaa on sidoksissa järjen näkökulmaan, runous hyödyntää ihmisen aivokapasiteettia kokonaisvaltaisemmin hyväksymällä mukaan nekin toiminnot, jotka eivät kuulu ajattelun alueelle."

Onko pirkanmaalaisuus tärkeää Panu Tuomelle? "Runoilijan tehtävä on vaalia pikemminkin kieltä kuin kotiseutuhenkeä tai maantieteellisiä rajoja. On silti hyvä olla ympäristön kanssa tekemisissä ja tuntea olevansa jostain kotoisin, oli kyse sitten Tampereesta tai Ankkalinnasta."
"Joskus lapsuudessani muistan sepitelleeni kaikenlaisia hölmöjä loruja, enkä epäile hetkeäkään, etteikö kyse olisi ollut siitä musiikillisesta lumouksesta, jonka uusien sanojen oppiminen minussa synnytti.
Sittemmin aloin pitää loruja hieman lapsellisina ja haaveilin salapoliisikirjailijan urasta, mutta edes Sherlock Holmes -tyylisten, kaksilippaisten ruutulakkien tenho ei kyennyt kauan pitämään yllä mielenkiintoani tarinankerrontaa kohtaan. Niinpä siirryin runouteen, kipupisteisiin ja halkeamiin rakenteissa, mitä voidaan kaiketi luonnehtia synteesiksi kahdesta edellisestä vaiheesta.
On samantekevää, onko runo kirjoitettu 2000 vuotta ennen vai jälkeen Kristuksen, jos kieli on tarpeeksi intensiivistä kestääkseen ajan haasteet; ja niin kauan kuin kommunikoimme sanoilla on myös samantekevää, luetaanko niitä pergamentilta vai näyttöpäätteeltä.
Taidan siis olla paatunut klassisti. Mutta innoittajani on minullakin: jumaloin barokkimusiikkia, tryffelisikoja, 1800-luvun polkupyöriä ja Ankkalinnan palloseuraa."

"Esikoisrunoilija Panu Tuomen runot muistuttavat minusta sulkeutuvaa, säännöllisesti hypähtelevää geometrista muotoa; ne muodostavat sopusuhtaisen barokkipuiston, jossa yksikään kukka ei repsota väärään suuntaan." (TS 5.5.96, Taina Ratia)
Panu Tuomen tuotannon arvioinneissa esikoiskokoelmasta Iris (1995) lähtien on kiinnitetty huomiota Tuomen taitavaan kielen käyttöön. Tuomi käyttää sommittelua ja rytmitystä, kiinnittää huomion sanojen merkityksiin, kaksoismerkityksiin ja kielen paradokseihin. Kieli on musiikillista, soinnillista. Runot sisältävät viittauksia historiaan. Panu Tuomi kirjoittaa "-- tinkimättömän esteettisesti, kirkkaan hermeettisesti. Kirkas hermeettisyys on tietenkin paradoksi, mutta sopii kuvaamaan Tuomen runoilijanlaatua. Hän on mieltynyt mystiseen kieleen ja sen paradokseihin", arvioi Jukka Koskelainen runokokoelmaa Melisma (HS 25.8.2001, Jukka Koskelainen).

Markku Paasonen arvioi Panu Tuomen Pyhän Vituksen tauti -kokoelmaa (2003) seuraavasti: "Tuomea voisi kutsua salatieteisiin vihkiytyneeksi nykyrunouden munkiksi. Viisi kokoelmaa, jotka hän on julkaissut tasaisesti kahden vuoden välein, ovat kuin historian läpi saapuneita salakielisiä viestejä. Ei ole selvää, mistä ajasta ne kertovat. Se on aika, jossa vanha kristillinen kieli, symboliikka ja alkemia vallitsevat - ja yhdistyvät yllättäen nykyajasta peräisin oleviin kuviin." (HS 26.11.2003, Markku Paasonen)
Makuasioita:

Unohtumattomia taide-elämyksiä:
kirjallisuus ja runous:Eeva-Liisa Manner, Tomas Tranströmer, Anna Ahmatova, Guillevic, Martin Buber sekä katoliset mystikot
musiikki: erityisesti barokin aikakausi ja kontrapunktin idea
kuvataiteet: Giacometti, Joseph Cornell, erilaiset valon maalarit Fra Angelicosta Vermeeriin
arkkitehtuuri: Gaudi , Hundertwasser
elokuvat: mainittakoon esimerkiksi Ingmar Bergmanin Seitsemäs sinetti, Ridley Scottin Blade Runner, Peter Greenawayn Pillow Book sekä Andrei Tarkovskin Nostalgia

fiktiivinen henkilö, johon voisi vaikka samastua:
kukaan ei mielestäni ole niin cool tyyppi kuin se rikollinen pingviini Nick Parkin The Wrong Trousers -animaatiossa.

mieluisa paikka: mikä tahansa mihin liittyy kummitustarina

Kiehtovin historiallinen henkilö voisi olla Mestari Echart,
historiallisia aikakausia on useampia mutta musiikillisesti ottaen ehkä 1720-luku eli myöhäisbarokki.

