Odotettuja kirjauutuuksia – kevät 2017

Teema
18.1.2017

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Tänä vuonna myös suomalaisessa kirjallisuusmaailmassa katsotaan taaksepäin maamme itsenäisyyden ajan satavuotiseen historiaan ja käydään läpi sen aikana kirjoitettua kirjallisuutta. Kirjamaailman rattaat pyörivät tietenkin taustalla kuten ennenkin, ja paljon uusia kiehtovia kirjoja on tulossa tänä vuonna ilahduttamaan lukijoita. Kirjasammon toimittaja esittelee nyt lyhyesti kustantajien etukäteistietojen perusteella, mitkä uutuuskirjat tarttuivat erityisen kiinnostavina silmään kirjakevään 2017 katalogeista. 

 

Kotimaiset romaanit

Joel HaahtelaMistä maailmat alkavat (Otava), tammikuu

Suomalaisten lukijoiden kirja toisensa jälkeen vahvasti rakastama Joel Haahtela on uudella teoksellaan lähtenyt hieman erilaiselle linjalle. Mistä maailmat alkavat on taiteilijaromaani ja Haahtelan aiempia romaaneja laajempi kokonaisuus. 

Hanna HauruJääkansi (Like), tammikuu

Hanna Hauru on nykypäivän inhorealistiseksikin kuvattu pohjoisen ääni mm. Timo K. Mukan jalanjäljissä. Uusi pienoisromaani kertoo erään tytön karun perhetarinan sota-ajan jälkeen, kun äiti ottaa uuden miehen, joka tekee kotimökistä helvetin. 

Venla HiidensaloSinun tähtesi (Otava), tammikuu

Myös Hiidensalo on kirjoittanut taiteilijaromaanin ja ottanut päähenkilökseen yhden kansallisesti merkittävimmistä kuvataiteilijoistamme, Albert Edelfeltin. Näkemys taiteilijasta ja hänen läheisistään ei ole historiallisessa romaanissa kaunisteltu.

Tuomo JänttiVerso (Gummerus), maaliskuu

Tuomo Jäntin jännittävän maagisrealistista toista romaania verrataan kustantajan esittelyssä kunnianhimoisesti nobelistien kuten Saramagon ja Camus'n teoksiin. Kirjassa ihmiset alkavat yllättäen kasvaa lehtiä ja ruohoa! 

Anu KaajaLeda (Teos), helmikuu

Kehutulla Muodonmuuttoilmoitus-novellikokoelmalla kaksi vuotta sitten debytoineen Anu Kaajan uusi romaani käsittelee myyttiä Ledasta. Kirjan kertojan mielestä myytin alkuperäinen versio meni pieleen ja hän päättää uudistaa sen itse, mistä seuraa mielipuolinen kuvaelma.

Anneli KantoLahtarit (Gummerus), tammikuu

Ansiokkaista historiallisista romaaneistaan tunnettu kirjailija palaa toisesta näkökulmasta Suomen sisällissotaan, jota käsitteli jo romaanissaan Veriruusut. Uudessa kirjassa käydään sodan tapahtumia läpi valkoisen puolen silmin.

Katja KaukonenLumikadun kertoja (WSOY), maaliskuu

Myös Kaukosen uusi kirja käsittelee sotaa: Lumikadun kertoja sijoittuu Puolaan toisen maailmansodan aikana, jolloin saksalaiset saapuivat ja alkoivat muokata puolalaisista orjakansaa.

Miki LiukkonenO (WSOY), huhtikuu

Miki Liukkosen toinen romaani on "ennen kaikkea kookas kirja [n. 800 sivua] siitä, millaista on arki tässä ajassa ja miten elää siinä." Se kertoo tavallisista ihmisistä ja kummallisista tapahtumista, järjettömistä asioista joita pelkäämme. 

Riina PaasonenKaikki minkä menetimme (Minerva), tammikuu

Esikoisromaanissa keski-ikäinen Johannes ajaa supikoiran yli ja päätyy hoivaamaan tämän puolisoa, ja Johanneksen vaimo ottaa takaisin kadotettua nuoruuttaan suhteella nuoremman miehen kanssa. Villi eläin muodostuu kirjassa itsenäisyyden ja vapauden symboliksi, kunnes...

