Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Pimeän pesä, paratiisi

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Pimeän pesä, paratiisi on paikka jonne romaanin päähenkilö tajuaa joutuneensa, saarelle, jossa naisten vallanpidon suuresta kuvitelmasta on tullut totta. Mutta tämä niin kuin jokainen toteutunut suuri kuvitelma sisältää vastapuolensa. Ikuinen utopia kääntyy vallankäytöksi naiseuden ja pehmeyden nimissä.
Ja paratiisi on aina samalla pimeän pesä. Se mikä on kielletty, torjuttu ja vihattu, ottaa vallan tajuiselta mieleltä. Ja niin juuri miehinen elementti, alistettu ja kielletty, kasvaa naistenparatiisin pimeydeksi.
Pepi Reinikainen kuvaa hersyvän ilkeästi miten valta erottaa kaksi sukupuolta toisistaan, ja miten se ne yhdistää, samaksi, yhtä pimeälle alttiiksi.
(takakansiteksti)


Kirjassa selvitetään miehenä ja naisena olemisen mysteeriä matkaamalla mielen syviin pimeisiin kerroksiin. Tarina alkaa reaalikuvauksella. Naistoimittaja lähtee laivalle tekemään juttua neurologien konferenssista. Rannalle hän jättää Oskarin, joka on mitä herttaisin mies, toisin sanoen ei herätä juuri minkäänlaisia vaikutelmia. Katsellessa seminaarin komeaa miesalustajaa ajatukset kulkeutuvat miehisyyden ja naiseuden käsitteisiin. Toimittaja joutuu lääkärien vaimojen väliseen tappelunnujakkaan ja menettää tajuntansa.

Tapauksesta pääsee vauhtiin tarinan fantasiaosuus. Haaksirikkoutunut nainen herää saaren rannalta makaamasta. Saari on paratiisimainen naisten johtama valtio, jossa kaikki on toisin kuin todellisessa maailmassa. Miehet ovat pelkkiä apulaisia ja juoksupoikia. Yhteisön johtaja valvoo, ettei kenenkään jäsenen ajatukset viivähdä miehisessä sukupuolessa.

Paratiisimaisella saarella on pimeät puolensa. Ikuinen unelma lempeän naisellisesta utopiasta muuttuu vallankäytöksi näennäisen pehmeyden nimissä. Keskinäinen kyräily, vallanhimo ja laskelmointi kukoistavat siinä ,missä todellisessa maailmassakin. Lait ovat armottomia ja hyötynäkökulma määrää keskinäisiä suhteita. Öisin karhunkesyttäjien saaren naisia lämmittävät nimikkokarhut. Päähenkilö tekee rikkeen ja rakastuu Olianteri-nimiseen mieheen. Johtajan näkee toimittajan paratiisiin eksyneenä käärmeenä.

Nainen pakenee saarelta ja joutuu luolamiehen näköisen olennon omistukseen. Hän näkee nälkää ja vilua sekä kokee keskenmenon. Asenteet toista sukupuolta kohtaan pehmenevät, mutta heltyy luolamieskin. Merkillisten tapahtumien myllerryksessä nainen on käynyt läpi nuoruusvuosiaan, opiskeluaan ja sudettaan rakastettuun. Näkökulma kirjan lopussa vaihtuu miehiseksi, kun rannalle jäänyt Oskari saa puheenvuoron. Hän noudattaa ajatuksissaan perinteistä asetelmaa naisesta huorana tai madonnana. Kirjailija on ironisoinut kliseisiä miehen ja naisen roolimalleja sekä esittänyt yhteiskunnallista kritiikkiä rinnan.
(Mervi Koski/ Sanojen aika)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

208

Kustantaja

Kieli