Čuođi ja okta čáppa – Sata ja yksi kaunista
Sata+1 kaunista -kokonaisuus sai alkunsa Suomen itsenäisyyden ja Norjan Trondheimissa pidetyn ensimmäisen saamelaiskonferenssin 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana 2017. Se esittelee valikoiman ennen kaikkea Suomen puolen saamelaisen kirjallisuuden historiaa.
Saamelainen kaunokirjallisuus – Sámi čáppagirjjálašvuohta
Suullinen perinne, muisteluksia, ensimmäiset aapiset
Njálmmálaš árbevierru, muitalusat, vuosttaš áppesat
Ennen saamelaisten itse kirjoittamia teoksia on ilmestynyt joukko teoksia, jotka sisältävät saamelaisten kertomia ja luomia tarinoita, muisteluksia, runoja ja joikuja. Ensimmäiset saamenkieliset aapiset ja koulukirjat sisältävät myös saamelaisia kaunokirjallisia tekstejä ja runoja.
Ovdal sápmelaččaid ieš čállan girjjiid, lea almmostuvvan joavku girjjiid, dat sisdollet sápmelaš máidnasiid, muitalusaid, divttaid ja luđiid. Vuosttaš sámegiel áppesat ja skuvlagirjjit sisdollet maid sápmelaš čáppagirjjálašvuođa teavsttaid ja divttaid.
Olaus Sirman runot Schefferuksen Lapponiassa 1673
Olaus Sirma divttat Schefferusa girjjis Lapponia 1673
Olaus Sirma tallensi muistiin saamelaisten joikuja. Kaksi näistä joiuista, Morsianjoiku ja Kulnasadž vaatimeni, ilmestyivät saamenkielisinä ja latinaksi runoina Johannes Schefferuksen Lapponia-kirjassa, joka julkaistiin Frankfurtissa 1673.
Olaus Sirma čálii bajás sápmelaččaid luđiid. Guokte dáin luđiin, Mårse faurog ja Kulnasadž vaatimeni, almmustuvve sámegillii ja láhtengillii diktan Johannes Schefferus Lapponia –girjjis, mii almmustahttojuvvui Frankfurtas jagis 1673.
Olaus Matinpoika Sirma (n. 1655 Orajärvi, Sodankylä – 1719 Enontekiö) oli saamelainen pappi ja runoilija. Hän oli ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut saamelainen. Sirma tunnettiin myös nimellä Herra Vuolevi.
Olaus Sirma (s. 1655 Orajärvi, Soađegilli – 1719 Eanodat) lei sápmelaš báhppa ja diktačálli. Son lei vuosttaš sápmelaš geas lei universitehta oahppu. Sirma dovdet maid namain Herra Vuolevi.
Anteckningar under min vistelse i Lappmarken 1906, Jakob Fellman
Muituimerkemat mu galledeamis Lappamarkenis 1906, Jakob Fellman
Jakob Fellman (1795-1875) oli suomalainen pappi, Lapin ja Venäjän tutkija ja saamelaisten kansanperinteen kerääjä. Hän myös kokosi ensimmäisen (Suomen alueella puhuttujen murteiden) saamenkielisen aapisen.
Jakob Fellman (1795-1875) lei suopmelaš báhppa, Lappi ja Ruošša dutki ja sápmelaččaid álbmotárbevieru čoaggi. Fellman čokkii vuosttamužžan (Suoma guovllus hubmojuvvon suopmaniid) sámegielat áppesa.
4-osaisesta Anteckningar-kirjasarjasta on suomennettu teos Poimintoja muistiinpanoista Lapissa (1980). Osa 2 sisältää saamelaisten suullista kertomaperinnettä, kertomuksia ja joikutekstejä.
Kirjasarja on Fellmanin pojan Isak Fellmanin omakustanteena julkaisema.
4-oasat Anteckningar- girjeráiddus leat suomagillii jorgalan girjji Poimintoja muistiinpanoista Lapissa (1980). Oassi 2 sisttisdoallá sápmelaččaid njálmmálaš muitalanárbevieru, muitalusaid ja luohteteavsttaid.
Girjeráidu lea Fellmana bártni Isak Fellmana iešgoasttidan.
Kertomus saamelaisista WSOY 1979, Johan Turi. Suomentanut / Jorgalan Samuli Aikio
Muitalus sámiid birra 1910, Johan Turi
Muitalus sámiid birra -teoksen katsotaan olevan ensimmäinen saamelaisen itsensä kirjoittama saamenkielinen teos. Se kertoo saamelaisten alkuperästä, uskomuksista, tavoista ja kuvaa 1900-luvun alun porosaamelaisten elämää. Turi on itse kuvittanut teoksen naivistisin poroaiheisin piirroksin.
Muitalus sámiid birra -girjji atnet leat vuosttaš sápmelačča iežas čállán sámegiel girji. Girji muitala sápmelaččaid historjjás, jáhkuin, vieruin ja govvida 1900-logu álggu boazosápmelaš eallima. Turi ieš lea sárgon naivisttalaš boazofáttát govaid girjái.
Johan Turi syntyi 12.3.1853 Kautokeinossa Norjassa ja kuoli 1936 Jukkasjärvellä Ruotsissa. Turi yritti aluksi kirjoittaa suomeksi, mutta valitsi äidinkielensä jota ei ollut oppinut kirjoittamaan. Turia kannusti kirjoittamaan saamen kielellä tanskalainen kansatieteilijä ja kirjailija Emilie Demant. Hän vietti aikaa Turin luona, julkaisi Turin kirjoja ja kutsui tämän Tanskaan kirjailijakiertueelle.
Johan Turi riegádii 12.3.1853 Guovdageainnus Norggas ja jámii 1936 Čohkkirásas Ruoŧas. Turi geahččalii álggos čállit suomagillii, muhto de goitge válljii čállit iežas eatnigillii, man ii lean goassige oahppan čállit. Dánskalaš álbmotdiehtaga dutki ja girječálli Emilie Demant roahkasmahttii Turi čállit sámegillii. Demant orui Turi luhtte ja almmustahtii Turi girjjiid, ja bovdii su Dánmárkui girječálliidturneai.
Inarinlappalaista kansantietoutta 1917, A.V. Koskimiehen ja T.I. Itkosen keräämiä tarinoita
Anár-lappalaš (-sápmelaš) álbmotdiehtaga 1917, A.V. Koskimies ja T.I. Itkonen čoaggán muitalusat
Toivo Immanuel Itkonen (20.1.1891– 5.12.1968) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka tunnetaan erityisesti saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkijana. Hän teki yhdeksän tutkimusmatkaa Lappiin ja kirjoitti useita teoksia saamelaisista.
Toivo Immanuel Itkonen (20.1.1891-5.12.1968) lei suopmelaš giella- ja álbmotdiehtaga dutki. Itkosa dovdet erenomážit sámegiela ja sámekultuvrra dutkin. Son dagai ovcci dutkanmátkki Davvi-Supmii, Lappii ja čálii máŋggaid girjjiid sápmelaččaid birra.
Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja 1931, Tuomo Itkosen keräämiä tarinoita
Nuortalaš – ja guoladatlappálaš (sápmelaš) máidnasat, Tuomo Itkonen čoaggán muitalusat
Tuomo Antero Itkonen (30.11.1894-16.9.1984) oli Inarin kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija. Hän on kirjoittanut useita tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, ja saamen kielen aapisen.
Tuomo Antero Itkonen (30.11.1894-16.9.1984) lei Anára girkohearrá. Sápmelaš risttalaš álbmotallaskuvlla rektor, historjádutki ja girječálli. Itkonen lea čállán máŋggaid diehto- ja čáppagirjjálašvuođa girjjiid, sihke sámegielat áppesa.
Lapinkielinen aapinen 1934, Tuomo Itkonen
Samikiel abis, Tuomo Itkonen
Tässä aapisessa julkaistiin ensimmäistä kertaa Hans Aslak Guttormin runo Saamen kieli, kultakieli.
Dan áppesis Almmustahttojuvvui vuosttaš háve H.A. Guttorma, Oahptii-Hansa, dikta Eatnigiella, gollegiella.
A. Andelinin utsjoenlappalainen satu- ja sananlaskukeräelmä 1947, Andelinin keräämiä ja Erkki itkosen kääntämiä satuja ja sananlaskuja
Andelina ohcejoga lappalaš (sápmelaš) máinnas- ja sátnevádjasiid čoakkáldat, Andelina čoaggin ja Erkki Itkonen jorgalan máidnasat ja sátnevádjasat
Anders Andelin (1854–1859) toimi Utsjoella kirkkoherrana ja laati mm. saamen kielen sanakirjan (noin 16 000 sanaa).
Anders Andelin (1854–1859) barggai Ohcejogas girkohearrán ja čálii ee. sámegiela sátnegirjji (sullii 16 000 sáni).
Foréts de la lune : légends lapones-scoltes 1950
Suomentanut/ suomagillii jorgalan Sinikka Kallio-Visapää: Kuun metsä : kolttalappalaisten tarinoita 1954
Mánu meahcci : nuortalašlappalaš máidnasat 1954
Kolttasaameksi / nuortalašgillii jorgalan Vassi Semenoja: Mannu meä´cc : suõ´nn' jel saa´mi mainnâz 2009
Kuun metsä sisältää 15 kolttasaamelaista tarinaa, jotka kirjoittajalle kertoi Kaisa Gauriloff. Teos on alun perin kirjoitettu ranskaksi, mutta käännetty lukuisille kielille, viimeisimpänä koltansaameksi. Crottetin ja Gauriloffin tarinasta on tehty dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa (2016).
Kuun metsä girjjis leat 15 nuortalašgielat muitalusa, maid Kaisa Gauriloff lea muitalan. Girji lea álgoálggus čállojuvvon fránskkagillii, muhto de maŋŋeleappos jorgaluvvon máŋggaid gielaide ja dál maŋimužžan maid nuortalašgillii. Crottetin ja Gauriloffa máidnasis lea dahkkon dokumeantafilbma Kuun metsän Kaisa (2016).
Robert Crottet (1908-1987) matkusti 1930-luvulla Petsamoon kolttien luo, missä viipyi pitkiä aikoja ja minne yhä uudestaan palasi. Kaisa Gauriloff (1884-1980) oli Crottetin tärkein informantti, hän kertoi Kuun metsä -kirjassa olevat tarinat.
Robert Crottet (1908-1987) mátkkoštii 1930-logus Beahcámii nuortalaččaid lusa, gos son ádjánii guhkes áiggiid ja gosa son álohii máhccái ruovttoluotta. Kaisa Gauriloff (1884-1980) lei Crottetta deháleamos informánta, daningo son lea muitalan Kuun metsä- girjji muitalusaid.
Samekiela kiellaoahpa 1950, Antti Outakoski
Antti Outakoski (Niittyvuopio, 1883-1950) julkaisi saamen kielen kieliopin vuonna 1950. Kannessa lukee: ”Ei sinua voita vihollinen, jos vain varjelet kultakieltä.”
Antti Outakoski (Niittyvuopio, 1883-1950) almmustahtii sámegiela giellaoahpa jagis 1950. Bearpmas čuožžu: ”Eai tu vuoihte vašalačat, juos fal kahtet kollegielad.”
Muitalusat 1958, Lars Hætta ja Anders Bær
Lars Hætta ja Anders Bær kirjoittivat Muitalusat-teoksen tekstit vuoden 1852 Kautokeinon kapinan jälkeisinä vuosina vankilassa. Tekstit julkaistiin vasta heidän kuolemansa jälkeen 1958, ja uusi painos uudella kirjoitusasulla 1982. Pekka Sammallahden suomennos Usko ja elämä julkaistiin 1993.
Lars Hætta ja Anders Bær čáliiga Muitalusat- girjji teavsttaid jagi 1852 Guovdageainnu stuimmi maŋŋel, go čohkkáiga fáŋgalis. Teavsttat almmustahttojuvvojedje easka go Hætta ja Bær leigga jápmán, jagis 1958. Ođđa preanttus ođđa ortografiijain almmustuvai 1982. Pekka Sammallahti suomagielat jorgalus almmustuvai namain Usko ja elämä jagis 1993.
Lappalaisten satuja ja tarinoita 1966, Pedar Jalvi
Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak, Pedar Jalvi
Perinteisiä saamelaisia tarinoita ja satuja, samoissa kansissa sekä pohjoissaameksi että suomeksi. Julkaistu vuosia Jalvin kuoleman jälkeen, hänen käsikirjoitustensa pohjalta.
Árbevirolaš sápmelaš máidnasat ja muitalusat, seamma girjjis sihke davvisámegillii ja suomagillii. Girji almmustuvai easka máŋggaid jagiid maŋŋel Pedar Jalvi jápmima. Girji lea čállojuvvon su giehtačállosiid vuođul.
Pedar Jalvi:
Suomen ensimmäinen saamenkielinen kirjailija syntyi Utsjoen Outakoskella 10.4.1888 ja kuoli Inarissa 8.8.1916. Piera Klemetinpoika Helander, Lemehaš-Biehtár, käytti myös suomalaista nimeä Pekka Pohjansäde. Valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1915, keräsi ja käänsi kansanperinnettä, kirjoitti suomeksi saamelaisesta elämänmuodosta ja kulttuurista, loi saamenkielisen kaunokirjallisuuden.
Jalvin teksteistä ilmestyi professori Vuokko Hirvosen ja kääntäjä-kustantaja Kaija Anttosen kokoama suomennos Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita 2017 (Kieletär).
