Odotettuja kirjauutuuksia – kevät 2017
Tänä vuonna myös suomalaisessa kirjallisuusmaailmassa katsotaan taaksepäin maamme itsenäisyyden ajan satavuotiseen historiaan ja käydään läpi sen aikana kirjoitettua kirjallisuutta. Kirjamaailman rattaat pyörivät tietenkin taustalla kuten ennenkin, ja paljon uusia kiehtovia kirjoja on tulossa tänä vuonna ilahduttamaan lukijoita. Kirjasammon toimittaja esittelee nyt lyhyesti kustantajien etukäteistietojen perusteella, mitkä uutuuskirjat tarttuivat erityisen kiinnostavina silmään kirjakevään 2017 katalogeista.
Kotimaiset romaanit
Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat (Otava), tammikuu
Suomalaisten lukijoiden kirja toisensa jälkeen vahvasti rakastama Joel Haahtela on uudella teoksellaan lähtenyt hieman erilaiselle linjalle. Mistä maailmat alkavat on taiteilijaromaani ja Haahtelan aiempia romaaneja laajempi kokonaisuus.
Hanna Hauru: Jääkansi (Like), tammikuu
Hanna Hauru on nykypäivän inhorealistiseksikin kuvattu pohjoisen ääni mm. Timo K. Mukan jalanjäljissä. Uusi pienoisromaani kertoo erään tytön karun perhetarinan sota-ajan jälkeen, kun äiti ottaa uuden miehen, joka tekee kotimökistä helvetin.
Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi (Otava), tammikuu
Myös Hiidensalo on kirjoittanut taiteilijaromaanin ja ottanut päähenkilökseen yhden kansallisesti merkittävimmistä kuvataiteilijoistamme, Albert Edelfeltin. Näkemys taiteilijasta ja hänen läheisistään ei ole historiallisessa romaanissa kaunisteltu.
Tuomo Jäntti: Verso (Gummerus), maaliskuu
Tuomo Jäntin jännittävän maagisrealistista toista romaania verrataan kustantajan esittelyssä kunnianhimoisesti nobelistien kuten Saramagon ja Camus'n teoksiin. Kirjassa ihmiset alkavat yllättäen kasvaa lehtiä ja ruohoa!
Anu Kaaja: Leda (Teos), helmikuu
Kehutulla Muodonmuuttoilmoitus-novellikokoelmalla kaksi vuotta sitten debytoineen Anu Kaajan uusi romaani käsittelee myyttiä Ledasta. Kirjan kertojan mielestä myytin alkuperäinen versio meni pieleen ja hän päättää uudistaa sen itse, mistä seuraa mielipuolinen kuvaelma.
Anneli Kanto: Lahtarit (Gummerus), tammikuu
Ansiokkaista historiallisista romaaneistaan tunnettu kirjailija palaa toisesta näkökulmasta Suomen sisällissotaan, jota käsitteli jo romaanissaan Veriruusut. Uudessa kirjassa käydään sodan tapahtumia läpi valkoisen puolen silmin.
Katja Kaukonen: Lumikadun kertoja (WSOY), maaliskuu
Myös Kaukosen uusi kirja käsittelee sotaa: Lumikadun kertoja sijoittuu Puolaan toisen maailmansodan aikana, jolloin saksalaiset saapuivat ja alkoivat muokata puolalaisista orjakansaa.
Miki Liukkonen: O (WSOY), huhtikuu
Miki Liukkosen toinen romaani on "ennen kaikkea kookas kirja [n. 800 sivua] siitä, millaista on arki tässä ajassa ja miten elää siinä." Se kertoo tavallisista ihmisistä ja kummallisista tapahtumista, järjettömistä asioista joita pelkäämme.
Riina Paasonen: Kaikki minkä menetimme (Minerva), tammikuu
Esikoisromaanissa keski-ikäinen Johannes ajaa supikoiran yli ja päätyy hoivaamaan tämän puolisoa, ja Johanneksen vaimo ottaa takaisin kadotettua nuoruuttaan suhteella nuoremman miehen kanssa. Villi eläin muodostuu kirjassa itsenäisyyden ja vapauden symboliksi, kunnes...
Matias Riikonen: Suuri fuuga (Aula & Co), tammikuu
Sateisesta ja rappeutuvasta Ruovedestä tulee Matias Riikosen toisessa romaanissa tulevaisuuden odotushuone. Teos lainaa muotonsa Ludwig van Beethovenin sävellyksestä ja venyttää ajattelunsa äärimmilleen.
