Törnudd, Anders
Elämäkertatietoa
ent. Pitzén, Andreas
Syntynyt
12.9.1748 Tyrnävä
Kuollut
22.9.1820 Lohtaja
Koulutus
Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa v. 1766. Opiskeli Turun Akatemiassa.
Ammatti
Vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18.9.1772. Muhoksen kappalaisen apulainen 1772, Kuusamon kirkkoherran apulainen 1773, Ylistaron kappalaisen apulainen 1775, Kauhajoen kappalainen 1783, Lohtajan kirkkoherra 1802.
Kirjailijan asuinpaikat
Syntyi Tyrnävällä. Asui Kauhajoella vuodet 1783-1802.
Anders Törnuddin alkuperäinen sukunimi Pitzén vaihdettiin nimeksi Törnudd kotiseudun ruotsinkielisen muodon ”Törnävä” mukaan. Törnudd keräsi pappisvirkansa ohella kansanperinnettä kotiseudultaan ja Etelä-Pohjanmaalta. Tärkeimmät keruutulokset ovat laaja käsikirjoitus Pyhän Henrikin surmavirteen sekä tyrnäväläiset loitsut. Vuonna 1772 Anders Törnudd piti Pohjalaisessa osakunnassa Kustaa III:n kruunajaisjuhlallisuuksien yhteydessä 574 säkeisen suomenkielisen runomuotoisen puheen.
Syntynyt
12.9.1748 Tyrnävä
Kuollut
22.9.1820 Lohtaja
Koulutus
Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa v. 1766. Opiskeli Turun Akatemiassa.
Ammatti
Vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18.9.1772. Muhoksen kappalaisen apulainen 1772, Kuusamon kirkkoherran apulainen 1773, Ylistaron kappalaisen apulainen 1775, Kauhajoen kappalainen 1783, Lohtajan kirkkoherra 1802.
Kirjailijan asuinpaikat
Syntyi Tyrnävällä. Asui Kauhajoella vuodet 1783-1802.
Anders Törnuddin alkuperäinen sukunimi Pitzén vaihdettiin nimeksi Törnudd kotiseudun ruotsinkielisen muodon ”Törnävä” mukaan. Törnudd keräsi pappisvirkansa ohella kansanperinnettä kotiseudultaan ja Etelä-Pohjanmaalta. Tärkeimmät keruutulokset ovat laaja käsikirjoitus Pyhän Henrikin surmavirteen sekä tyrnäväläiset loitsut. Vuonna 1772 Anders Törnudd piti Pohjalaisessa osakunnassa Kustaa III:n kruunajaisjuhlallisuuksien yhteydessä 574 säkeisen suomenkielisen runomuotoisen puheen.