Suoma vuosttaš sámegielat girječálli riegádii Ohcejoga Vuovdaguoikkas 10.4.1888 ja jámii Anáris 8.8.1016. Piera Lemeha bárdni, Lemeháš- Biehtár anii maid suomagielat namas Pekka Pohjansäde. Jalvi válbmanii oahpaheaddjin Jyväskylän semináras jagis 1915. Jalvi čokkii ja jorgalii sápmelaš álbmotárbevieru sihke čálii suomagillii sápmelaš eallima ja kultuvrra birra. Su čállosiin riegádii sámi čáppagirjjálašvuohta.
Jalvi teavsttain almmustahtiiga professor Vuokko Hirvonen ja jorgaleaddji - almmustahtti Kaija Anttonen suomagielat girjji Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita 2017 (Kieletär).
Abbes 1968, Siiri Magga-Miettunen
Opettaja-kirjailija Siiri Magga-Miettunen (s. 1941) julkaisi pohjoissaamenkielen aapisen "Abbes" 1968. Hänellä on ollut kirjoituksia sanomalehdissä ja Sabmelas-lehdessä 1960-luvulta alkaen. Suosittu Siirin kirja (2002) ja sen jatko-osat kertovat elämästä Inarin Kutturussa. Saamelainen tarinaperinne välittyy elävästi hänen kirjoissaan.
Oahpaheaddji – girječálli Siiri Magga-Miettunen (r. 1941) almmustahtii davvisámegielat áppesa "Abbes" jagis 1968. Magga-Miettusis leat leamašan čállosat áviissain ja Sápmelaš-bláđis juo 1960-logu rájes. Bivnnut Siiri girji (2002) ja dán joatkkaoasit muitalit eallimis Guhttoris. Sápmelaš muitalanárbevierru boahtán bures ovdan su girjjiin.
Katkelmia lappalaisten mytologiasta 1994, Lars Levi Laestadius, toimittanut Nilla Outakoski
Muitalusbihtážat lappalaččaid (sápmelaččaid) mytologiijas 1994, Lars Levi Laestadius, doaimmahan Nilla Outakoski
Lars Levi Laestadius (1800-1861) oli kirkkoherra, herättäjä, tiedemies ja tietokirjailija pohjoisesta Ruotsista. Hän toimi suomeksi, saameksi ja ruotsiksi. Laestadius kirjoitti mytologiasta laajan kirjallisen, omakohtaisen tietovaraston ja tuntemuksen pohjalta. Teoksesta on ilmestynyt useita, myös tieteellisesti kommentoituja painoksia.
Lars Levi Laestadius (1800-1861) girkohearrá, sárdnideaddji, ja diehtogirječálli Davvi-Ruoŧas. Laestadius barggai suoma-, sáme- ja ruoŧagillii. Son čálii mytologiia birra viiddes girjjálaš diehtogáldu, mii vuođđuduvai su iežas vásáhusaide ja dovdduide. Girjjis leat almmustahttán máŋggaid prentehusaid, mat leat maiddái dieđalaččat kommenterejuvvon.
Katkelmia-teos “sitoo luontevasti hänen ajatusmaailmansa saamelaispohjaan, ja hän puolustaa omaa kansaansa monta kertaa väkevästi vääriä syytöksiä vastaan ja varsin usein kärkevästikin. Periferiakulttuurin pojan ilmaisuskaala tuntee etupäässä vain äärimmäisilmaisut eikä sovittele. Jälki on siis rosoista mutta nerokkaan tietävää. Käännettävä teksti on ollut monilta aineksiltaan suorastaan ärsyttävän radikaalia ja kirjoittaja-herättäjän luonnetta syvästi luotaava, paljon enemmän kuin hartausaineisto.”
Katkelmia-girji “Čatná lunddolaččat su jurddašanmálle sápmelašvuhtii ja son máŋgii garrasit bealušta iežas álbmoga vearu sivahemiid vuostá ja dávjá dahká dan bastilis sániiguin. Periferiijakultuvrra bártni sátneriggodahkii orrot heiveme duššebeare garra ja njulges sánit, ovdalgo soabadalli ja litna sánážat. Čállinvuohki lea oalle roavis, muhto dihtui vuođđuduvvi. Teaksta, man lea galgan jorgalit, lea dávjá leamašan suhttadahtti adikála ja girječálli-sárdnideaddji luonddu mielde čállojuvvon. Teaksta lea eanetgo maid sártniide čágalii.”
Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni 2003
Saamelaisen tarinan Päivän pojasta kirjoitti alunperin muistiin pappi Anders Fjellner Ruotsissa
Sápmelačča muitalus Beaivvi bártni birra, man álgoálggus čálii muitui ruoŧŧelaš báhppa Anders Fjellner.
Harald Gaski (s.1955) on Norjan saamelainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija. Hän on kotoisin Tenon kunnasta Pohjois-Norjasta, ja on kirjallisuuden professorina Tromssan yliopistossa. Useita kirjoituksia ja julkaisuja saamelaisesta kirjallisuudesta.
Harald Gaski (s.1955) lea Norgga beale sápmelaš girječálli ja girjjálašvuođa dutki. Son lea eret Deanu gielddas, Davvi-Norggas ja bargá girjjálašvuođa professoran Romssa universiteahtas. Son lea almmustahtán máŋggaid čállosiid ja artihkkaliid sápmelaš girjjálašvuođa birra.
Čovčjäävrist Kaamâsân 1996, Ilmari Mattus
Syysjärveltä Kaamaseen. Muisteluksia inarinsaameksi ja suomeksi. 1996
Čakčajávrris Gápmasii. Muitalusat anáráš- ja suomagillii 1996
Niilo Ilmari Mattus (Uccpárnáá Vuoli Ilmar) on syntynyt 1945 evakkomatkalla Ylivieskassa. Hän asuu Inarissa. Hän on tehnyt töitä inarinsaamen eteen Anarâškielâ servin perustajajäsenenä ja toimittamalla yhdistyksen Anarâš-lehteä vuodesta 1988 lähtien. Lisäksi hän on kirjoittanut ja toimittanut useita inarinsaamenkielisiä kirjoja.
Yhdessä Matti Morottajan kanssa hän on toimittanut novellikokoelman Kyelisieidi maccâm já eres novelleh joka ilmestyi 2005.
Niilo Ilmari Mattus (Uccpárnáá Vuoli Ilmar) lea riegádan 1945 eváhkkomátkkis Ylivieskas. Mattus orru Anáris. Mattus lea bargan anárašgiela ovdii Anarâškielâ searvvi vuođđudanláhttun. Mattus lea doaimmahan searvvi Anarâš-bláđi jagi 1988 rájes. Mattus lea čállán ja doaimmahan máŋggaid anárašgielat girjjiid.
Ovttas Matti Morottajain soai leaba doaimmahan noveallačoakkáldaga Kyelisieidi maccâm já eres novelleh, mii almmustuvai jagis 2005.
