Tieteiskirjallisuus

Genreen liittyviä linkkejä ja tietoja

Tieteiskirjallisuus

Tieteiskirjallisuus on kaunokirjallisuuden genre, joka pohjautuu tieteen ja tekniikan todellisiin tai kuviteltuihin saavutuksiin; kuvaa usein vaihtoehtoisia, potentiaalisia maailmoja; seikkailuaineksen ohella sisältää usein ihmisluonnon tai yhteiskunnan kritiikkiä.

Tieteiskertomus tai -romaani on yleensä tulevaisuuteen sijoittuva mielikuvituskertomus, joka käsittelee teknisen kehityksen luomia mahdollisuuksia, kuten matkoja aikaan ja avaruuteen. Monet scifitarinat kuvaavat vaihtoehtoisia, potentiaalisia maailmoja, utopioita tai dystopioita. Perinteinen aihe on marsilaisten tai muiden vieraiden planeettojen olentojen tunkeutuminen maapallolle. Laji on erityisesti teollistuneen 1800-luvun lopun ja sen jälkeisen ajan kirjallisuutta, joka kuvastaa yhteiskunnan nopean modernisoitumisen aiheuttamia jännitteitä. Usein scifissä pyritään myös määrittämään ihmiskunnan asemaa maailmankaikkeudessa. Laji pohjaa fantasiakirjallisuuden ja goottilaisen romaanin traditioon.

Lähde:
Tieteen termipankki 1.12.2014: Kirjallisuudentutkimus:tieteiskirjallisuus.
(Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tieteiskirjallisuus.)

Kova tieteiskirjallisuus

Kova tieteiskirjallisuus on tieteiskirjallisuuden alalaji, jossa korostuvat teknologian, tekniikan ja tieteen teemat sekä luonnontieteellisten faktojen paikkansapitävyys.

Lähde:
Tieteen termipankki 1.12.2014: Kirjallisuudentutkimus:kova tieteiskirjallisuus.
(Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kova_tieteiskirjallisuus.)

Pehmeä tieteiskirjallisuus

Pehmeä tieteiskirjallisuus on tieteiskirjallisuuden alalaji, jossa korostuvat humanistiset, sosiologiset tai poliittiset teemat.

Lähde:
Tieteen termipankki 1.12.2014: Kirjallisuudentutkimus:pehmeä tieteiskirjallisuus.
(Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:pehmeä_tieteiskirjallisuus)

Kyberpunk

Kuberpunk on tieteiskirjallisuuden laji, jonka juonet sijoittuvat dystooppiseen lähitulevaisuuteen jossa ihminen ja kone ovat sekoittuneet.

1980-luvulla syntyneen tieteiskirjallisuuden alalajissa ovat keskeisessä osassa tietoverkot, väestöräjähdys, yhteiskunnan pirstoutuminen, ekologiset kriisit ja ihmisen toiminta kyberavaruudessa. Suuntauksen keskeisiin edustajiin kuuluu William Gibson ns. kyberavaruustrilogiallaan, joka koostuu romaaneista Neuromancer (1984, Neurovelho), Count Zero (1986, Kreivi Nolla) ja Mona Lisa Overdrive (1988, Mona Lisa). Muita lajin kirjailijoita ovat esim. Philip K. Dick, K. W. Jeter, Walter Jon Williams sekä Bruce Sterling, jonka esipuhetta tekstivalikoimaan Mirrorshades (1986, Peililasit: Cyberpunk-antologia) pidetään eräänlaisena kyberpunkin manifestina.

Kyberpunk-tarinat ja -romaanit on yleensä sijoitettu lähitulevaisuuteen. Kyberpunkin henkilöhahmot ovat usein kyborgeja eli koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittymiä, kyberneettisiä organismeja. Englannin sanoista cybernetic organism johdettua käsitettä lienevät käyttäneet ensimmäisinä Manfred E. Clynes ja Nathan S. Kline artikkelissaan "Cyborgs and Space" (1960).

Jo 1600-luvulla ranskalainen filosofi René Descartes esitti ajatuksen, että ihminen on koneen kaltainen mekaaninen laite. Seuraavalla vuosisadalla Julien Offray de la Mettrien teos L'Homme Machine (1748) vakiinnutti mekanistista käsitystä, jonka mukaan ihmiset voidaan ymmärtää yhdenlaisiksi koneiksi. 1800-luvulle tultaessa teknologisen kehityksen vaikutuksiin alettiin suhtautua vähemmän luottavaisesti. Mary Shelleyn romaanissa Frankenstein, or, The Modern Prometheus (1818, Frankenstein) kuvataan, miten tiedemies rakentaa vasta keksityn sähkön avulla kuolleiden ihmisten ruumiinkappaleista uuden elävän olennon, mutta tämä luomus kääntyykin luojaansa vastaan.

Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvassa ihmisen ja teknologian suhde sai 1900-luvun mittaan yhä synkempiä sävyjä. Philip K. Dickin romaani Do Androids Dream of Electric Sheep (1968, Palkkionmetsästäjä) ja Ridley Scottin sen pohjalta ohjaama elokuva Blade Runner (1982) ovat kyborg-kuvausten klassikkoja. 1980- ja 1990-luvulla tehtiin monia muitakin menestyselokuvia orgaanisen ja mekaanisen sulautumisen teemasta (Alien, Robocop ja Terminator). Suomalaisessa kirjallisuudessa esim. Kari Hotakaisen romaani Bronks (1993) edustaa kyberpunkia.

Lähde:
Tieteen termipankki 1.12.2014: Kirjallisuudentutkimus:kyberpunk.
(Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kyberpunk.)

Dystopia

Dystopia on ihanneyhteiskunnan vastakohta, pelon utopia. Dystopioiden kuvaus on merkittävä tieteiskirjallisuuden ja poliittisen satiirin muoto, joka on usein suuntautunut totalitaarisia yhteiskuntamuotoja vastaan. Dystopiaromaanien klassikkoja ovat H. G. Wellsin The Time Machine (1895, Aikakone), Jevgeni Zamjatinin My (1920, Me), Aldous Huxleyn Brave New World (1932, Uljas uusi maailma), Karin Boyen Kallocain (1940, Kallakaiini), George Orwellin Animal Farm (1945, Eläinten vallankumous) ja Nineteen Eighty-Four (1949, Vuonna 1984), Anthony Burgessin A Clockwork Orange (1962, Kellopeliappelsiini) sekä Margaret Atwoodin The Handmaid's Tale (1985, Orjattaresi). Modernia suomalaista dystopiakuvausta edustavat Olli Jalosen romaani Hotelli eläville (1983) ja Kari Hotakaisen Bronks (1993).

Lähde:
Tieteen termipankki 1.12.2014: Kirjallisuudentutkimus:dystopia.
(Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia.)

Utopia

Utopia on ihanteelliseksi kuvattu paikka tai yhteiskuntamuoto, jota ei ole olemassa; maailmanparannusohjelma.

Tieteiskirjallisuudessa utopiakuvaukset ovat yleisiä, eivätkä ne ole harvinaisia poliittisessakaan kirjallisuudessa; utopistisia ovat esim. Karl Marxin unelmat kommunistisesta, luokattomasta yhteiskunnasta. Utopiakuvauksia on usein hyödynnetty yhteiskuntasatiireissa.

Lähde:
Tieteen termipankki 1.12.2014: Kirjallisuudentutkimus:utopia.
(Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:utopia.)

Kirjahyllyt

Scifi-paletti: kokeile joka lajia!

Käyttäjän Tuomas Aitonurmi kuva
Tuomas Aitonurmi 19.6.2017

Scifi eli tieteiskirjallisuus jakautuu moneen eri alalajiin. Nappaa tästä palettiisi yksi tai useampi uusi tuttavuus!

Tutustu kirjahyllyyn

Scifiä: avaruuteen

Käyttäjän Tuomas Aitonurmi kuva
Tuomas Aitonurmi 19.6.2017

Näissä scifi-teoksissa mittakaava on galaktinen ja pisinkin etäisyys vain kvanttihypyllä ylitettävissä.

Tutustu kirjahyllyyn

Fantasia- ja scifidekkareita

Käyttäjän Tuomas Aitonurmi kuva
Tuomas Aitonurmi 19.6.2017

Tältä listalta löydät suosituksia dekkareista, jotka vievät sinut muihin maailmoihin, tai ainakin niiden kynnykselle.

Tutustu kirjahyllyyn

Kirjallisuudentuntemus: Tieteiskirjallisuuden kulmateoksia

Rawinteli 27.2.2012

Nämä teokset ovat osa tieteiskirjallisuuden peruskiviä, joiden lukeminen auttaa ymmärtämään kyseistä genreä huomattavasti paremmin.

Tutustu kirjahyllyyn

SciFi -oopperaa

puolisilma 15.1.2012

Science Fiction -kirjallisuutta: Avaruusoopperaa, Steampunkia, Alieneita, Utopioita ja Kovaa Scifiä

 

Tutustu kirjahyllyyn

Suosikkiscifit

Käyttäjän Idhren kuva
Idhren 20.12.2011

Parasta lukemaani scifiä!

Tutustu kirjahyllyyn