Ritari

Isäni ystävä, vanha paroni von Brackel, oli nuoruusvuosinaan matkustellut laajalti ympäri maailmaa ja oppinut tuntemaan monia seutuja ja ihmisiä. Muissa suhteissa, varsinkaan oveluudessa, hän ei silti muistuttanut lainkaan muinaista sankarimatkailija Odysseusta, sillä omat asiansa hän oli onnistunut hoitamaan vain välttävästi. Siksi hän kaihtoi keskustelemasta elämän käytännöllisistä kysymyksistä nuoren polven kanssa, jonka aikomuksena oli menestyä maailmassa, mutta jos puheltiin jumaluusopista, oopperasta, siveysopista tai muista leivättömistä taiteenhaaroista, hän oli sangen hauska juttutoveri.