Anarâš
Inarinsaamenkielinen aikakauslehti Anarâš on ilmestynyt vuodesta 1987. Sitä julkaisee inarinsaamenkielen yhdistys Anarâškiela seervi. Lehdessä julkaistaan paljon kaunokirjallisia kirjoituksia ja yhdistys kustantaa myös inarinsaamenkielisiä julkaisuja.
Yhdistys ylläpitää verkkosivustoa
http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/kulttuuri.html
Anárašgielat bláđđi Anarâš lea almmustuvvan jagi 1987 rájes. Dán almmustahttá anárašgielat searvi Anarâškiela seervi. Bláđis leat ollu čáppagirjjálašvuođa čállosat, ja searvi maid buvttada anárašgielat artihkkaliid.
Searvvis lea iežas neahttasiidu
http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/kulttuuri.html
Tuõddri Pee’rel (suom. Tunturien helmet)
Kolttakulttuurisäätiön julkaisema aikakauslehti koltansaameksi ja suomeksi. Ilmestynyt vuodesta 2013.
Värikäs lehti antaa elävän kuvan Euroopan pienimmästä alkuperäiskansasta, sen perinteestä ja nykypäivän elämästä Sevettijärvellä, Nellimissä ja muualla Suomessa.
Kolttakulttuurisäätiö pitää yllä verkkosivustoa kolttien historiasta ja nykypäivästä: https://www.kolttasaamelaiset.fi/
Nuortalaškulturfoanda almmustahttin bláđđi lea nuortalaš- ja suomagillii. Bláđđi lea almmustuvvan jagi 2013 rájes.
Ivdnás bláđđi addá ealli gova Eurohpá unnimus álgoálbmogis, dán árbevieruin ja dán beaivve eallimis Čeavetjávrris, Njellimis ja eará sajiin Suomas.
Nuortalaškulturfoanddas lea iežas neahttasiidu nuortalaččaid historjjá ja dán beaivve eallima birra:
https://www.kolttasaamelaiset.fi/
Njálmmálaš árbevierut 2018
Kirjallisuudentutkija, professori Vuokko Hirvosen teos saamelaisten suullisen, ei-julkaistun perinteen historiasta, sen keräämisestä ja tutkimisesta 1600-luvulta 2000-luvulle. Čálliidlágádus.
Runous / Poesiija
Runous on saamelaiskirjallisuuden vahvimpia lajeja. Saamelaisten vahva ja rikas joikuperinne toimii pohjana nykyiselle, länsimaista mallia ottaneelle runoudelle. Ensimmäiset saamenkieliset runot ovat lapinmatkaajien ja pappien ylös kirjoittamia joikuja. Saamelaisrunoudessa käsitellään niin kolonialismin arpia kuin arkipäiväisiä asioita rakkaudesta menetykseen. Kielen ja identiteetin pohdinnat ovat keskeisiä teemoja.
Poesiija lea dálá áigge sámegirjjálašvuođa nannoseamos girjjálašvuođa šlájaid. Sápmelaččaid gievrras ja rikkis juoiganárbevierru lea vuođđun dáláš poesiijai, mii lea váldán málle maid oarjeriikkaid poesiijas. Vuosttaš sámegiel divttat leatge leamašan lappimátkkošteddjiid ja báhpaid muitui čállán luđiid. Sámepoesiijas gieđahallá kolonialismma árppaid sihke eará árgabeaiáššiid, ráhkisvuođas massimii. Giela ja identiteahta gažaldagat leat maid guovddážis sámi poesiijas.
Samikiel abis = Lapinkielinen aapinen 1934, Tuomo Itkonen
Tuomo Itkonen (1894-1984) oli Inarin kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija. Suomen ensimmäisen saamenkielisen aapisen tekijä (1934). Aapisen kuvat piirsi kansanperinteen kerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharju. Aapisessa julkaistiin ensimmäistä kertaa Hans Aslak Guttormin nykyisin laajasti tunnettu saamen kielen “nimikkoruno” Saamen kieli, kultakieli.
Tuomo Itkonen (1894-1984) Anára girkohearrá, sápmelaš risttalaš álbmotallaskuvlla rektor, historjádutki ja girječálli. Suoma vuosttáš áppesa čálli (1934) Áppesa govaid lei sárgon álbmotdiehtaga čoaggi ja girječálli Samuli Paulaharju.
Áppesis almmostahttojuvvui vuosttáš háve Hans Aslak Guttorm, daidda beivviide viidát leavvan ja dovddastuvvon sámegiela diktá Sámegiella, gollegiella.
Kevään yöt niin valoisat (Kirjayhtymä 1980), Nils Aslak Valkeapää. Suom. Anneli Rosell
Giđa ijat čuov´gadat 1974, Nils-Aslak Valkeapää
Nils-Aslak Valkeapään esikoisrunoteos. Omakustanne johon hän myös piirsi kuvat itse.
Kevään yöt niin valoisat, kuvitus tekijän, suom. Anneli Rosell. Kustantaja / goasttideaddji: Kirjayhtymä 1980
Áillohačča vuosttáš diktagirji, man son ieš goasttidii ja sárggui govaid. Suomagillii jorgalan Anneli Rosell.
Kaggesčiekčik : tivttak 1976, Pekka Lukkari. Kustantaja / goasttideaddji: Valtion painatuskeskus
Pekka Lukkari (1918-2006) valmistui opettajaksi Kajaanissa 1947. Syntyi ja eli Utsjoella. Toimi kirjailijana, kääntäjänä, ja hänellä oli useita luottamus- ja asiantuntijatoimia. Julkaisi sanakirjoja, runoteoksen, lukemiston kouluille ja laulukirjoja.
Kaggesčiekčik-teos sisältää eloisia luonto- ja eläinaiheisia loruja.
Gearggai oahpaheaddjin Kajaanis 1947. Lea bargan girječállin, jorgaleddjin ja sus lei máŋggat luohttámuš- ja áššedovdibargguid. Almmuhan sátnegirjjiid, diktagirjji, lohkangirjji skuvllaide ja lavllagirjjiid. Kaggesčiekčik- girji sisttisdoallá ealás divttažiid / cukcasiid luonddu ja elliid birra.
“Čuovga pálvvai miehta johta,
Sabmi tuhat ivnniin pohta.
Rievssak čivgga kirdilahtta,
njoammel čivgga ruohttastahtta.”
Riđđunjárga 1979, Kirste (Kirsti) Paltto. Kustantaja / goasttideaddji: Jår'galæd'dji
Kirste Paltto on syntynyt 11.02.1947 Utsjoen Karigasniemellä Tenojoen rannalla. Hän on ensimmäinen saamenkielinen naiskirjailija. Hän on myös kaikkein tuotteliain saamelaiskirjailija ja on kirjoittanut runoja, novelleja, romaaneja ja näytelmiä sekä lapsille että aikuisille. Häntä on käännetty useille kielille.
Paltto on ammatiltaan myös opettaja.
