Virolaista kirjallisuutta

Kirjahylly

20 kirjaa

Käyttäjän Tuomas Aitonurmi kuva
3.10.2018
|Kaikki kirjahyllyt

Turun Kirjamessujen yhtenä teemana vuonna 2018 on Viro. Tässä kirjahyllyssä on Kirjasammon toimittajan kokoama 20 teoksen vinkkilista virolaisesta kaunokirjallisuudesta.

 

Kai Aareleid: Korttitalo (S&S 2018, suom. Outi Hytönen)

Tämän syksyn uutuusromaani on perhedraama sodanjälkeisen ajan Tartossa nuoren tytön näkökulmasta.

 

Maimu Berg: Muotitalo (Moreeni 2014, suom. Sanna Immanen)

Absurdeja tilanteita "edistyksellistä neuvostomuotia" tehneessä Tallinnan muotitalossa 70- ja 80-luvuilla.

 

August Gailit: Toomas Nippernaati (WSOY 1942, suom. Kerttu Mustonen)

Virolainen klassikkoteos, jonka pääosissa on armoitettu velikulta ja huoleton vaeltaja.

 

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus (Moreeni 2011, suom. Jouko Vanhanen)

Historiallinen dekkari, joka sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan; nuori ja nokkela apteekkari selvittää rikoksia.

 

Jaan Kaplinski: Sama meri kaikissa meissä (Otava 1984, suom. Anja Salokannel)

Syntyperältään puolalais-virolaisen kirjailijan viidestä runokokoelmasta koottu suomennosvalikoima.

 

Kaur Kender: Itsenäisyyspäivä (WSOY 2001, suom. Hannu Oittinen)

Kohukirjailijan roisi veijariromaani kuvaa Viron 90-luvulla kokemia muutoksia.

 

Jaan Kross: Keisarin hullu (WSOY 1982, suom. Juhani Salokannel)

Viron huomattavimpiin kirjailijoihin kuuluvan Krossin 1800-luvun alkupuolelle sijoittuva kertomus liiviläisestä aatelismiehestä.

 

Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia (Fabriikki 2017, suom. Outi Hytönen)

Kaldmaan romaani on runoa lähestyvää, kokeilevaa proosaa ja kertoo islantilaisen suvun historian.

 

Viivi Luik: Varjoteatteri (Tammi 2011, suom. Anja Salokannel)

Romaani elämän mittaisesta vaelluksesta Roomaan, välietappeina myös Berliini, Helsinki ja New York.

 

Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY 2011, suom. Kaisu Lahikainen)

Viron vaiettua historiaa, metsäveljien ja heidän läheistensä kohtaloita purkava teos tuo esiin miehitysajan kauhuja.

 

Ellen Niit: Maailman pysyvyys (WSOY 1994, useita suomentajia)

Merkittävän virolaisrunoilijan tuotannon suomennosvalikoima; runoissa näkyvät erityisesti luonto ja kiintymys lapsuuden maisemiin.

 

Rein Raud: Täydellisen lauseen kuolema (Like 2016, suom. Hannu Oittinen)

Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin sijoittuva vakoilu- ja rakkaustarina, jonka henkilöt ovat epävarmoja, millä puolella olla ja kenen asiaa ajaa.

 

Mari Saat: Lasnamäen lunastaja (WSOY 2011, suom. Tuula Friman)

Nainen ja hänen tyttärensä kamppailevat ahtaaksi käyvässä elämässään 2000-luvun alun Tallinnassa.

 

A. H. Tammsaare: Totuus ja oikeus (useita osia, suomennosten kustantajina WSOY ja Otava)

Kansalliskirjailijan aseman tekijälleen tuonut romaanisarja kuvaa virolaisen yhteiskunnan kehitystä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

 

Ilmar Taska: Pobeda 1946 (WSOY 2016, suom. Jouko Vanhanen)

Elokuvantekijän esikoisromaani miehitysajan pelon ilmapiiristä ja kyydityksistä pienen pojan näkökulmasta.

 

Mats Traat: Vilukko (Tammi 1985, suom. Eva Lille)

Päähenkilö, poikansa menettänyt kirjailija, lähtee suruaan pakoon maalle ja kirjoittaa kirjaa 1200-luvun munkista, joka toi kristinuskoa oman kansansa liiviläisten keskuuteen.

 

Mati Unt: Syystanssi (Gummerus 1980, suom. Eva Lille)

Kuudesta tallinnalaislähiön asukkaasta kertova kaupunkikuvaus 1970-luvulta.

 

Arvo Valton: Pieni unikirja (WSOY 1978, suom. Maire Uusitalo)

Uninovelleja, joissa sekoittuvat nykytodellisuus ja lapsuusmuistot, satiiri ja unen symboliikka.

 

Kauksi Ülle: Maaemon lapset (Palladium-kirjat 2017, suom. Hannu Oittinen)

Etelävirolaisen runouden tekijän suomennosvalikoima, joka poimii tekstejä 80-luvulta 2010-luvulle asti.

 

Tõnu Õnnepalu: Paratiisi (Kirjokansi 2017, suom. Jouko Väisänen)

Meditatiivinen kertomus Hiidenmaalla elävän pienen kyläyhteisön elämästä ja erityisesti tietystä muutosten ajanjaksosta.