Virolaista kirjallisuutta

Virolaista kirjallisuutta

Kirjahylly
Käyttäjän Tuomas Aitonurmi kuva
Tuomas Aitonurmi 3.10.2018
Kaikki kirjahyllyt

Turun Kirjamessujen yhtenä teemana vuonna 2018 on Viro. Tässä kirjahyllyssä on Kirjasammon toimittajan kokoama 20 teoksen vinkkilista virolaisesta kaunokirjallisuudesta.

 

Kai Aareleid: Korttitalo (S&S 2018, suom. Outi Hytönen)

Tämän syksyn uutuusromaani on perhedraama sodanjälkeisen ajan Tartossa nuoren tytön näkökulmasta.

 

Maimu Berg: Muotitalo (Moreeni 2014, suom. Sanna Immanen)

Absurdeja tilanteita "edistyksellistä neuvostomuotia" tehneessä Tallinnan muotitalossa 70- ja 80-luvuilla.

 

August Gailit: Toomas Nippernaati (WSOY 1942, suom. Kerttu Mustonen)

Virolainen klassikkoteos, jonka pääosissa on armoitettu velikulta ja huoleton vaeltaja.

 

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus (Moreeni 2011, suom. Jouko Vanhanen)

Historiallinen dekkari, joka sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan; nuori ja nokkela apteekkari selvittää rikoksia.

 

Jaan Kaplinski: Sama meri kaikissa meissä (Otava 1984, suom. Anja Salokannel)

Syntyperältään puolalais-virolaisen kirjailijan viidestä runokokoelmasta koottu suomennosvalikoima.

 

Kaur Kender: Itsenäisyyspäivä (WSOY 2001, suom. Hannu Oittinen)

Kohukirjailijan roisi veijariromaani kuvaa Viron 90-luvulla kokemia muutoksia.

 

Jaan Kross: Keisarin hullu (WSOY 1982, suom. Juhani Salokannel)

Viron huomattavimpiin kirjailijoihin kuuluvan Krossin 1800-luvun alkupuolelle sijoittuva kertomus liiviläisestä aatelismiehestä.

 

Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia (Fabriikki 2017, suom. Outi Hytönen)

Kaldmaan romaani on runoa lähestyvää, kokeilevaa proosaa ja kertoo islantilaisen suvun historian.

 

Viivi Luik: Varjoteatteri (Tammi 2011, suom. Anja Salokannel)

Romaani elämän mittaisesta vaelluksesta Roomaan, välietappeina myös Berliini, Helsinki ja New York.

 

Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY 2011, suom. Kaisu Lahikainen)

Viron vaiettua historiaa, metsäveljien ja heidän läheistensä kohtaloita purkava teos tuo esiin miehitysajan kauhuja.

 

Ellen Niit: Maailman pysyvyys (WSOY 1994, useita suomentajia)

Merkittävän virolaisrunoilijan tuotannon suomennosvalikoima; runoissa näkyvät erityisesti luonto ja kiintymys lapsuuden maisemiin.

 

Rein Raud: Täydellisen lauseen kuolema (Like 2016, suom. Hannu Oittinen)

Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin sijoittuva vakoilu- ja rakkaustarina, jonka henkilöt ovat epävarmoja, millä puolella olla ja kenen asiaa ajaa.

 

Mari Saat: Lasnamäen lunastaja (WSOY 2011, suom. Tuula Friman)

Nainen ja hänen tyttärensä kamppailevat ahtaaksi käyvässä elämässään 2000-luvun alun Tallinnassa.

 

A. H. Tammsaare: Totuus ja oikeus (useita osia, suomennosten kustantajina WSOY ja Otava)

Kansalliskirjailijan aseman tekijälleen tuonut romaanisarja kuvaa virolaisen yhteiskunnan kehitystä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

 

Ilmar Taska: Pobeda 1946 (WSOY 2016, suom. Jouko Vanhanen)

Elokuvantekijän esikoisromaani miehitysajan pelon ilmapiiristä ja kyydityksistä pienen pojan näkökulmasta.

 

Mats Traat: Vilukko (Tammi 1985, suom. Eva Lille)

Päähenkilö, poikansa menettänyt kirjailija, lähtee suruaan pakoon maalle ja kirjoittaa kirjaa 1200-luvun munkista, joka toi kristinuskoa oman kansansa liiviläisten keskuuteen.

 

Mati Unt: Syystanssi (Gummerus 1980, suom. Eva Lille)

Kuudesta tallinnalaislähiön asukkaasta kertova kaupunkikuvaus 1970-luvulta.

 

Arvo Valton: Pieni unikirja (WSOY 1978, suom. Maire Uusitalo)

Uninovelleja, joissa sekoittuvat nykytodellisuus ja lapsuusmuistot, satiiri ja unen symboliikka.

 

Kauksi Ülle: Maaemon lapset (Palladium-kirjat 2017, suom. Hannu Oittinen)

Etelävirolaisen runouden tekijän suomennosvalikoima, joka poimii tekstejä 80-luvulta 2010-luvulle asti.

 

Tõnu Õnnepalu: Paratiisi (Kirjokansi 2017, suom. Jouko Väisänen)

Meditatiivinen kertomus Hiidenmaalla elävän pienen kyläyhteisön elämästä ja erityisesti tietystä muutosten ajanjaksosta.