Riđđunjárga on Palton ensimmäinen runoteos ja toinen kaunokirjallinen teos. Paltto kirjoitti 1970-luvulla paljon lehtiartikkeleita, pamfletin Saamelaiset ja osallistui ahkerasti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Paltto ámmát lea oahpaheaddji
Riđđunjárga lei Paltto vuosttáš diktagirji ja nubbi čábagirjjálašvuođa girji. 1970-logus Kirsti Paltto čálii ollu áviisačállosiid, pamfleahtta Saamelaiset, sihke oassálasttii viššalit servodatlaš ságastallamii.
Duoddara šuvva 1985, Eino Guttorm. Kustantaja / goasttideaddji: Jår'galæd'dji
Eino Guttorm (1941-2005) oli kotoisin Utsjoen Outakoskelta. Hän kirjoitti aluksi teoksensa pohjoissaameksi, mutta vaihtoi myöhemmin kirjoituskielen suomeksi. Eino Guttorm julkaisi kaikkiaan seitsemän kaunokirjallista teosta, Duoddara šuvva -runoteoksen lisäksi romaaneja ja novelleja.
Eino Guttorm (s. 1941, j. 2005) lei eret Ohcejoga Vuovdaguoikkas. Son čálii vuos davvisámegillii, muhto molssui maŋŋil čállingiela suopman.
Guttorm almmustahtii buot buohkanassii čieža čábagirjjálašvuođa girjji, Duottar Šuvva diktačoakkáldaga lassin románaid ja noveallaid.
Losses beaivegirji 1986, Rauni Magga-Lukkari. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Rauni Magga Lukkari on saamelainen runoilija ja kääntäjä, järjestöaktiivi ja saamelaisen kirjallisuuden puolestapuhuja. Hänellä on oma kustantamo Gollegiella. Lukkari on syntynyt Utsjoen Vetsikossa vuonna 1943, mutta kotiutunut Norjan puolelle Tromssaan.
Lukkari kirjoittaa pohjoissaameksi ja on julkaissut 8 runoteosta. Hän on kääntänyt saameksi modernia suomalaista runoutta, kuten Edith Södergrania ja Riina Katajavuorta.
Lukkaria on suomentanut Kaija Anttonen: Äitejä ja tyttäriä 2013, En laske, en koskaan 2015.
Rauni Magga Lukkari lea sápmelaš diktačálli ja jorgaleaddji, son lea maid aktiivvalaš searvedoaibmi ja sámegirjjalašvuohta bealušteaddji. Rauni Magga Lukkaris lea iežas girjjebuvttadanlágádus, Gollegiella. Lukkari lea riegadan Ohcejoga Veahčahis jagis 1943, muhto lea ássan Norggas Romssas juo badjel 20 jagi.
Lukkari lea almmustahttán 8 diktagirjji davvisámegillii. Lukkari lea maid jorgalan sámegillii ođđaáigásaš suopmelaš poesiija, dego Edit Södergran ja Riina Katajavuori divttaid.
Kaija Anttonen lea jorgalan suomagillii Lukkari girjjiid: Äitejä ja tyttäriä 2013, En laske, en koskaan 2015.
Beaivi, áhčážan 1988, Nils-Aslak Valkeapää. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Taiteilijan pääteos kertoo saamelaisten historiasta, runot numeroitu, runsas historiallinen valokuvakuvitus, tekijän maalaukset.
Käännökset ovat johdatuksia alkuteokseen. Ne sisältävän vain osan teksteistä, eivät valokuvia. Suomennos Pekka Sammallahti: Aurinko, isäni (DAT 1988).
Teos sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 1991.
Uusi saamenkielinen painos 2018.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/valkeapaa/index.html
Dáiddára deaŧaleamos girji muitala sápmelaččaid historjjá birra. Girjjis divttat leat nummarastojuvvon ja dás leat valjit historjjálaš govat sihke diktačálli málemat.
Jorgaleamit čujuhit álgoálgosaš girjái, danin go dain dušše oassi teavsttain, eaige ollenge govat. Suomagillii girjji lea jorgalan Pekka Sammallahti Aurinko, isäni (DAT 1988).
Girji oaččui Davviriikkalaš ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi jagis 1991
Ođđa sámegielat prentehus girjjis almmustahttojuvvui jagis 2018
Gollebiekkat almmi dievva 1989, Inger-Mari Aikio (IMA). Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Inger-Mari Aikio (ent. Aikio-Arianaick) (s.1961 Utsjoki) on saamelainen runoilija ja kirjailija, elokuvantekijä ja toimittaja.
Aikio osallistuu ahkerasti kirjallisuusfestivaaleille eri puolilla maailmaa, erityisesti alkuperäiskansojen parissa, ja hänen runojaan on käännetty useille kielille.
Ima on sanoittanut myös lastenmusiikkia.
Gollebiekkat-teos (Taivas täynnä kultaisia tuulia, käännös tekijän) on Iman esikoisrunoteos.
Inger-Mari Aikio (ovdal Aikio-Arianaick) (s.1961 Ohcejohka) lea sápmelaš girječálli, ealligova dahkki ja doaimmaheaddji.
Aikio váldá viššalit oasi girjjálašvuođa festiválaide birra máilmmi, erenomážit álgoálbmotfestiválaide. Su divtta leat jorgaluvvon máŋggaid gielaide.
Ima lea maid ollu čállán mánáidlávlagiidda sániid.
Gollebiegga girji, man son ieš lea maid suomagillii jorgalan ”Taivas täynnä kultaisia tuulia” lea Ima vuosttáš diktagirji.
Uáináh-uv = Oainnátgo 1992, Aune Vesa. Kustantaja / goasttideaddji: Girjegiisá
Aune Vesa (Kuuva) on Inarinsaamenkielinen lyyrikko, joka säveltää, kirjoittaa ja esittää itse musiikkiaan. Vesa on pseudonyymi.
http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/2925
Musiikin ja runouden ohella Aune Kuuva tunnetaan kuvataiteilijana moniuloitteisista installaatioistaan sekä nukkeasetelmistaan, joiden avulla hän kuvaa erityisesti inarinsaamelaisen kulttuurin ja luonnon välistä vuorovaikutusta.
Anárašsámegielat lyrihkar, gii čállá šuoŋaid, girjjiid ja maid ieš lávlu. Vesa lea pseudonyma.
http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/2925
Musihka ja lyrihka lassin Aune Kuuva dovdet govvadáiddárin su máŋgadimeanssa installašuvnnaid ja dohkkástelledemiid vuođul. Installašuvnnat govvidit erenomážit anáraš kultuvrra ja luonddu gaskasaš vuorrováikkuhusa.
Jiehki vuolde ruonas giđđa 1993, Inger-Mari Aikio. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Jiehki vuolde ruonas giđđa on Inger-Mari Aikion, Iman, toinen runokokoelma.