Mila Teräs: Jäljet (Karisto), maaliskuu
Merkittävää suomalaista taiteilijaa käsittelee myös Mila Teräs, joka on kirjoittanut Helene Schjerfbeckistä. Lyyrisessä muotokuvassa iäkäs taiteilija muistelee vuonna 1945 menneisyyttään.
Käännösromaanit
Laurent Binet: Kuka murhasi Roland Barthesin? (Gummerus, suom. Lotta Toivanen), maaliskuu
Palkintoja ja ylistystä ympäri maailman keränneen HHhH:n kirjoittaja tempaa toisella romaanillaan murhamysteeriin, jossa seikkailevat mm. Ranskan tunnetuimmat älyköt. Myös Kuka murhasi Roland Barthesin? on ehtinyt kerätä Ranskassa palkintoja.
Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (Like, suom. Petri Stenman), helmikuu
August-palkinnon ehdokkaana ollut teos on toinen suomennos Linda Boström Knausgårdilta. Pienoisromaanissa isän kuoleman kokenut perhe haluaa olla rauhassa kukin tahollaan, mutta samalla he kaipaavat toinen toisiaan.
Petina Gappah: Muistojen kirja (Tammi, suom. Tero Valkonen), helmikuu
Zimbabwelaisen juristin ja kirjailijan romaani kuvaa tekijänsä kaoottista kotimaata kertomalla naisesta kuolemansellissä. Syrjittyä albiinoa syytetään murhasta ja hän kirjoittaa elämäntarinaansa amerikkalaiselle reportterille, jolta toivoo apua.
Yaa Gyasi: Matkalla kotiin (Otava, suom. Sari Karhulahti), maaliskuu
Kiihkeäksi kuvattu esikoisromaani kertoo värikylläisesti tarinan, joka kulkee 1700-luvun Afrikasta nykypäivän afroamerikkalaiseen yhteisöön. Kirjailija on syntynyt Ghanassa ja kasvanut Yhdysvalloissa.
Martina Haag: Olin niin varma meistä (Atena, suom. Riie Heikkilä), helmikuu
Ruotsalaisen kirjailija, näyttelijä ja kolumnisti Martina Haagin ihmissuhdeaiheinen romaani kuvaa avioliiton hajoamista jätetyn osapuolen näkökulmasta. Ruotsin Lappiin autiotupavahdiksi paennut nainen alkaa kirjoittaa kirjaa erostaan.
Han Kang: Vegetaristi (Gummerus, suom. Sari Karhulahti), maaliskuu
Kansainvälisen Booker-palkinnon saanut teos kertoo korealaisesta kotirouvasta, joka päättää lopettaa lihansyönnin. Pieneltä vaikuttava päätös muodostuu elämää järisyttäväksi romaanissa, joka käsittelee perhettä, pakkomiellettä ja naisen oikeutta ruumiiseensa.
Ian McEwan: Pähkinänkuori (Otava, suom. Juhani Lindholm), maaliskuu
Rakastettu brittikertoja on ottanut uusimmassa romaanissaan varsin omaperäisen kerrontanäkökulman: kirjan tarinaa kertoo sikiö viimeisillään raskaana olevan naisen kohdusta. Teos on myös Hamlet-vaikutteinen murha- ja petostarina.
Orhan Pamuk: Kummallinen mieleni (Tammi, suom. Tuula Kojo), huhtikuu
Turkkilaisen nobelistin romaani on rakkaudentunnustus Istanbulille, ja Pamuk peilaa maan lähihistoriaa tarkasti, mikä tekee kirjasta hyvin ajankohtaisen. Päähenkilönä on katukauppias Mevlut, joka muuttaa Istanbuliin 12-vuotiaana 60-luvulla.
John Williams: Augustus (Bazar, suom. Ilkka Rekiaro), helmikuu
Vuosikymmeniä kirjojensa julkaisemisen jälkeen suureen postuumiin suosioon nousseen John Williamsin kolmas ja viimeinen romaanikin julkaistaan suomeksi. Rooman valtakunnan perustajasta kertova historiallinen romaani Augustus sai National Book Award -palkinnon 1973.
