Hyvät, pahat ja rumat

Tiistaina kuolleen kirjailija Ilpo Tiihosen (1950-2021) tuotanto on laajuudessaan vaikuttava. Palkittujen runokokoelmien ja lastenrunokokoelmien rinnalla hän kirjoitti mittavan määrän kuunnelmia, librettoja sekä näytelmiä teatterin lavoille ja televisioon. Tiihosen runokokoelmista yksi hienoimmista on Hyvät, pahat ja rumat (WSOY 1984). Kaupungin syrjäkujien rosoisesta elämästä ammentava teos on Kalliossa pitkään asuneen runoilijan kunnianosoitus kaupunginosan kielelle, kulttuurille ja elämäntavalle. Teemu Helle kirjoittaa blogissaan: ”Tekisi mieli sanoa, että jos Kirsi Kunnas kirjoitti loruja lapsille, Tiihonen kirjoittaa niitä aikuisille. Ne lorut kertovat elämän varjopuolista, joskus kuiskien, joskus huutaen, joskus varoittaen ja joskus kehottaen.”

Yön enkeli on jäänyt rappusille
reppu selässään
ja odottaa
ja likaisin kynsin kaivaa
hurmaavia korviaan

ja hänen mukanaan on lasti
ikuisesti kuumaa vettä
paljon hampaita ja jalkoja
ja pitkää piuhaa niille
joilla pääsi brakaamaan

         ja niin käy tänä jouluyönä
pimeimpänä hetkenä -
            pamahtavat auki
roskalaatikoiden kannet ammolleen
ja sata kaveria nousee
    ilman papereita
                        suoraan taivaaseen.

(Likainen enkeli)