Jiehki vuolde -runot ovat lyhyitä aforismin kaltaisia huomioita ja ajatelmia. Kirjassa on saamelaistaiteilija Maj-Lis Skaltjen mustavalkokuvitus.
Jiehki vuolde ruonas giđđa lea on Inger-Mari, Iman, nubbi diktačoakkáldat.
Jiehki vuolde- divttat leat oanehaččat aforisma-láganat fuomášumit ja jurdagat. Girjái lea čáhppes-vilges govaid sárgon Maj-Lis Skaltje.
Čalbmemihttu / Silmämitta 1995, Rauni Magga Lukkari.
Rauni Magga Lukkari on saamelainen runoilija ja kääntäjä, järjestöaktiivi ja saamelaisen kirjallisuuden puolestapuhuja. Hänellä on oma kustantamo Gollegiella. Lukkari on syntynyt Utsjoen Vetsikossa vuonna 1943, mutta kotiutunut Norjan puolelle Tromssaan. Lukkari kirjoittaa pohjoissaameksi ja on julkaissut 8 runoteosta. Hän on kääntänyt saameksi modernia suomalaista runoutta, kuten Edith Södergrania ja Riina Katajavuorta.
Lukkaria on suomentanut Kaija Anttonen: Äitejä ja tyttäriä 2013, En laske, en koskaan 2015.
Silmämitta-kokoelman runot ovat syntyneet Lapin maakuntamuseon saamenpuku-näyttelyn teksteiksi.
Rauni Magga Lukkari lea sápmelaš diktačálli ja jorgaleaddji, son lea maid aktiivvalaš searvedoaibmi ja sámegirjjalašvuohta bealušteaddji. Lukkari lea riegadán Ohcejoga Veahčahis jagis 1943, muhto lea ássan Norggas Romssas juo badjel 20 jagi. Rauni Magga Lukkaris lea iežas girjjebuvttadanlágádus, Gollegiella. Lukkari lea almmustahttán 8 diktagirjji davvisámegillii. Lukkari lea maid jorgalan sámegillii ođđaáigásaš suopmelaš poesiija, dego Edit Södergran ja Riina Katajavuori divttaid.
Lukkari girjjiid lea suomagillii jorgalan Kaija Anttonen: Äitejä ja tyttäriä 2013, En laske, en koskaan 2015.
Čalbmemihttu čoakkáldaga divttat leat riegádan Lappi eanangoddemusea gáktečájáhusa teavsttain.
Árbeeadni 1996, Rauni Magga Lukkari. Kustantaja / goasttideaddji: Davvi girji
Árbeeadni-kokoelma on käännetty useille kielille.
Suomeksi Äitejä, tyttäriä. Kääntänyt Kaija Anttonen (Gollegiella 2013), englanniksi The time of the lustful mother (Kaija Anttonen 1999), norjaksi Morslodd (Laila Stien).
Runojen aiheita ovat sukupolvien ketju, äidit, tyttäret ja veljet, elämä syntymästä kuolemaan.
Árbeeadni 1996 čoakkáldat lea jorgaluvvon máŋggaid gielaide.
Suomagillii girjji lea jorgalan Kaija Anttonen Äitejä, tyttäriä (Gollegiella 2013), engelasgillii The time of the lustful mother (Kaija Anttonen 1999) ja dárogillii Morslodd (Laila Stien).
Divttaid fáddán leat sohkabuolvvaid eallinráiddut, eatnit, nieiddat ja vielljat, eallima riegádeami rájes gitta jápmimii.
Jânnam muttum nuu'bbioo'ri : tiivtid 1998, Kati-Claudia Fofonoff. Kustantaja / goasttideaddji: Davvi girji
Davvisámegillii Eana áđai nuppebeliid. Divttat 2000
Suom. Maa muovattu toisin päin : runoja 2008
Kati-Claudia Fofonoff (8.12.1947 – 12.6.2011) oli kolttasaamelainen Ivalossa asunut kirjailija. Hän kirjoitti sekä koltansaameksi että suomeksi. Hänen teoksiaan on käännetty pohjoissaameksi, norjaksi ja islanniksi, ja niitä on ilmestynyt äänikirjoina (lukija Inkeri Wallenius).
Kati-Claudia Fofonoff (8.12.1947 – 12.6.2011) lei nuortalaš girječálli, gii orui Avvilis. Son čálii sihke nuortalaš- ahte suomagillii. Su girjjit leat jorgaluvvon davvisáme-, norgga- ja islánddagillii. Girjjit leat maid jietnagirjin, lohkkin Inkeri Wallenius.
Eanni, eannážan 2001, Nils-Aslak Valkeapää. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Eanni, eannážan jäi Valkeapään viimeiseksi teokseksi (DAT). Runokuvateos kertoo saamelaisista ja alkuperäiskansoista. Se on Beaivi, áhčážan, myyttisen isä-auringon rinnakkaisteos äiti-maa.
Teos ilmestyi englanniksi 2017: The earth, my mother (käännös Lars Nordström, Harald Gaski and Ralph Salisbury)
Eanni, eannážan bázii Valkeapää maŋimus girjin.
Diktagovvačoakkáldat muitala sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid birra. Dat lea Beaivi, áhčážan, myhtalaš áhčči-beaivváža bálddalasgirji, eadni-eanan.
Girji almmustuvai eŋgelasgillii jagis 2017: The earth, my mother (jorgalan Lars Nordström, Harald Gaski and Ralph Salisbury)
Máilmmis dása 2001, Inger-Mari Aikio. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Suomeksi Maailmalta tähän (suomennos tekijän/ ieš suomagillii jorgalan) 2006.
Maailmalta tähän kertoo perheellistyneen maailmanmatkaaja-runoilijan avioliitosta vieraaseen kulttuuriin, raskausajasta ja vauvanhoidosta.
"millainen lapsi? / viisas / kaunis / taitava // tietenkin! // ja märkä"
Maailmalta tähän muitala máilmmimátkkošteaddji -diktačálli eallima rievdamis, go son náitala vieris kultuvrii ja šaddá áhpeheapmin ja máná dikšumis.
Makkár mánná? / jierbmái/ čábbá / čeahppi // dieđusge ! // ja njuoskkas
Idja vuoigŋá hilljánit : diktačoakkáldat 2005, Olavi Paltto.
Olavi Paltto on syntynyt 1942 Utsjoella Tenojokilaaksossa, asunut Ruotsissa ja palannut takaisin synnyinseudulleen.
Hän on kirjoittanut kaksi novellikokoelmaa, toisen suomeksi, toisen saameksi sekä runokokoelman Idja vuoigŋá hilljánit.
Runokokoelman aiheena on pohjoisen luonnon ja ihmisen yhteys ja historia. Teos jakautuu viiteen osaan joista viides, viimeinen ja laajin osa sisältää 1900-luvun alkuvuosikymmenille sijoittuvan kronikan Máhte-Eliasa lávlagat.