Hanya Yanagihara: Pieni elämä (Tammi, suom. Arto Schroderus) Maaliskuu
Amerikkalaisia lukijoita ja kirjallisuusmaailmaa järisyttänyt massiivinen romaani kuvaa ystävyyttä, muistin tyranniaa ja inhimillisen sietokyvyn rajoja. Neljää New Yorkissa asuvaa opiskelutoverusta seuraava teos sukeltaa mitä tummimpiin vesiin, mutta pyrkii kohti valoa.
Dekkarit
Elly Griffiths: Risteyskohdat (Tammi, suom. Anna Lönnroth), maaliskuu
Englantilaisen Elly Griffithsin jännäri aloittaa suositun Ruth Galloway -sarjan. Tunnelmallisiksi brittidekkareiksi kuvattujen kirjojen pääosassa on arkeologi.
Elizabeth Hand: Pitkä varjo (Like, suom. Juha Ahokas), maaliskuu
Palkitun amerikkalaisdekkaristin teos kuvaa valokuvaaja Cass Nearyn seikkailua Pohjois-Lontoossa ja Englannin nummilla. Rakastajaansa etsiessä Cass sotkeutuu murhien ja petosten verkkoon.
Shari Lapena: Hyvä naapuri (Otava, suom. Oona Nyström), tammikuu
Nuorten vanhempien elämä muuttuu painajaiseksi, kun vauva katoaa päivälliskutsujen aikana. Pariskunta joutuu yllättäen itse pääepäillyiksi, ja luurangot on paljastettava monien kaapeista.
Pierre Lemaitre: Rosie (Minerva, suom. Susanna Hirvikorpi), tammikuu
Suositun ranskalaiskirjailijan uudessa Camille Verhoeven -dekkarissa ylikomisariota on vastassa arvaamaton pommimies Jean Garnier.
Marjut Petterson: Niin kuin sinä sen muistat (Myllylahti), huhtikuu
Lajityyppinsä rajoja venyttäväksi kuvattu trilleri kulkee lopusta alkuun: tunnustuksesta palataan ajassa taaksepäin ja menneisyyden salaisuudet paljastuvat pikkukaupungissa.
Ari Räty: Syyskuun viimeinen (Tammi), tammikuu
Esikoisdekkari kertoo viidestä pojasta, jotka löytävät luokkatoverin isosiskon ruumiin, eikä mikään palaa ennalleen. Vuosia myöhemmin löytyy toinen ruumis, ja rikosylikonstaapeli Eskelinen alkaa selvittää asioiden yhteyksiä.
Spekulatiivinen fiktio
Filip Alexanderson: Esikoinen-romaani (Like, suom. Sirje Niitepöld), helmikuu
Ruotsalaiskirjailijan esikoisromaani yhdistää trilleriin yliluonnollisia elementtejä. Entinen poliisi alkaa tutkia rituaalimurhaa, ja nuori mies huomaa itsellään outoja kykyjä...
Jussi Katajala: Nollameridiaani ja muita kosmisia tarinoita -novellikokoelma (Osuuskumma)
Atorox-palkitun Katajalan tieteisnovellit tapahtuvat ajassa, avaruudessa ja vaihtoehtoisissa maailmoissa. Kertomuksissa tavataan monenlaisia muukalaisia.
Anne Leinonen: Metsän äiti -romaani (Atena), maaliskuu
Anne Leinosen uudessa romaanissa metsä hengittää ja päähenkilön valvepainajaisissa toistuu kuva mökkiinsä palaneesta miehestä. Uuden kuolemantapauksen myötä on pakko alkaa tutkia maalaiskylän menneisyyttä.
Minna Roininen: Pimeänkutojat-romaani (Osuuskumma)
Elektonisena syväkirjana aiemmin ilmestynyt esikoisromaani kertoo pariskunnasta, joka joutuu toisen synkkien unien kietomaksi, ja lopulta on astuttava painajaisten valtakuntaan.
Runous, lyhytproosa, esseet
Tuuve Aro: Lihanleikkaaja-novellikokoelma (WSOY), tammikuu
Tuuve Aron yhdeksännen teoksen kerrotaan olevan täyttä novellia, ja tarinoissa etsitään sitä jotakin, joka tekee minästä minän.
Koko Hubara: Ruskeat Tytöt (Like), helmikuu
Paljon luetun ja keskustelua herättäneen blogin pohjalta syntynyt esseekokoelma käsittelee mm. identiteettiä, kauneutta, hip hopia ja vanhemmuutta sukupuolen, etnisyyden ja luokan risteymästä käsin.
