Docventures 2017 kirjavinkit, viikko 8: Kansakunnan olohuone / Suomi

Teema
8.9.2017

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

 

Docventuresin dokumenttien ohella myös Kirjasampo ja Helmet-kirjasto laajentavat maailmankuvaasi! Olemme tuottaneet dokkareiden teemoihin sopivia kirjavinkkejä sekä kauno- että tietokirjallisuudesta. Joka viikko nostamme verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa esille kyseisen viikon Docventures-teemaan liittyvät vinkit.

Kaunokirjalliset teokset on näissä artikkeleissa linkitetty Kirjasammon tietoihin ja tietokirjat Finna-palveluun.

Makupalat-sivuston linkkikokoelma: Suomalainen koti ja arki

 

Viikko 8: Kansakunnan olohuone / Suomi

 

Kaunokirjallisuus

 

Juha Hurme: Nyljetyt ajatukset (2014)

Aimo ja Köpi soutavat Suomen länsirannikkoa pitkin Kustavista Hailuotoon käyden samalla läpi suomalaisen kirjallisuuden historiaa. Esseemäistä kerrontaa ovelasti romaanimuotoon saattava kirja tarjoaa kiehtovia elämäntarinoita ja kasan lukuvinkkejä kotimaisen kirjallisuuden klassikoista, myös unohtuneista sellaisista.

 

Anni Kytömäki: Kultarinta (2014)

Suomalainen metsä on elävä ja voimakkaasti vaikuttava Anni Kytömäen esikoisromaanissa, joka kertoo vahvan tarinan isän ja tyttären elämästä 1900-luvun Suomessa. Sisällissodan kahtiarepivyys ja sen vaikutukset myöhempien vuosikymmenten Suomeen tulevat myös kipeästi esiin.

 

Petri Tamminen: Suomen historia (2017)

Petri Tamminen kuunteli valtavan määrän suomalaisten muistoja ja kirjoitti niistä ajallisesti pitkälle janalle sijoittuvan kertomuskokoelman. Lyhyet tarinanpätkät nousevat Tammiselle tuttuun tapaan elämää suuremmiksi kertomuksiksi kansallisesta muistista.

 

Saara Turunen: Rakkaudenhirviö (2015)

HS:n esikoiskirjapalkinnon saanut teos kuvaa tytön kasvua naiseksi ja oman paikan etsimistä kotimaassa, joka tuntuu vieraalta, kylmältä ja epäsopivalta. Lopulta kotimaa jää taakse, mutta onko muualla sen helpompaa, ja vaikuttaako ympäristö lopulta onnelliseksi tulemiseen?

 

Tietokirjallisuus

 

Klaus Helkama: Suomalaisten arvot – mikä meille on oikeasti tärkeää? (2015)

Professori Klaus Helkaman teos on yleistajuinen katsaus suomalaisiin arvoihin. Arvot ohjaavat toimintaamme ja näkyvät kulttuurissa ja sen tuotteissa: mitä suomalaisista arvoista kertoo esimerkiksi kuivauskaapin keksiminen? Vaikka yksilöiden arvot maan sisällä poikkeavat suurestikin toisistaan, on kuitenkin mahdollista kartoittaa niitä tarinoita ja ominaisuuksia, joita kansa näiden tarinoiden avulla kertoo itsestään. Helkama vastaa myös kysymyksiin miten ja miksi arvot muuttuvat ja miten talous vaikuttaa arvoihin. Kirjan lopussa on arvotesti, jonka avulla lukija voi kartoittaa omat arvonsa.

 

Koko Hubara: Ruskeat Tytöt (2017)

Koko Hubaran blogiteksteistä laajennettu esseeteos kuvailee henkilökohtaisella tasolla sitä, millaista on olla ruskea suomalainen ja erityisesti Ruskea Tyttö Suomessa vuonna 2017. Hubara käsittelee identiteettiä, taustaa, vanhempana ja lapsena oloa ja niitä katseita, joita häneen luodaan ja joita hän itse itseensä luo.

 

Anu Koivunen (toim.): Maailman paras maa (2012)

Artikkelikokoelmassa tarkastellaan Suomea ja suomalaisuutta monesta eri näkökulmasta, niin historian kuin nykypäivänkin kautta. Kirjoittajat edustavat eri aloja, mukana mm. kansanedustaja Juhana Vartiainen, kirjailija Kjell Westö sekä toimittaja Anna-Lena Laurén.

 

Jari Tammi: Maammesanakirja (2009)

Muun muassa Suuren kirosanakirjan kirjoittaja on koonnut ”lukukirjan epäluuloisille, kateellisille ja itsekkäille suomalaisille”. Maammesanakirja on nimensä mukaisesti sanakirja, jonka vajaat 3 000 sanaa kuvailevat Suomea ja suomalaisia – yhdestä näkökulmasta.

 

Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi (2012)

Tommi Uschanovin viisi vuotta sitten julkaistu kirja sisältää ajatonta ajattelua suomalaisuuden määrittelystä ja stereotypioista, joita suomalaiset ja muut kansat itseensä tai toisiinsa kohdistavat. Uschanov ottaa esiin myös suomalaisen poliittisen kulttuurin historiattomuuden ja lanseeraa neljä historiaan liittyvää ajatusharhaa: hitausharhan, nopeusharhan, perinteisyysharhan ja äskettäisyysharhan. Uschanovin nimeämät harhat tarjoavat hyvää ajatusvoimistelua ja suhteellisuudentajua ja ovat suositeltavaa pohdittavaa esimerkiksi ennen tempautumista debattiin monimutkaisista poliittisista uudistuksista.

 

Kaunokirjallisuusvinkit: Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo
Tietokirjallisuusvinkit: Helmet-kirjaston henkilökunta