Kharonin lautalla

Unkarilainen kirjailija Gyula Illyés (2.11.1902 - 5.4.1983) oli aikanaan myös poliittisesti aktiivinen toimija, joka runoillaan ja proosateoksillaan asettui vähäosaisten ja kotimaansa maattoman talonpoikaiston puolelle. Hänen teoksensa Kharonin lautalla (WSOY 1979, suom. Olavi Metsistö) on puolestaan esseeromaani vanhenemisesta. Sekä lämpimällä että armottomalla tavalla kirjailija kuvaa biologisia muutoksia, ongelmia jotka aiheutuvat ihmisen ja ympäristön muuttuneesta suhteesta, ja hän kertoo myös lapsuutensa talonpoikaisesta elämästä hahmoineen. Illyés ottaa kantaa moniin suurten ajattelijoiden sanoihin vanhenemisesta ja vanhuudesta. "Kirjan aikoihin 67-vuotias Illyes ei ole yrittänytkään johdonmukaisuuteen, vaan ottaa vanhuuden vastaan milloin antiikin, milloin kristinuskon, milloin Shakespearen, milloin nykyajan yhteiskunnan vaikuttaessa", kertoo aikalaisarvio. "Tiedostan että aika kuluu uskomattoman nopeasti, ettei se pidä voimassa entisiä sopimuksia. Olen kyllästynyt sen oikkuihin, mutta en välitä niistä, sen nopeista laskutempuista; en tarkasta laskuttavan tarjoilijan salamannopeita kynänpyörähtelyjäkään."