Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Karma
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Karma sukeltaa monikulttuuriseen todellisuuteen, joka on jo täällä. Tapahtumat levittäytyvät maailmanlaajuiselle näyttämölle Intiasta Jamaikalle, mutta romaanin keskiöön asettuu nykypäivän monikulttuurinen Helsinki. Marianne Backlén luo romaanissaan terävän, todellisuudentajuisen ja haastavan kuvan maahanmuuttajien elämästä Suomessa. Näkemys on illuusioton, jopa pessimistinen, mutta rehellisyydessään puhutteleva.
Romaanin kahdeksan päähenkilöä toimivat vuoron perään kertojina. Kaikki he elävät jollain tavoin kulttuurien hankauskohdassa.
Romaani puhuu identiteetistä ja alkuperästä, sopeutumisesta ja suvaitsevaisuudesta, sukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta, rakkaudesta ja rakkauden rajoista. Lapsilla on tarinassa näkyvä rooli, ja valitettavan usein he joutuvat aikuisten konfliktien uhreiksi.
Nimi Karma viittaa, paitsi buddhalaiseen käsitykseen tekojen vaikutuksista, myös yhteen romaanin henkilöistä. Karma Norbu on Tiibetin pakolainen, joka vierailee Suomessa tietotekniikka-alan harjoittelijana. Satunnaisten kohtaamisten kautta Karma vaikuttaa kaikkien kahdeksan päähenkilön vaiheisiin ja liittää heidän polkunsa yhteen näkymättömin sitein.
(Gummerus)
Karma-romaani kertoo monikulttuurisuudesta sekä kahdeksasta ihmisestä, jotka karma yhdistää tavalla tai toisella. Karma tarkoittaa buddhalaisessa filosofiassa syyn ja seurauksen lakia mutta Karma on myös yksi kirjan henkilöistä, tiibetin pakolainen, joka työskentelee tietokonefirmassa harjoittelijana.
Päärooleissa ovat suomenruotsalaiset naiset, joilla on rakkaussuhde jamaicalaiseen tai afrikkalaiseen mieheen sekä lapsia tämän kanssa. Äänen saavat myös kahden eri kulttuurin lapset. Suomessa asuvat Jamaicalta, Intiasta ja Afrikasta tulleet miehet eivät lopulta tunnu sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntamalliin tai ainakin kärsivät kovin. Helppoa ei ole naisillakaan, jotka elättävät perhettä ja etsivät miehiään toisten naisten seurasta öisiltä reggae-klubeilta.
Kirja kuljettaa lukijaa Helsingin lisäksi Karibialla ja Intiassa. Erityisesti jamaicalaisen arjen ja rastafariuskonnon kuvaus on sekä avartavaa että mielenkiintoista. Usealla kirjan aikuisella päähenkilöllä on jokin menneisyyteen liittyvä trauma, hankaava muisto läheisestä ihmisestä. Kirjassa käsitellään myös adoptiolasten asemaa, suomenruotsalaisuutta, homoseksuaalisuutta ja buddhalaista liikettä. Romaanin ihmiset etsivät paikkaansa maailmassa sekä mielenrauhaa. He yrittävät olla ihanteellisia ja omata periaatteita mutta lopulta päätyvät hyvinkin itsekkäisiin ratkaisuihin.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Romaanin kahdeksan päähenkilöä toimivat vuoron perään kertojina. Kaikki he elävät jollain tavoin kulttuurien hankauskohdassa.
Romaani puhuu identiteetistä ja alkuperästä, sopeutumisesta ja suvaitsevaisuudesta, sukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta, rakkaudesta ja rakkauden rajoista. Lapsilla on tarinassa näkyvä rooli, ja valitettavan usein he joutuvat aikuisten konfliktien uhreiksi.
Nimi Karma viittaa, paitsi buddhalaiseen käsitykseen tekojen vaikutuksista, myös yhteen romaanin henkilöistä. Karma Norbu on Tiibetin pakolainen, joka vierailee Suomessa tietotekniikka-alan harjoittelijana. Satunnaisten kohtaamisten kautta Karma vaikuttaa kaikkien kahdeksan päähenkilön vaiheisiin ja liittää heidän polkunsa yhteen näkymättömin sitein.
(Gummerus)
Karma-romaani kertoo monikulttuurisuudesta sekä kahdeksasta ihmisestä, jotka karma yhdistää tavalla tai toisella. Karma tarkoittaa buddhalaisessa filosofiassa syyn ja seurauksen lakia mutta Karma on myös yksi kirjan henkilöistä, tiibetin pakolainen, joka työskentelee tietokonefirmassa harjoittelijana.
Päärooleissa ovat suomenruotsalaiset naiset, joilla on rakkaussuhde jamaicalaiseen tai afrikkalaiseen mieheen sekä lapsia tämän kanssa. Äänen saavat myös kahden eri kulttuurin lapset. Suomessa asuvat Jamaicalta, Intiasta ja Afrikasta tulleet miehet eivät lopulta tunnu sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntamalliin tai ainakin kärsivät kovin. Helppoa ei ole naisillakaan, jotka elättävät perhettä ja etsivät miehiään toisten naisten seurasta öisiltä reggae-klubeilta.
Kirja kuljettaa lukijaa Helsingin lisäksi Karibialla ja Intiassa. Erityisesti jamaicalaisen arjen ja rastafariuskonnon kuvaus on sekä avartavaa että mielenkiintoista. Usealla kirjan aikuisella päähenkilöllä on jokin menneisyyteen liittyvä trauma, hankaava muisto läheisestä ihmisestä. Kirjassa käsitellään myös adoptiolasten asemaa, suomenruotsalaisuutta, homoseksuaalisuutta ja buddhalaista liikettä. Romaanin ihmiset etsivät paikkaansa maailmassa sekä mielenrauhaa. He yrittävät olla ihanteellisia ja omata periaatteita mutta lopulta päätyvät hyvinkin itsekkäisiin ratkaisuihin.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.