Niin kuin minä heidät näin

Vilja-Tuulia Huotarisen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani Niin kuin minä heidät näin (Siltala 2018) sijoittuu koulumaailmaan. Joukko teini-ikäisiä oppilaita on vallannut koulun liikuntasalin ja heillä on hallussaan ase. Nuoret lähettävät tilanteestaan nettiin striimiä ja somettavat tottuneesti. Paniikissa olevat opettajat yrittävät selvittää tilannetta poliisien kanssa. Mervi Kantokorpi kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Niin kuin minä heidät näin on parhaimmillaan avautuessaan tuonne teinien kokemusmaailmaan, sinne mihin täältä vanhasta kirjoitetusta maailmasta näkyy usein kovin huonosti."

"Kuusikolla on hallussaan salasanoja, ryhmiä, käyttöliittymiä ja reittejä, joille opettajat tahtoisivat kuollakseen päästä. Saadakseen niistä otteen heidän täytyisi kuitenkin kääriä hihansa ja työntää kätensä järjestelmän maatuneiden kerrosten läpi. Heidän pitäisi pyydystää suosituimmat chipmunkit ja antaa gangnamstylen kuljtettaa. Sitä he eivät tee. Sellainen ei ainoastaan tympäise vaan suorastaan satuttaa ja loukkaa heitä. He kuvailevat, miten he joka päivä kärsivät melusta ja heidän silmänsä kipeytyvät kirkkaasta saasteesta. He ovat rasittuneita siitä, että heidän on pakko sietää ruutuja, jotka rävähtävät auki.”

Julkaisupäivä: 
9.2.2024

Dürers hare

”När du läser dessa nyckelrader / transporteras ett osynligt virus / via näthinnan och synnerven / till ditt medvetande. Symptomet är / ett overklighetsflimmer du aldrig mer / kommer att bli kvitt.” Tollanderska priset tilldelades i år författaren Ralf Andtbacka. Diktsamlingen Dürers hare från 2022 är en av Andtbackas senaste böcker, och i Åbo Underrättelser beskrevs den som ”en tillvarons wunderkammer där tider, ting, tankar och trivia ur verklighetens vidunderliga vindlingar uppenbarar sig för läsaren.” Följ efter Dürers hare in i diktens underland!

Julkaisupäivä: 
9.2.2024

Tähtivaeltaja-palkinnon 2024 ehdokkaat julkistettu

Jukka Uotila
8.2.2024
Helsingin Science Fiction seuran jakama Tähtivaeltaja-palkinto annetaan vuosittain parhaasta suomeksi ilmestyneestä tieteiskirjasta.

Hyllyssä 5 kirjaa

Tutustu hyllyyn Tähtivaeltaja-palkinnon 2024 ehdokkaat julkistettu

Ajankohtaista
7.2.2024

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Vuoden johtolanka -palkinto Kale Puontille

Suomen dekkariseura jakaa Vuoden johtolanka -palkinnon vuosittain edellisvuoden parhaalle kotimaiselle jännityskirjalle. Tänä vuonna palkinnon saa Kale Puonti teoksestaan Fadi (Bazar 2023). Kyseessä on Pasilan Myrkky -sarjan viides osa. Palkintoraadin mukaan ”Kirjan ansiona on tapahtumien kuvaaminen paitsi poliisin kuin myös rikollisten näkökulmasta. Kirjailijan oman työnsä asiantuntemus ja poliisityön arjen uskottava välittäminen yhdistyy taitavaan kirjoittamiseen. Fadi on erinomainen, tiiviisti kirjoitettu dekkari ja hieno lukukokemus.”

Samalla jaettiin myös parhaalle esikoisdekkarille myönnettävä Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja. Tänä vuonna kunniakirjan sai Rebekka Härkönen romaanistaan Prinsessamekko (Bazar 2023).

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa:
STT:n uutinen 6.2.2024
Suomen dekkariseura ry


Kuva: Uupi Tirronen

Julkaisupäivä: 
7.2.2024

Den vita lögnen

Den vita lögnen handlar om Hedvig som flyttar till en stor stad med sin mamma. De flyttar till en helt annan miljö än hon är van vid och klassen har långt fler elever än i den gamla, lilla skolan, som hade femmor och sexor tillsammans. Hedvig går i femman. I Hedvigs nya skola går 700 elever från förskolan ända upp till nian. Hedvig är glad över sitt nya rum som är större än hon är van vid, men samtidigt är Hedvig ledsen över att behöva lämna sin bästa vän Ika bakom sig. Men de kan ses ibland. Ika har det jobbigt utan Hedvig.

