Kaamos on ruumiinavaus eräästä historian jaksosta, jolloin mikään ei tuntunut olevan mahdotonta. Arkeologi joutuu muinaisen käsikirjoituksen lumoihin ja pakenee se mukanaan. Takaa-ajettuna, piilopaikkojaan vaihdellen hän uppoutuu vuosiksi sen selvittämiseen. Vitkaan tuntematon kieli luovuttaa salaisuutensa; esiin kehkeytyy tarina yltäkylläisyyden kulttuurista, kellojen ja vauhdin ajasta. Kun se päättyy arktisen myytin jylhään toteutumiseen, kirjoittajan, tuhatkaksisataa vuotta sitten eläneen antikvariaatinpitäjän Edgarin ja hänen tulkitsijansa kohtalot kietoutuvat toisiinsa.
(takakansiteksti)
Romaani liikkuu kahdessa aikatasossa, nykyajassa ja kaukana tulevaisuudessa 3000-luvulla. Arkeologi törmää vanhaan käsikirjoitukseen. Kuollut kieli vangitsee tutkijan mielen ja hän pakenee se mukanaan. Hänen tarkoituksensa on yhdistellä aikakaudesta kertynyttä arkeologista tietoa kielititeellisiin löydöksiin, muotoilla niistä mosaiikki, joka voisi parhaassa tapauksessa kuvata kadonnutta aikakautta, ainakin likimääräisesti.Romaani tarkastelee kriittisesti nykyajan kulutuskulttuuria ja korostaa kirjallisuuden merkitystä aikakausien välisenä viestinviejänä.
(Sanojen aika)