Miranda July: Uimakoulu-novellikokoelma (Siltala, suom. Hilkka Pekkanen), maaliskuu
Amerikkalainen elokuvantekijä ja kirjailija käsittelee viekkaalla tavalla näennäisesti mitäänsanomattomia hetkiä, viattomia väärinkäsityksiä ja noloja paljastuksia. Myötätunnolla kerrotut tarinat ovat hauskoja, syvällisiä, vietteleviä ja karmiviakin.
Matti Kangaskoski: Pääkalloneuvottelut-runokokoelma (Teos), helmikuu
Kangaskosken kolmatta kaunokirjallista teosta kuvaillaan petolliseksi runoteokseksi, jossa pyritään raivokkaasti kommunikointiin, kokemiseen, ehkä ymmärrykseenkin.
Tiina Lehikoinen: Yksityisiä tragedioita -novellikokoelma (Like), helmikuu
Runoja ja sarjakuvaa aiemmin julkaisseen Lehikoisen ensimmäinen proosajulkaisu sisältää psykologisesti tarkkoja novelleja. Kokoelman ihmisille hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyy utopiana.
Maria Matinmikko: Värit-runokokoelma (Siltala), helmikuu
Tekijänsä kolmas teos täydentää trilogian, jonka ensimmäiset osat olivat runokirjat Valkoinen (Tanssiva karhu -palkinto 2013) ja Musta. Värit on kuvauksen mukaan kaleidoskooppimainen runoteos, jossa kirjoitukset asettuvat sirpaleiksi, maisemiksi ja tilanteiksi.
Alice Munro: Jupiterin kuut -novellikokoelma (Tammi, suom. Kristiina Rikman), maaliskuu
Kanadalaisen Nobel-palkitun mestarinovellistin teos läpimurron kynnykseltä saadaan vihdoin suomeksi: alkuteos The Moons of Jupiter ilmestyi 1982.
Maria Peura: Tunkeilijat-novellikokoelma (Teos), huhtikuu
Romaaneja, lastenrunokokoelman ja kirjan kirjoittamisesta aiemmin julkaissut, useita palkintoja ja ehdokkuuksia kerännyt Maria Peura kuvaa ensimmäisessä novellikokoelmassaan rajojen ylittämistä. Teoksen kerrontatavat taipuvat moneen.
Timo Salo: Mutta ennen muuta -runokokoelma (Poesia), maaliskuu
Kirjallisesti moniulotteisen runoilijan uusi teos saa lumoutumaan suomen kielestä, joka on melankolian ikuista leikkiä. Mitta ja rytmi säätelevät runojen kieltä, mutta samalla ne antavat sen elää monisyisenä.
Petri Tamminen: Suomen historia -lyhytproosakokoelma (Otava), tammikuu
Tammisen teos sisältää yli sata tapahtuma- ja tunnelmasirpaletta, jotka on koottu haastattelemalla suuri joukko kansalaisia. Tapahtumat on kirjoitettu kirjailijan tutuksi tulleella, lakonisella tyylillä.
Marina Tsvetajeva: Ylistys, hiljaa! -runovalikoima (Siltala, suom. Marja-Leena Mikkola), tammikuu
Marja-Leena Mikkola on suomentanut monia suuria venäläisiä runoilijoita, ja nyt saadaan vihdoin suomeksi laaja valikoima Marina Tsvetajevalta (1892–1941). Vaikka Tsvetajeva itse halveksi kaikkea modernia, hän oli runoilijana moderni ja aikaansa edellä.
Sarjakuvat
Karoliina Korhonen: Finnish Nightmares 2 / Suomalaisten painajaisia 2 (Atena), huhtikuu
Suursuositut Matin seikkailut saavat jatkoa, ja suomalaisten kiusallisiksi kokemia sosiaalisia tilanteitahan riittää... Tällä kertaa Matti matkustelee ulkomailla.
Juho Maurinen: Rontticomics (Arktinen Banaani), helmikuu
Sosiaalisten tilanteiden hankaluus vetoaa Juho Maurisenkin huumorintajuun ja myös ihmisluonnon pohjatonta typeryyttä käsitellään uudessa Rontticomics-sarjakuvassa. Teos on absurdin sarjakuvakomiikan juhlaa.