Redan första dagen i skolan kommer Molly, Naima och Alice över Hedvigs bilder som hon har i telefonen. De hittar många bilder av Ika och får för sig att det är Hedvigs pojkvän! Hedvig hinner inte berätta att Ika är en flicka och att det är hennes bästis. Deras lärare kommer just då. 

Hedvig får vara tillsammans med Molly och några andra flickor, men det är Molly som bestämmer. Molly tycker inte om pyttipanna, därför äter ingen av dem lunch den första dagen, trots att Hedvig är jättehungrig och gillar pyttipanna, speciellt om de får rödbetor också. De smugglar ut knäckebröd från lunchsalen och spionerar på högstadieelever. I klassen sitter Hedvig bredvid Elliot. Hedvig hjälper Elliot med matte och förklarar hur han ska räkna. Hedvig och Elliot bor nära varandra, så de går tillsammans på skolvägen.

Ika besöker Hedvig under en helg, men det blir inte som de tänkt sig. Molly och hennes gäng får reda på att Ika är en flicka och stämningen mellan Hedvig och Ika försämras. Ika åker hem tidigt på söndagen och Hedvig flyr in i sin garderob där hon tänker bo resten av livet och aldrig mer gå till skolan.

Vad ska Hedvig hitta på för att ställa allt till rätta igen? Hon kan ju inte bo i garderoben hela livet. Ika är sur och hör inte av sig. Hedvig gör upp en plan, men hon måste våga tala med en populär tjej i åttonde klass. 

Boken är första delen om Hedvig. Den är skriven av Katarina von Bredow och har ca 220 sidor. Rekommendation 9-12 år.

Julkaisupäivä: 
6.2.2024
Ajankohtaista
6.2.2024

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Karl Emil Tollanderin palkinto Ralf Andtbackalle

Svenska litteratursällskapetin myöntämän Karl Emil Tollanderin palkinnon on saanut tänä vuonna runoilija Ralf Andtbacka (s. 1963) teoksistaan Bönematriserna (Duck Press 2022) ja Bok av tröst (Duck Press 2022). Palkintoperusteiden mukaan Andtbackan ”kootut teoksensa ovat oikea Wunderkammer ideoita, muotoja ja esineitä, odottamattomia, mahdottomia ja epätodennäköisiä, jatkuvasti uudistuvaa ja kierrätettävää kieltä.” Palkinto on suuruudeltaan 45 000 euroa.

Runebergin päivänä järjestetyssä Svenska litteratursällskapetin tilaisuudessa palkittiin kaiken kaikkiaan yhteensä 22 kirjailijaa, kääntäjää ja muiden kulttuurialojen edustajaa. Astrid ja Bertel Appelbergin rahaston palkinnon sai Pia Ingström omaelämäkerrallisesta esseeteoksestaan Min farmors nerver (Schildts & Söderströms 2023). Kirjakauppias Bo Carleskogin rahaston tunnustuksen sai kirjailija Adrian Perera romaanistaan Alla mänskorna ha problemen (Förlaget 2023).

Lista kaikista 22 palkitusta perusteluineen löytyy Svenska litteratursällskapetin sivuilta.

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa:
Svenska litteratursällsapet
Helsingin Sanomat 5.2.2024


Kirjailijakuva: Cata Portin

Julkaisupäivä: 
6.2.2024
Sivupiiri
6.2.2024

Toimitukselta: Ajankohtaista Sivupiirissä

Runeberg Junior 2024 -palkinto teokselle Mitt idiotiska liv

Vuoden 2024 Runeberg Junior -palkinto on myönnetty Petra Lillsund Botéuksen kirjoittamalle ja Herta Donnerin kuvittamalle teokselle Mitt idiotiska liv (Schildts & Söderströms).

Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Voittajan valitsi raati, johon kuului yhteensä 140 lasta porvoolaisista kouluista ja esikouluista. Esivaaliraatiin kuuluivat sosionomi ja lastenkirjabloggaaja Isabella Fält, elintarviketieteiden maisteri ja paljon lukeva perheenisä Olli Ilander sekä kasvatustieteiden maisteri ja Uusimaa-lehden toimittaja Mika Laurila. 