Matias RiikonenSuuri fuuga (Aula & Co), tammikuu

Sateisesta ja rappeutuvasta Ruovedestä tulee Matias Riikosen toisessa romaanissa tulevaisuuden odotushuone. Teos lainaa muotonsa Ludwig van Beethovenin sävellyksestä ja venyttää ajattelunsa äärimmilleen.

Mila TeräsJäljet (Karisto), maaliskuu

Merkittävää suomalaista taiteilijaa käsittelee myös Mila Teräs, joka on kirjoittanut Helene Schjerfbeckistä. Lyyrisessä muotokuvassa iäkäs taiteilija muistelee vuonna 1945 menneisyyttään. 

 

Käännösromaanit

Laurent BinetKuka murhasi Roland Barthesin? (Gummerus, suom. Lotta Toivanen), maaliskuu

Palkintoja ja ylistystä ympäri maailman keränneen HHhH:n kirjoittaja tempaa toisella romaanillaan murhamysteeriin, jossa seikkailevat mm. Ranskan tunnetuimmat älyköt. Myös Kuka murhasi Roland Barthesin? on ehtinyt kerätä Ranskassa palkintoja.

Linda Boström KnausgårdTervetuloa Amerikkaan (Like, suom. Petri Stenman), helmikuu

August-palkinnon ehdokkaana ollut teos on toinen suomennos Linda Boström Knausgårdilta. Pienoisromaanissa isän kuoleman kokenut perhe haluaa olla rauhassa kukin tahollaan, mutta samalla he kaipaavat toinen toisiaan. 

Petina GappahMuistojen kirja (Tammi, suom. Tero Valkonen), helmikuu

Zimbabwelaisen juristin ja kirjailijan romaani kuvaa tekijänsä kaoottista kotimaata kertomalla naisesta kuolemansellissä. Syrjittyä albiinoa syytetään murhasta ja hän kirjoittaa elämäntarinaansa amerikkalaiselle reportterille, jolta toivoo apua.

Yaa GyasiMatkalla kotiin (Otava, suom. Sari Karhulahti), maaliskuu

Kiihkeäksi kuvattu esikoisromaani kertoo värikylläisesti tarinan, joka kulkee 1700-luvun Afrikasta nykypäivän afroamerikkalaiseen yhteisöön. Kirjailija on syntynyt Ghanassa ja kasvanut Yhdysvalloissa.

Martina HaagOlin niin varma meistä (Atena, suom. Riie Heikkilä), helmikuu

Ruotsalaisen kirjailija, näyttelijä ja kolumnisti Martina Haagin ihmissuhdeaiheinen romaani kuvaa avioliiton hajoamista jätetyn osapuolen näkökulmasta. Ruotsin Lappiin autiotupavahdiksi paennut nainen alkaa kirjoittaa kirjaa erostaan. 

Han KangVegetaristi (Gummerus, suom. Sari Karhulahti), maaliskuu

Kansainvälisen Booker-palkinnon saanut teos kertoo korealaisesta kotirouvasta, joka päättää lopettaa lihansyönnin. Pieneltä vaikuttava päätös muodostuu elämää järisyttäväksi romaanissa, joka käsittelee perhettä, pakkomiellettä ja naisen oikeutta ruumiiseensa. 

Ian McEwanPähkinänkuori (Otava, suom. Juhani Lindholm), maaliskuu

Rakastettu brittikertoja on ottanut uusimmassa romaanissaan varsin omaperäisen kerrontanäkökulman: kirjan tarinaa kertoo sikiö viimeisillään raskaana olevan naisen kohdusta. Teos on myös Hamlet-vaikutteinen murha- ja petostarina. 

Orhan PamukKummallinen mieleni (Tammi, suom. Tuula Kojo), huhtikuu

Turkkilaisen nobelistin romaani on rakkaudentunnustus Istanbulille, ja Pamuk peilaa maan lähihistoriaa tarkasti, mikä tekee kirjasta hyvin ajankohtaisen. Päähenkilönä on katukauppias Mevlut, joka muuttaa Istanbuliin 12-vuotiaana 60-luvulla.

John WilliamsAugustus (Bazar, suom. Ilkka Rekiaro), helmikuu

Vuosikymmeniä kirjojensa julkaisemisen jälkeen suureen postuumiin suosioon nousseen John Williamsin kolmas ja viimeinen romaanikin julkaistaan suomeksi. Rooman valtakunnan perustajasta kertova historiallinen romaani Augustus sai National Book Award -palkinnon 1973. 