Suonat 2008, Inger-Mari Aikio / József Timár. Kustantaja / goasttideaddji: Camera poetica / József Timár
Suomeksi Suonet (Irene Piippola ja tekijä) 2009.
Runovalokuvateos yhdessä unkarilaislähtöisen valokuvaaja József Timárin kanssa.
Teos sisältää luontokuvia Lapista joihin runoilija on kirjoittanut tekstit.
Timar on kustantanut useita suomalaisen ja saamelaisen runouden kokoomateoksia.
Dikta – govvagirji, dahkkojuvvon ungáralaš govvejeaddji József Timárin ovttas.
Girjjis leat govat, main mánát leat luonddus ja maiddá Ima lea čállán divttaid.
Timár lea buvttadan máŋggaid suoma- ja sámegielat poesiija čoakkáldagaid.
Dego livččen oaidnán iežan 2009, Niillas Holmberg. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Niillas Holmberg (s. 1990) on saamelainen runoilija, muusikko, näyttelijä ja aktivisti. Hän on julkaissut useita runokokoelmia, myös suomeksi. Häntä on käännetty useille kielille. Musiikin saralla hän työskentelee vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Niillas on kotoisin Utsjoelta.
Niillas Holmberg (r.1990) lea sápmelaš diktačálli, musihkar, neavttár ja aktivista. Son lea almmuhan máŋggaid diktačoakkáldagaid maid suomagillii. Su divttat leat jorgaluvvon máŋga gillii. Musihka suorggis son bargá vokalistan, gitaristan, šuokŋadahkkin ja lávlagiid sániid dahkkin. Niillas lea Ohcejogas eret.
http://niillas.com/ruoktu
Beaivváš čuohká gaba = Aurinko juo kermaa 2014, Inger-Mari Aikio.
Aurinko juo kermaa on saamen- ja suomenkielinen runomusiikkiteos yhdessä muusikko Miro Mantereen kanssa. Teokseen kuuluu runo-musiikki-cd.
"tuore kosteus / kiipeää portaikkoa / sylkee kevään himoa"
Beaivváš čuohká gaba lea diktamusihkkagirji, man Ima lea dahkan ovttas Miro Manterein. Girjái gullo dikta-musihkka-cd.
"lávttas hilboša / gakcu ráidalasa miel /čolgada giđa himuid"
Spejâlistem = Heijastus 2014, Anni Sarre. Kustantaja / goasttideaddji: Saamelaiskäräjät / Sámediggi
Anni Sarre (s. 1936) on inarinsaamelainen harrastajakirjoittaja ja -maalari. Hänelle myönnettiin inarinsaamen kulttuuripalkinto 2017.
Heijastus-runoteoksen tekstit hän on kirjoittanut suomeksi ja kääntänyt inarinsaameksi. Kirjan kuvitus on tekijän. Runojen aihepiiri on laaja, luontorunoja valtaosaltaan.
Anni Sarre (s. 1936) anársámegielat astoáiggegirječálli ja dáiddačeahppi. Sarrei mieđihuvvui anárašsámegiela kulturbálkkašupmi 2017
Heijastus-diktačoakkáldaga teavsttaid son lea čállán suomagillii ja jorgalan anárašgillii. Sarre lea ieš málen govaid girjái. Divttaid fáddat lea viidát, eanemus goitge divttat luonddu birra.
Jos itseni pelastan itseltäni 2015, Niillas Holmberg. Kustantaja/goasttideaddji: Palladium kirjat
"Jos itseni pelastan itseltäni on lähellä perinteistä, kokevaa runoa, jossa tekstin puhuja avaa tuntojaan. Kokoelman mittainen ansio on se, miten tekstit sekoittavat kulttuurisia viitteitä ja henkilöitä, mennyttä ja tulevaa. Holmbergin teksteissä yllättävät assosiaatiot liittyvät usein huumorin välähdyksiin:
'Astupa koskemattomaan / ei ole hyvää mieltä oksentaa ulosteeseen / jonka vastakohtana olisi korvan leikkaaminen / mutta Vincent teki jo sen / ja käänsi itselleen toisenkin posken / ja mitä Jeesus teki / asetti korvan takaisin paikalleen!'
Kokoelman päättää Epilogi, pitkä loitsumainen teksti, jossa säe 'Piirtää hiilellä ja Kontion verellä', toistuu seitsemäntoista kertaa. Toisto tuo runoon rytmiä ja sitoo poukkoilevaa tekstiä yhteen. Minulle kyseinen runo toimii kokoelman mielenkiintoisimpana, ja on Holmbergin tekstien omaleimaisinta antia.
'/…/ Olen Aslak Hætta, joka on alkanut / ymmärtää, miksi tokka ei pysy kasassa. / Viima on viheliäinen, sudet ovat oppineet / muuttamaan muotoaan. Niiden hampaat / valuvat veden näköistä verta. / Piirtää hiilellä ja Kontion verellä.
Olen commandopipo, joka peittää / Subcommandante Marcosin kasvot. / Olen hänen piipustaan nouseva savu, / jonka tuuli ottaa asiakseen. / Viva Zapata! / Piirtää hiilellä ja Kontion verellä. /…/'" (juhasiro.fi)
“Jus iežan iežásis gájun” (dušše suomagillii) lea lahka árbevirolaš, vásiheaddji divtta, mas hubmi rahpá iežas dovdduid. Čoakkáldat lea ánssolaš, daningo dán teavsttat sehkkejit kultuvrralaš dáhpáhuvvamiid, olbmuid, doloža ja boahttevuođa. Holmberg teavsttain heahkastuhtti assosiašuvnnat láktasit dávjá humoraláš fihttemiidda.
Čoakkáldaga loahpas lea Epiloga, guhkes loguslágan teaksta, mas vearsa ”Sárgo činain ja Guovža-áddjá varain”. geardduhuvvo čiežanuppelot geardde. Geardduheapmi buktá diktii rytmma ja čatná teavstta oktii. Munnje dat dikta doaibma čoakkáldaga miellagiddeheamoš diktan ja lea Holmberg teavsttain eanemus originála. (juhasiro.fi)
En laske, en koskaan 2015. Kustantaja / goasttideaddji: Kieletär
Kokoelma saamelaista runoutta, suomentanut Kaija Anttonen.
En laske, en koskaan kertoo millaista on ollut elää saamelaisena ja ihmisenä valtakulttuurin puristuksessa – mutta myös rikkaan saamelaiskulttuurin keskellä, omasta kulttuurista kiinni pitäen. Sisältää yli sata runoa 1970-luvulta 2010-luvulle useilta eri runoilijoilta.
