Poikakirja

Olli Jalosen (s. 1954) romaani Poikakirja (Otava 2010) kertoo koulupoika Ollin elämästä 1960-luvun Hämeenlinnassa. Koulussa vallitsevat ankarat isänmaalliset asenteet. Sodasta selvinnyt opettaja pitää luokassa tiukkaa kuria ja pihalla pojat käyvät keskinäisiä valtataisteluitaan. Vastapainona on oma turvallinen perhe: vanhemmat ja neljä sisarusta. Erityinen suhde hänellä on erikoiseen ja sulkeutuneeseen pikkusiskoonsa. Mervi Kantokorpi kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Jalosen jäljittelemättömän proosatyylin historiallinen preesens on Poikakirjan lumoavan kerronnan perusta. Ollin monologi etenee läsnäolon "kestämänä" kuten hän itse suomenvoittoisesti aikamuotoa kutsuisi.”

”Koulussa vaihtuu opettaja. Vanhat luokat jaetaan niin että sekaluokista tulee kaksi tyttöluokkaa ja yksi poikaluokka. Poikaluokkaan joudumme kantamaan pulpetteja kaksi tiheää riviä lisää.
Ensimmäisellä tunnilla uusi opettaja määrää ensimmäiseksi ehdottoman hiljaisuuden. Kun joku tirskahtaa, opettaja käskee huutamalla kaikki puolessa sekunnissa ylös. On seisottava niin suorissa riveissä ettei edellisen pään takaa saa näkyä sen edessä seisovaa niskaa.
Kun minä sanon ehdoton hiljaisuus, se tarkoittaa ehdotonta hiljaisuutta, opettaja aloittaa ensin kovalla äänellä mutta lopettaa kuiskaamalla. Kuiskauskin kuuluu viimeiseen sanaan asti kuin se puhuisi kovaa. Niin hiljaa ja paikallani en muista että olisin koskaan seisonut.”