Lakeus

Vuoden 1961 kotimaisena kirjana on Väinö Kirstinän (29.1.1936 – 23.9.2007) esikoisrunokokoelma Lakeus (WSOY), jolla tekijä sai seuraavana vuonna Kalevi Jäntin palkinnon. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olleen Kirstinän kirjoitusharrastus heräsi hänen aloitettuaan Helsingin yliopistossa ja tutustuttuaan Veijo Mereen, joka antoi Kirstinälle monia ohjeita kirjoittamiseen. Lakeus-kokoelman runot sijoittuvat alkupuolella Pohjanmaan maisemiin ja sen jälkeen kaupunkiin, jossa mukaan tulee myös rakkaus. Lisäksi aiheisiin kuuluvat historia, muutos ja meri. Aikalaisarvion mukaan esikoisteos antoi Kirstinän runoilijanlaadusta harkitsevan, eettisesti asennoituneen ja hivenen kireän kuvan. Myöhemmin Kirstinä lähti runoissaan huomattavasti kokeellisemmalle linjalle. "Hevonen, kaviot, kipinät, lakeutta / ja kuva on täysi. / Mutta maisema keinuu, ojat lentävät taakse, / taivaanranta pakenee. / Etäiset metsät ja talot / ovat tummat taivasta vasten. / Kaviot kipinöivät. / Kasvoja vasten lentävät paarmojen joukot."