Hanya YanagiharaPieni elämä (Tammi, suom. Arto Schroderus) Maaliskuu

Amerikkalaisia lukijoita ja kirjallisuusmaailmaa järisyttänyt massiivinen romaani kuvaa ystävyyttä, muistin tyranniaa ja inhimillisen sietokyvyn rajoja. Neljää New Yorkissa asuvaa opiskelutoverusta seuraava teos sukeltaa mitä tummimpiin vesiin, mutta pyrkii kohti valoa.

 

Dekkarit

Elly GriffithsRisteyskohdat (Tammi, suom. Anna Lönnroth), maaliskuu

Englantilaisen Elly Griffithsin jännäri aloittaa suositun Ruth Galloway -sarjan. Tunnelmallisiksi brittidekkareiksi kuvattujen kirjojen pääosassa on arkeologi.

Elizabeth HandPitkä varjo (Like, suom. Juha Ahokas), maaliskuu

Palkitun amerikkalaisdekkaristin teos kuvaa valokuvaaja Cass Nearyn seikkailua Pohjois-Lontoossa ja Englannin nummilla. Rakastajaansa etsiessä Cass sotkeutuu murhien ja petosten verkkoon.

Shari LapenaHyvä naapuri (Otava, suom. Oona Nyström), tammikuu

Nuorten vanhempien elämä muuttuu painajaiseksi, kun vauva katoaa päivälliskutsujen aikana. Pariskunta joutuu yllättäen itse pääepäillyiksi, ja luurangot on paljastettava monien kaapeista.

Pierre LemaitreRosie (Minerva, suom. Susanna Hirvikorpi), tammikuu

Suositun ranskalaiskirjailijan uudessa Camille Verhoeven -dekkarissa ylikomisariota on vastassa arvaamaton pommimies Jean Garnier.

Marjut PettersonNiin kuin sinä sen muistat (Myllylahti), huhtikuu

Lajityyppinsä rajoja venyttäväksi kuvattu trilleri kulkee lopusta alkuun: tunnustuksesta palataan ajassa taaksepäin ja menneisyyden salaisuudet paljastuvat pikkukaupungissa.

Ari RätySyyskuun viimeinen (Tammi), tammikuu

Esikoisdekkari kertoo viidestä pojasta, jotka löytävät luokkatoverin isosiskon ruumiin, eikä mikään palaa ennalleen. Vuosia myöhemmin löytyy toinen ruumis, ja rikosylikonstaapeli Eskelinen alkaa selvittää asioiden yhteyksiä.

 

Spekulatiivinen fiktio

Filip AlexandersonEsikoinen-romaani (Like, suom. Sirje Niitepöld), helmikuu



Ruotsalaiskirjailijan esikoisromaani yhdistää trilleriin yliluonnollisia elementtejä. Entinen poliisi alkaa tutkia rituaalimurhaa, ja nuori mies huomaa itsellään outoja kykyjä...

Jussi KatajalaNollameridiaani ja muita kosmisia tarinoita -novellikokoelma (Osuuskumma)

Atorox-palkitun Katajalan tieteisnovellit tapahtuvat ajassa, avaruudessa ja vaihtoehtoisissa maailmoissa. Kertomuksissa tavataan monenlaisia muukalaisia. 

Anne LeinonenMetsän äiti -romaani (Atena), maaliskuu

Anne Leinosen uudessa romaanissa metsä hengittää ja päähenkilön valvepainajaisissa toistuu kuva mökkiinsä palaneesta miehestä. Uuden kuolemantapauksen myötä on pakko alkaa tutkia maalaiskylän menneisyyttä.

Minna RoininenPimeänkutojat-romaani (Osuuskumma)

Elektonisena syväkirjana aiemmin ilmestynyt esikoisromaani kertoo pariskunnasta, joka joutuu toisen synkkien unien kietomaksi, ja lopulta on astuttava painajaisten valtakuntaan.

 

Runous, lyhytproosa, esseet

Tuuve AroLihanleikkaaja-novellikokoelma (WSOY), tammikuu

Tuuve Aron yhdeksännen teoksen kerrotaan olevan täyttä novellia, ja tarinoissa etsitään sitä jotakin, joka tekee minästä minän.

Koko HubaraRuskeat Tytöt (Like), helmikuu

Paljon luetun ja keskustelua herättäneen blogin pohjalta syntynyt esseekokoelma käsittelee mm. identiteettiä, kauneutta, hip hopia ja vanhemmuutta sukupuolen, etnisyyden ja luokan risteymästä käsin.

