Laulu rakkaudesta ja muita runoja

Vuoden 1972 kotimainen kirjavalinta on Eeva Kilven (s. 18.2.1928) runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY). Ikisuosikeiksi nousseita ja erilaisissa tilaisuuksissa edelleen usein siteerattuja runoja sisältävä teos oli Kilven ensimmäinen runokokoelma. Sen tekstit kertovat suoralla tavalla niin rakkaudesta, erotiikasta ja naiseudesta kuin kaipauksesta ja yksinäisyydestäkin. Mukana on myös tuskaa yhteiskunnan ja luonnon puolesta, mikä näkyy vielä korostuneemmin Kilven myöhemmässä tuotannossa. "Elämän evakkona"-runo tuo esiin Kilven kirjoittamiselle tärkeän karjalaisuuden. Teos painottaa myös arkisten asioiden tärkeyttä. Aikalaisarviossa kokoelmasta sanottiin: "Pidän tästä kirjasta. Se on eroottinen ja hyvin välittömästi kommunikoiva.   Tämän kirjan lämpö on lähtöisin rehellisyydestä."  Eeva Kilpi on kuvannut omia runojaan prosaistin runoiksi erotukseksi "oikeiden lyyrikoitten" runoista. "Herättyäni / sinun vieressäsi katselen / miten aamuaurinko kultaa kirjahyllysi / lattiasta kattoon / enkä yhtäkkiä enää tiedä kumpaa rakastan: / sinua vaiko kirjojasi. // Rakkaani, uskalla tuntea minut, / anna arvo tälle tunnustukselle."