Timo Mäkelä: Lapsen kengissä (Arktinen Banaani), toukokuu
Pitkän linjan sarjakuvapiirtäjän uusi teos kuvaa lapsuuden tunnelmia. Sarjakuva-albumissa on huumoria, tragiikkaa, arkitodellisuutta, mielikuvitusta ja jännitystäkin.
Tietokirjallisuus
Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja (Tammi, suom. Pauli Tapio), huhtikuu
Vuoden 2015 kirjallisuuden nobelistin hankalasti saatavilla ollut, alun perin 1988 suomeksi ilmestynyt esikoisteos Sodalla ei ole naisen kasvoja saa uuden julkaisun nyt Tammen Keltaisessa kirjastossa. Haastatteluihin perustuva kirja kertoo toisen maailmansodan naissotilaista.
Outi Ampuja: Hyvä hiljaisuus (Atena), huhtikuu
Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun aineistoon perustuvan Hyvä hiljaisuus -tietokirjan tekijä Outi Ampuja on dosentti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut aiheeseen liittyen useita artikkeleita ja teoksia. Teos lähestyy rauhoittumista hiljaisuuden nelikentän avulla.
John Hirst: Euroopan lyhin historia (S&S, suom. Helene Bützow), toukokuu
Australialaisen historioitsijan kirja Euroopan historiasta ja merkityksestä on kirjoitettu ainakin maantieteellisesti ulkopuolisen näkökulmasta... Viime vuonna kuollut John Hirst on kertonut teoksessaan mukaansatempaavasti, miksi eurooppalainen sivilisaatio muutti koko maailmaa.
Jouni Laaksonen: Hanki hohtava alla (Art House), helmikuu
Umpihankihiihto on hiihdon alkuperäinen muoto, jota retkeilyyn erikoistunut tietokirjailija ja vapaa toimittaja Jouni Laaksonen käsittelee uudessa tietokirjassaan. Teos kokoaa tarpeellisen tiedon nykypäivänä umpihankeen mielivälle.
Aleksandr Manzos: Kaikkien aikojen pelit (Avain), maaliskuu
Tämän kirjan kerrotaan olevan ensimmäinen tietokone- ja konsolipelien perusteos suomeksi. Teos esittelee 30 klassikkopeliä 70-luvun alusta viime vuosiin. Kirjoittaja on peleihin erikoistunut vapaa toimittaja.
Tuomas Muraja: Faktat tiskiin! (Tammi), helmikuu
Bonnierin Suuren journalistipalkinnon saaneen Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja on kirjoittanut suomalaisen faktantarkistuksen käsikirjan. Teos kertoo faktantarkistuspalvelun toiminnasta ja esittelee kiinnostavimpia tarkistustapauksia.
Bastian ja Frederik Obermaiyer: Panaman paperit (Into, suom. Kirsimarja Tielinen), helmikuu
Maailmaa viime vuonna puhuttaneesta kaikkien aikojen suurimmasta tietovuodosta kertovat tässä tietokirjassa Panaman papereihin ensiksi tutustumaan päässeet saksalaistoimittajat. Paperit paljastivat maailman mahtavien omistukset veroparatiiseissa.
Joonas Pörsti: Propagandan lumo (Teos), huhtikuu
Pörstin kirja kertoo mielipiteenmuokkauksesta alkaen ensimmäisestä maailmansodasta. Kirjassa kuvataan kattavasti mm. mielten hallinnan mekanismeja internetin aikakaudella ja kannustetaan kohti avoimempaa maailmaa.
Ronja Salmi ja Mikko Toiviainen: 12 tarinaa kirjoittamisesta (WSOY), toukokuu
Kirjoittamisen ammattilaisten erilaisia tarinoita käydään läpi tässä teoksessa, joka kertoo esiintyjien, puhujien ja vaikuttajien kirjoittamisesta. Teos tarjoaa myös käytännön vinkkejä ja harjoituksia omaan kirjoittamiseen.
Jouni Tilli: Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa? (Atena), helmikuu
Jouni Tillin teos analysoi nykypoliitikkojen puheita tarkkanäköisesti ja terävästi pintaa syvemmältä. Minkälaisella retoriikalla yleisöön pyritään vaikuttamaan?
Listan kirjat kokosi ja kustantajien tekstien pohjalta esitteli:
Tuomas Aitonurmi
Informaatikko ja toimittaja
Kirjasampo
- Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kirjoittaaksesi viestejä.