Sisältää runoja 7 runoilijalta: Rawdna Carita Eira, Sara Margrethe Oskal, Rose-Marie Huuva, Inghilda Tapio, Synnøve Persen, Rauni Magga Lukkari, Nils-Aslak Valkeapää
En laske, en koskaan diktačoakkáldat muitala makkár lea leamašan eallit sápmelažžan ja olbmožin váldoálbmoga máilmmi deattuiguin - muhto seammás eallit maid rikkis sámekultuvrra siskkobealde, čavga čanastagaiguin. Girjjis leat badjel čuođi divtta 1970-logu rájes gitta 2010-logu rádjái, máŋggain diktačálliin.
Girjjis leat 7 diktačálli divttat: Rawdna Carita Eira, Sara Margrethe Oskal, Rose-Marie Huuva, Inghilda Tapio, Synnøve Persen, Rauni Magga Lukkari, Nils-Aslak Valkeapää
Lása duohken = Behind the window 2017, Niko Valkeapää. Kustantaja / goasttideaddji: Bárus
Divttat davvisáme- ja eŋgalasgillii. Poems in Sámi language and in English.
Runot pohjoissaameksi ja englanniksi. Laulaja ja musiikintekijä Niko Valkeapään (s. 1968) esikoisrunoteos.
Valkeapää on syntynyt Enontekiöllä, asuu Pohjois-Norjassa. Hän on julkaissut useita musiikkilevyjä ja saanut palkintoja. Hän sanoittaa itse laulunsa ja on tunnettu intensiivisen intiimistä esitystyylistään.
Niko Valkeapää on koulutukseltaan opettaja.
Lávlladahkki ja musihkkár Niko Valkeapään (s. 1968) vuosttáš diktagirji.
Valkeapään lea riegádan Eanodagas, orru dál Davvi-Norggas. Valkeapään lea almmustahttán máŋggaid musihkka cd:aid. Valkeapää dahká ieš sániid lávlagiiddát ja su dovdet intensiivvalaš intiimma lávlunstiillas.
Niko Valkeapään lea oahpaheaddji.
Gádden muohttaga vielgadin 2018, Helga West. Kustantaja / goasttideaddji: ČálliidLágádus
Helga West on syntynyt 1986, kotoisin Tenojokilaaksosta Utsjoelta.
Teologian maisteri, pro gradu Helsingin yliopistosta käsitteli Tore Johnsenin saamelaista teologiaa 2017.
Asuu Helsingissä, kotoisin Utsjoelta Karigasniemestä. Kutsuu itseään “diasporasaamelaiseksi”.
Esikoisrunoteos identiteetistä, avioliitosta, erosta, ja selviytymisestä.
Helga West lea riegádan jagis 1986 ja lea eret Ohcejogas, Deanuleagis. West lea teologia magisttar. Helssega universiteahtas son lea dahkan iežas pro gradu barggu man fáddan lei Tore Johansena sápmelaš teologa birra 2017.
West orru Helssegis ja gohčoda iežas ”diasbora-sápmelažžan”.
Vuosttaš diktagirji muitala su iežas identitehtas, náitosdilis, earráneamis ja dás ceavzimis.
Tuulisolmut 2018. Kustantaja / goasttideaddji: Poesia
Valikoima saamelaista nykyrunoutta. Suomennos Kaisa Ahvenjärvi.
Sisältää runosuomennoksia kokoelmista:
ruohta muzetneallji ruohta / Rawdna Carita Eira.
Sortsolsafari / Irene Larsen.
et øyeblikk noen tusen år / Hege Siri.
Prekariáhta lávlla / Sigbjørn Skåden.
Suomennos sai Kääntäjäkarhu-palkinnon 2018.
Kaisa Ahvenjärven väitöskirja käsittelee saamelaiskirjallisuutta:
Päivitettyä perinnettä : saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja. Jyväskylän yliopisto 2017.
Suomagillii jorgaluvvon divttat leat čuovvovaš čoakkáldagain:
ruohta muzetneallji ruohta / Rawdna Carita Eira.
Sortsolsafari / Irene Larsen.
et øyeblikk noen tusen år / Hege Siri.
Prekariáhta lávlla / Sigbjørn Skåden.
Suomagillii jorgaluvvon diktačoakkáldat Tanssiva Karhu oaččui jorgaleaddji bálkkašumi jagis 2018.
Kaisa Ahvenjärvi nákkosgirji gieđahallá sápmelaš girjjálašvuođa: Päivitettyä perinnettä. - Jyväskylän yliopisto 2017
Juolgevuođđu 2018, Niillas Holmberg. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Niillas Holmbergin kuudes runoteos. Kuvitus Inga-Wiktoria Påve.
Juolgevuođđu mainitaan tekijänsä poeettiseksi manifestiksi.
Niillasa guđát diktagirji. Girjái lea sárgon govaid Inga-Wiktoria Påve. Namuhuvvo su poetihkalaš manifeasta.
Jalvvi Anna-Liissá Niillas, Niillas Holmberg, Ohcejogas eret, lea máŋggabealat dáiddár, geas sáhttá geassit guollehádja. Eanet dieđuid su birra www.niillas.com
Ánte Nils Duommá Mihkkala Inga-Wiktoria, Láttevárri Sárevuomis eret, gullá Sámi govvadáiddáriid ođđa bulvii. Suorpmaid gaskkas bissu áibmi seamma bures go peannage. Eanet dieđuid su birra www.ingawiktoria.se
69 čuoldda / 69 pylvästä 2018, Inger-Mari Aikio. Kustantaja / goasttideaddji: DAT
Inger-Mari, Ima, Aikion seitsemäs runokirja. Hän on suomentanut teoksen yhdessä runoilija Helena Sinervon kanssa, kuvat Sunna Valkeapää.
Runokokoelman keskeisin teema on naisten seksuaalisuus. Sen naispuhujat kertovat siekailemattomasti haluistaan ja seksikokemuksistaan monenlaisten ihmisten kanssa.
Joissakin runoissa eroottiset nautinnot saavat naisen onnelliseksi ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Joissakin taas äänestä paistaa pettymys ja tyytymättömyys.
69 pylvästä tuo saamelaiskirjallisuuteen ja -yhteisöön tabuja rikkovan, uudenlaisen äänen. Runoissa käsitellään asioita, joista harvoin puhutaan ääneen.
”Diktačoakkáldaga guovddážis leat nissonat, geat muitalit iežaset seksualitehtas, háluin ja erohtalaš vásáhusain máŋggalágan olbmuiguin. Muhtin divttain hálli jietna lea bahča, eaige seksuála vásáhusat leat duhtadan nissona. Muhtin divttain erohtalaš návddašeapmi oažžu nissona fas ealáskit ja dohkkehit iežas dakkárin go son lea.
69 čuoldda buktá ođđalágan ja roahkkadis, tabuid cuvkejeaddji, jiena sámi girjjálašvuhtii ja servodahkii. Divttain bohtet ovdan áššit, maid birra hárve hállojuvvo jitnosit.” (Vuokko Hirvonen)
“álo mielas
don ja du
. . .
sinä ja sinun
aina mielessä”
Irene Piippola
- Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kirjoittaaksesi viestejä.