Mikrokosmoksia

Millaisen mikrokosmoksen keskipisteen voi muodostaa kahvila ihmisineen? Italialaisen Claudio Magrisin (s. 10.4.1939) romaani Mikrokosmoksia (WSOY 2002, suom. Hannimari Heino) alkaa San Marcon kahvilasta ja etenee sieltä lähiseuduille: laguuneille, saarille, kukkuloille ja vuoristokyliin. Magrisille historia on sekä tavallisten ihmisten elämää että merkkihenkilöiden suuria tekoja. Teosten perustan muodostaa valtava lukeneisuus, joka sitoo yhteen suurempaa kokonaisuutta. "Magris kutoo samaan kudelmaan antiikin taruja, filosofiaa, historiallisten henkilöiden tekoja ja tavallisten ihmisten elämää. Ne kietoutuvat yhteen meren, virtojen, vuorten ja laaksojen lumovoiman kanssa", kirjoitti Elli Leskelä Kiiltomadon arviossa. Magris sai kirjasta Premio Strega -palkinnon 1997.  "San Marco on ihka aito Kahvila, Historian esikaupunki jota leimaavat asiakkaiden konservatiivinen uskollisuus ja vapaamielinen moninaisuus. Pseudokahviloita ovat sellaiset joihin leiriytyy vain yksi ainut heimo, muodostuu se sitten hyvin toimeentulevista rouvashenkilöistä, kirkasotsaisista nuorukaisista, vaihtoehtoryhmistä taikka ajan hermoilla olevista älyköistä."