Runeberg Junior -palkinto myönnetään suomen- tai ruotsinkieliselle, 6–9-vuotiaille suunnatulle lastenkirjalle. Palkinnon tarkoituksena on edistää lukuintoa. Palkintoa on jaettu vuodesta 2017 ja sen myöntävät Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland.

Kunniamaininnan vuonna 2024 sai Hikisukka Hirmunen (kustantaja Tammi), jonka on kirjoittanut Ilona Ahti ja kuvittanut Miila Westin.

Lisätietoa:

Petra Lillsund Botéuksen ja Herta Donnerin kirjalle Mitt idiotiska liv Runeberg Junior -​palkinto

---

Henriika Tulivirta / Sivupiiri
 

Julkaisupäivä: 
6.2.2024
Ajankohtaista
5.2.2024

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Runeberg-palkinto Peter Mickwitzille

Vuoden 2024 Runeberg-palkinto on myönnetty Peter Mickwitzille (s. 1964) runoteoksesta Misslyckad i en uggle (Förlaget 2023). Palkinnon saaja julkistettiin Runebergin päivänä 5.2.2024. Porvoossa.

Palkintoperusteissa kerrottiin, että  teos "kiertelee depression ympärillä, yksinäisyyden ja ulossulkemisen tunnoissa. Se leikkii ja nauraa, joskus irvisteleekin, surullisen klovninnaamion takaa, keksii loputtoman määrän erilaisia kielellisiä keinoja liikuttaakseen ja yllättääkseen maailmassaan samoilevaa lukijaa.”

Palkinnon saajan valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat kirjailija ja taiteilijaprofessori Helena Sinervo, kriitikko Teemu Korpijärvi ja pohjoismaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija Kaneli Kabrell

Vuonna 1986 perustettu Runeberg-palkinto on avoin kaikille suomalaisille kaunokirjallisille teoksille. Palkintosumma on 20 000 euroa, ja sen maksavat sanomalehti Uusimaa ja Porvoon kaupunki. 

Jukka Uotila / Kirjasampo

Lisätietoa:
Etelä-Suomen Media
R
uneberg-palkintoehdokkaat Kirjasammossa


Kuva: 
Niklas Sandström

Julkaisupäivä: 
5.2.2024

2023 luetut kirjat

Huiski
4.2.2024

Hyllyssä 92 kirjaa

Tutustu hyllyyn 2023 luetut kirjat

Neuvostoihmisen loppu

Nobel-palkittu valkovenäläinen Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on tunnettu dokumentaarisista moniäänisistä romaaneistaan, joissa hän ruotii entisen Neuvostoliiton alueen historiaa ja nykyisyyttä. Romaani Neuvostoihmisen loppu – Kun nykyhetkestä tuli second handia (Tammi 2018, suom. Vappu Orlov) koostuu ihmisten tarinoista, jotka kirjailija on koonnut aitojen haastatteluiden pohjalta. Tarinoissa käsitellään surullisia menneisyyden tapahtumia, mutta muistoihin liittyy myös lämpöä ja nostalgiaa. Monessa tarinassa toistuu kritiikki Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiin aikoihin, jolloin raha otti yliotteen yhteiskunnasta. Anneli Kajanto kirjoittaa blogissaan, että Aleksijevitšin teos ”on merkittävyydeltään mammutti. Se maalaa tarkkoja kuvia neuvostoihmisestä ennen ja nyt, tai pikemminkin, antaa neuvostoihmisten maalata itse omakuvansa.”

”Minun tekee nyt mieleni muistella.. Haluan ymmärtää sen mitä olen elänyt. Paitsi omaa elämääni, myös meidän elämäämme, neuvostoelämää… Minä en ole ihastunut omaan kansaani. Enkä myöskään kommunismiin, enkä meidän kommunistijohtajiimme. En varsinkaan tänä päivänä. Kaikki on pinnallistunut, porvarillistunut, kaikki haluavat elää hyvin, makeaa elämää. Kuluttaa ja kuluttaa. Kahmia itselleen! Kommunistitkaan eivät ole samoja kuin ennen. Meillä on kommunisteja, joiden vuositulot ovat satoja tuhansia dollareita. Jotka ovat miljonäärejä! Asunto Lontoossa… palatsi Kyproksella… Mitä kommunisteja sellaiset ovat? Missä on heidän uskonsa? Jos heiltä kysyy, katsovat kuin tärähtänyttä.”

Julkaisupäivä: 
2.2.2024

Sivut