Harhaileva tähti

Ranskalaisen Nobel-kirjailija J. M. G. Le Clézion romaani Harhaileva tähti (Otava 2000, suom. Annikki Suni) käsittelee aihetta, joka viime aikoina on ollut taas näkyvillä. Kertomuksessa Ranskan juutalainen Esther tapaa matkalla kibbutsiin ikäisensä palestiinalaistytön, Nezman, joka puolestaan on matkalla pakolaisleirille. Esther on joutunut piilottelemaan toisen maailmansodan aikana äitinsä kanssa sekä italialaisilta että natseilta, mutta heidän päästyään Israeliin joutuvat palestiinalaiset pois tieltä. Pakolaisuuden kokemukset seuraavat toisiaan ja rinnastuvat. "Harhailevan tähden vaikuttavin kohta on vanhan palestiinalaisnaisen kertoma tarina paratiisin menettämisestä. Vihan takia paratiisista tuli vedetön autiomaa. Tarina kuvaa symbolisesti israelilaisten ja palestiinalaisten ratkaisematonta suhdetta", kirjoitti Otto Lappalainen Kiiltomato-lehden arviossaan. "Lapsista useimmat olivat kesän alussa kuin villi-ihmisiä: kasvot, kädet ja jalat auringon paahtamat, tukassa ruohonkorsia, vaatteet rikki ja multaisia. Esther oli mielissään kun pääsi joka aamu mukaan kirjavaan joukkoon, jossa oli tyttöjä ja poikia, juutalaisia ja kylän lapsia, kaikki meluisia ja kurjissa vaatteissa – sellainen oli opettaja Seligmanin luokka."