ärsyttäviä asioita ja ilmiöitä: kaikenlainen suvaitsemattomuus sekä ylenpalttinen hyödyn tavoittelu.
synt. 30.6.1968 Tampereella
asuu Tampereella

vanhemmat: psykiatri Aarne Oskari Tuomi ja humanitäärisen avun suunnittelija Helena Marja Tuomi o.s. Manninen

opinnot:
yo -87, yl. kirjallisuustieteen, filosofian ja taidehistorian aloilta opintoja Tampereen yliopistossa
päätoiminen kirjailija
sivutoimia: kriitikkona Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelussa sekä Aamulehdessä

kiinnostuksen kohteina mm. barokkimusiikki, keskiajan kulttuuri, Carl Barksin Aku Ankka ja brasilialainen jalkapallo

luottamustehtäviä:
NVL:n hallituksen jäsen 1996-1997, Pirkanmaan kirjoituskilpailun palkintolautakunta 1997-2000, Yleisradion Tanssiva Karhu -raati 1999,
Pirkkalaiskirjailijoiden hallituksen jäsen 1997-1999, Kirjailijaliiton jäsen

palkinnot:
J. H. Erkon runokilpailu 3. p. -93
Pirkanmaan kirjoituskilpailu, runosarjan 2. p. -92, -93
Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinto 1995 ja -99
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Runokokoelmat:

Iris (1995)
Karkausvuoden laulut (1997)
Kuningasvesi (1999)
Melisma (2001)
Pyhän Vituksen tauti (2003)
Vaaleanpunainen ilmestyskirja (2005)
Einsteinin viimeiset sanat (2008)
Jerusalemin syndrooma (2010)
Sylviuksen uurre (2012)

Muuta tuotantoa:

Vastakohtien salavuoteudesta, essee teoksessa Kirjailijan Raamattu (Johnny Kniga 2009)
Poeettinen korrektius : esseitä ja muita kirjoituksia (2006)
Tilaustyönä juhlaruno Tampereen yliopiston 75-vuotisjuhlien tohtoripromootioon 19.5.2000
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirjat 1994-1999 ja 2001 sis. Panu Tuomen runoja, esseitä, arvosteluja, käännöksiä
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 1998 / toimittanut yhdessä Juhani Ahvenjärven kanssa (1998), sis. myös Tuomen käännöksiä
Nuori Voima -lehti 1992-1996, runoja, artikkeleita, käännöksiä ja arvosteluja
Aamulehti 1996-1998, kirjallisuuskriitikkona

Käännöksiä:

Kánon az erdön (Árgus Kiadó 1999, kääntänyt Szopori Nagy Lajos)
(unkariksi käännetty suomalaisen nykyrunouden antologia)

Books from Finland no 2/2000
(englanninkielinen valikoima runoja, kääntänyt Anselm Hollo)

Etot bezumnyj razumnyj mir: literatura Sovremennoi Finljandii / red. Yrjö Varpio et al. (Sankt-Peterburg, 2000)
(venäjänkielinen sikermä suomalaista nykykirjallisuutta esittelevässä antologiassa, kääntänyt Taisija Dzhavarova-Viitala)
Sovremennaja finskaja lirika / perevody i harasteristiki Taisija Džafarova (2010)
Tekstinäyte
Traakialainen tarina

Siksikö oli käärmeen iskettävä
nuoren nymfin nilkkaan että
hän menehtyisi ja minun
musiikkini heräisi eloon?

Tahallaniko oli minun Manalassa
rikottava valani ja käännyttävä
vaimoani katsomaan, koska himoitsin
sittenkin soittoani enkä häntä?

Suru ja kaipaus, kukapa niitä
luokseen huolisi ellen minä
jonka suurin ylpeys on tietää
että haamutkin voivat itkeä.

Kun hän kuoli toisen kerran,
aloin kutsua murhetta nimeltä.
Kellä ei ole muutakan paikkaa,
se tulkoon lauluuni jäädäkseen.

Ote runokokoelmasta Kuningasvesi (1999)
Lähteitä ja viittauksia
Lehtileikkeet : Tuomi, Panu (Tampereen kaupunginkirjasto)
WSOY - Kirjailijagalleria
Sanojen aika - Helsingin kaupunginkirjasto
Tanssiva karhu
Pispalan kirjastotalon lauteilla
Suomalaisia nykyrunoilijoita / toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe (2008)
 

Jaa tämä sivu:         

Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Malmi, Timo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Sukupuoli
    mies
  • Leskinen, Juice(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Koulutus tai tutkinto
    ylioppilaat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Seppälä, Arto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1995
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Jaakonaho, Asko(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 2012
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Jokinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Vainonen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    mies
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän saamat palkinnot
    Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto: 1999
  • Kaukovalta, Kai Kyösti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Järvinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Sukupuoli
    mies
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Lindroos, Risto(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    mies
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Järvinen, Kullervo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Tampere
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Tampere
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Tampere
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kirjasampo on Kirjastot.fi:n ylläpitämä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu. Tietosuoja on meille tärkeä, jos sinulla on kysyttävää tai huomautettavaa sivustolla olevista tiedoista, ota meihin yhteyttä palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse kirjasampo(at)kirjastot.fi. Sivuilla olevan toimituksellisen aineiston kopiointi ilman tekijöiden lupaa on kielletty, lukuunottamatta hyvän tavan mukaista siteerausta. Tarkemmat tiedot palvelusta ja sen käyttöehdoista löydät Kirjasammon Info-sivulta.