Tiina Raevaara: Hukkajoki

Teosesittely
25.2.2016

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Koko jengi ihanasti hukassa

Hukkajoki (2012) on sekä mielentila että paikka, outo pohjoinen sielunmaisema. Hukkkajoki vetää puoleensa ihmisiä, joiden todellisuudentaju on sopivasti nyrjähtänyt. Kaikki ovat jotenkin hukassa, vaarassa horjahtaa Hukkajoen sillalta hurjana kuohuvaan koskeen.

Nelli rakastaa puita ja aistii metsän kasvavan sisällään: jokainen moottorisahan runtelema runko aiheuttaa hänessä fyysistä kipua. Hän on vimmainen toimintasankari, jota on syytäkin pelätä. Ainakin jos sattuu olemaan avohakkuita suunnitteleva metsänomistaja.

Amandalla on musta samettihame ja kaksi tytärtä, Dora ja Eleonoora. Vai sittenkin vain yksi?  Eleonoora katosi jonnekin pari vuotta sitten, samoihin aikoihin kun Joonan tyttöystäväkin. Joona taas on nuori mies, joka rakastaa lopulta heitä kaikkia. Mutta sitä ennen tarinaan tarvitaan musta Taika-koira, joka valitsee Joonan omaksi ihmisekseen ja vie hänet Hukkajoelle.

Kaiken keskipisteessä on rakastettava Amanda ja hänen mustat, ryöppyävät kiharansa. Viktorista ja Runarista ei tässä kannata edes puhua, ei, se veisi ihan liikaa aikaa.

Asetelma ei ole tavallisimmasta päästä, mutta Hukkajoen maagisessa maailmassa logiikka taipuu notkeasti. On luonnollista aistia koiran ajatukset ja karhujen liikkeet. Dora näkee näkyjään ja Nelli on jo melkein muuttunut puuksi, mutta Hukkajoen mittapuulla siinä ei ole mitään ihmeellistä.

Eikä pidä unohtaa karhuja. Niitä tallustelee välillä laumoittain Hukkajoen raitilla. Kunnes ne taas katoavat. Mihin? Mikä todellisuus on totta?

Hukkajoki on viehättävän outo ja mystisen kauniisti kirjoitettu kirja. Tiina Raevaaran kieli hohtaa revontulina pohjoisen pimeyden läpi, tanssittaa lumihiutaleita viimassa. Jokainen sana on valittu huolellisesti, jokainen lause painaa kuin tuhat vuotta kypsynyt viisaus. Kieli tihkuu merkityksiä ja avaa uusia olemisen tapoja.

Kuka kertoja oikeastaan on? Onko ääniä yksi vai monta? Ratkaiseeko tieto arvoituksen ja entä sitten? Kuka kaipaa tyhjentäviä selityksiä tässä panteistisessa tilassa, jossa ihmisellä on äkkiä taito ymmärtää luonnon puhetta?

Tiina Raevaara kirjoittaa kolumneja Helsingin Sanomien kulttuurisivuille. Hän on ollut kolumnistina myös Suomen Luonto -lehdessä ja kirjoittanut Tarinoita tieteestä -blogia Suomen Kuvalehden nettisivuilla. Kirjailija on koulutukseltaan geneetikko ja filosofian tohtori.

Tiina Raevaaran uusi romaani on nimeltään Korppinaiset (2016).

 

Eeva Kiviniemi / Raision kaupunginkirjasto