Miranda JulyUimakoulu-novellikokoelma (Siltala, suom. Hilkka Pekkanen), maaliskuu

Amerikkalainen elokuvantekijä ja kirjailija käsittelee viekkaalla tavalla näennäisesti mitäänsanomattomia hetkiä, viattomia väärinkäsityksiä ja noloja paljastuksia. Myötätunnolla kerrotut tarinat ovat hauskoja, syvällisiä, vietteleviä ja karmiviakin.

Matti KangaskoskiPääkalloneuvottelut-runokokoelma (Teos), helmikuu

Kangaskosken kolmatta kaunokirjallista teosta kuvaillaan petolliseksi runoteokseksi, jossa pyritään raivokkaasti kommunikointiin, kokemiseen, ehkä ymmärrykseenkin.

Tiina LehikoinenYksityisiä tragedioita -novellikokoelma (Like), helmikuu

Runoja ja sarjakuvaa aiemmin julkaisseen Lehikoisen ensimmäinen proosajulkaisu sisältää psykologisesti tarkkoja novelleja. Kokoelman ihmisille hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyy utopiana. 

Maria MatinmikkoVärit-runokokoelma (Siltala), helmikuu

Tekijänsä kolmas teos täydentää trilogian, jonka ensimmäiset osat olivat runokirjat Valkoinen (Tanssiva karhu -palkinto 2013) ja MustaVärit on kuvauksen mukaan kaleidoskooppimainen runoteos, jossa kirjoitukset asettuvat sirpaleiksi, maisemiksi ja tilanteiksi.

Alice MunroJupiterin kuut -novellikokoelma (Tammi, suom. Kristiina Rikman), maaliskuu

Kanadalaisen Nobel-palkitun mestarinovellistin teos läpimurron kynnykseltä saadaan vihdoin suomeksi: alkuteos The Moons of Jupiter ilmestyi 1982. 

Maria PeuraTunkeilijat-novellikokoelma (Teos), huhtikuu

Romaaneja, lastenrunokokoelman ja kirjan kirjoittamisesta aiemmin julkaissut, useita palkintoja ja ehdokkuuksia kerännyt Maria Peura kuvaa ensimmäisessä novellikokoelmassaan rajojen ylittämistä. Teoksen kerrontatavat taipuvat moneen.

Timo SaloMutta ennen muuta -runokokoelma (Poesia), maaliskuu

Kirjallisesti moniulotteisen runoilijan uusi teos saa lumoutumaan suomen kielestä, joka on melankolian ikuista leikkiä. Mitta ja rytmi säätelevät runojen kieltä, mutta samalla ne antavat sen elää monisyisenä.

Petri TamminenSuomen historia -lyhytproosakokoelma (Otava), tammikuu

Tammisen teos sisältää yli sata tapahtuma- ja tunnelmasirpaletta, jotka on koottu haastattelemalla suuri joukko kansalaisia. Tapahtumat on kirjoitettu kirjailijan tutuksi tulleella, lakonisella tyylillä. 

Marina TsvetajevaYlistys, hiljaa! -runovalikoima (Siltala, suom. Marja-Leena Mikkola), tammikuu

Marja-Leena Mikkola on suomentanut monia suuria venäläisiä runoilijoita, ja nyt saadaan vihdoin suomeksi laaja valikoima Marina Tsvetajevalta (18921941). Vaikka Tsvetajeva itse halveksi kaikkea modernia, hän oli runoilijana moderni ja aikaansa edellä.

 

Sarjakuvat

Karoliina KorhonenFinnish Nightmares 2 / Suomalaisten painajaisia 2 (Atena), huhtikuu

Suursuositut Matin seikkailut saavat jatkoa, ja suomalaisten kiusallisiksi kokemia sosiaalisia tilanteitahan riittää... Tällä kertaa Matti matkustelee ulkomailla.

Juho Maurinen: Rontticomics (Arktinen Banaani), helmikuu

Sosiaalisten tilanteiden hankaluus vetoaa Juho Maurisenkin huumorintajuun ja myös ihmisluonnon pohjatonta typeryyttä käsitellään uudessa Rontticomics-sarjakuvassa. Teos on absurdin sarjakuvakomiikan juhlaa.

