Herra Theodor Mundstock

Herra Theodor Mundstock on vaatimaton pikkuvirkamies, joka muiden Prahan juutalaisten tavoin odottaa kutsua keskitysleirille. Ennen sotaa hän on ollut toimessa hamppu- ja köysiliikkeessä, käynyt sunnuntaisin kävelyllä neiti Ruth Krausin kanssa tai päivällisellä Sternien perheessä. Hän on mies, josta kaikki ovat sanoneet: "Niin kohtuullinen ja asiallinen ja loogisesti ajatteleva ihminen, jolla on joka asiassa oma menetelmänsä."

Näin oli ennen sotaa, jolloin takissa ei pidetty tähteä. Nyt muoti on toinen. Nyt herra Mundstock lakaisee keltainen tähti rinnassaan Mecirska-katua ja vapisee iltaisin asunnossaan ainoana seuranaan Mon, pahojen aavistusten ja pelkojen henkilöitymä.

Rabbi sanoo Mundstockille, että tämän on osattava tulla osaksi juutalaisten pitkää kärsimyshistoriaa eikä paettava vastuutaan. Mundstockilla on ollut joka asialle oma menetelmänsä, ja hän keksii menetelmän myös pelon voittamiseen:

Pitää vain huolellisesti valmistautua keskitysleirin tilanteita varten. Mundstock alkaa kanniskella raskaita matkalaukkuja, hän nukkuu kovalla laverilla, totuttautuu sietämään iskuja ja joka kaasua. Kun kuljetusmääräys vihdoin tulee, hän lähtee matkaan kirkastunein mielin, kun juhlaan. Mutta järjestelmä pettää sittenkin; eloon jää vain varjo, joka kauhistuneena vapiseen kuolleen miehen varjossa.

Ladislav Fuksin romaani poikkeaa ilmeeltään enimmästä osasta sodanjälkeistä juutalaisvainojen aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Mundstockin pikkuvirkamiehen hahmoon liittyy lempeää säteilyä, jopa huumoria; hän kuuluu niihin sankareihin, jotka juuri pienuuttaan kasvavat suuriksi. Pienen sankarin kuvauksena Herra Theodor Mundstock liittyy perinteeseen, jonka toteutuksia on mm. maineikkaassa 1960-luvun tsekkiläisessä elokuvataiteessa. (Takakansiteksti)