Timo MäkeläLapsen kengissä (Arktinen Banaani), toukokuu

Pitkän linjan sarjakuvapiirtäjän uusi teos kuvaa lapsuuden tunnelmia. Sarjakuva-albumissa on huumoria, tragiikkaa, arkitodellisuutta, mielikuvitusta ja jännitystäkin.

 

Tietokirjallisuus

Svetlana AleksijevitšSodalla ei ole naisen kasvoja (Tammi, suom. Pauli Tapio), huhtikuu

Vuoden 2015 kirjallisuuden nobelistin hankalasti saatavilla ollut, alun perin 1988 suomeksi ilmestynyt esikoisteos Sodalla ei ole naisen kasvoja saa uuden julkaisun nyt Tammen Keltaisessa kirjastossa. Haastatteluihin perustuva kirja kertoo toisen maailmansodan naissotilaista. 

Outi AmpujaHyvä hiljaisuus (Atena), huhtikuu

Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun aineistoon perustuvan Hyvä hiljaisuus -tietokirjan tekijä Outi Ampuja on dosentti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut aiheeseen liittyen useita artikkeleita ja teoksia. Teos lähestyy rauhoittumista hiljaisuuden nelikentän avulla.

John HirstEuroopan lyhin historia (S&S, suom. Helene Bützow), toukokuu

Australialaisen historioitsijan kirja Euroopan historiasta ja merkityksestä on kirjoitettu ainakin maantieteellisesti ulkopuolisen näkökulmasta... Viime vuonna kuollut John Hirst on kertonut teoksessaan mukaansatempaavasti, miksi eurooppalainen sivilisaatio muutti koko maailmaa.

Jouni LaaksonenHanki hohtava alla (Art House), helmikuu

Umpihankihiihto on hiihdon alkuperäinen muoto, jota retkeilyyn erikoistunut tietokirjailija ja vapaa toimittaja Jouni Laaksonen käsittelee uudessa tietokirjassaan. Teos kokoaa tarpeellisen tiedon nykypäivänä umpihankeen mielivälle.

Aleksandr Manzos: Kaikkien aikojen pelit (Avain), maaliskuu

Tämän kirjan kerrotaan olevan ensimmäinen tietokone- ja konsolipelien perusteos suomeksi. Teos esittelee 30 klassikkopeliä 70-luvun alusta viime vuosiin. Kirjoittaja on peleihin erikoistunut vapaa toimittaja. 

Tuomas MurajaFaktat tiskiin! (Tammi), helmikuu

Bonnierin Suuren journalistipalkinnon saaneen Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja on kirjoittanut suomalaisen faktantarkistuksen käsikirjan. Teos kertoo faktantarkistuspalvelun toiminnasta ja esittelee kiinnostavimpia tarkistustapauksia.

Bastian ja Frederik Obermaiyer: Panaman paperit (Into, suom. Kirsimarja Tielinen), helmikuu

Maailmaa viime vuonna puhuttaneesta kaikkien aikojen suurimmasta tietovuodosta kertovat tässä tietokirjassa Panaman papereihin ensiksi tutustumaan päässeet saksalaistoimittajat. Paperit paljastivat maailman mahtavien omistukset veroparatiiseissa.

Joonas Pörsti: Propagandan lumo (Teos), huhtikuu

Pörstin kirja kertoo mielipiteenmuokkauksesta alkaen ensimmäisestä maailmansodasta. Kirjassa kuvataan kattavasti mm. mielten hallinnan mekanismeja internetin aikakaudella ja kannustetaan kohti avoimempaa maailmaa.

Ronja Salmi ja Mikko Toiviainen
12 tarinaa kirjoittamisesta (WSOY), toukokuu

Kirjoittamisen ammattilaisten erilaisia tarinoita käydään läpi tässä teoksessa, joka kertoo esiintyjien, puhujien ja vaikuttajien kirjoittamisesta. Teos tarjoaa myös käytännön vinkkejä ja harjoituksia omaan kirjoittamiseen.

Jouni TilliMiten puhumme, kun puhumme politiikkaa? (Atena), helmikuu

Jouni Tillin teos analysoi nykypoliitikkojen puheita tarkkanäköisesti ja terävästi pintaa syvemmältä. Minkälaisella retoriikalla yleisöön pyritään vaikuttamaan?

 

Listan kirjat kokosi ja kustantajien tekstien pohjalta esitteli:
Tuomas Aitonurmi
Informaatikko ja toimittaja
Kirjasampo